Mukavaa oli päästellä kuivalla pyörätiellä 9km pätkää edestakaisin kesäkumeilla. +4°c ja aurinko paistoi:)
Printable View
Mukavaa oli päästellä kuivalla pyörätiellä 9km pätkää edestakaisin kesäkumeilla. +4°c ja aurinko paistoi:)
Tuosta http://g.co/maps/wrhc9 olin yksi päivä ajamassa vasemmalla näkyvää kelviä, aikeissani kääntyä oikealle, näytin suuntamerkkiä hyvissä ajoin ja kas, samaisesta suunnasta tuleva auto pysähtyi suojatien eteen. Minä siinä, että ei näin voi tapahtua. Kiitin ja ylitin suojatien.
Tuolta oikealta tullessa yli on pyöräijällä etuajo-oikeus, eikö? Pyörätie jatkuu toisella puolen. Miiten sitten minun tapauksessani? Olisinko voinut posauttaa auton alle ollen etuajo-oikeuksinen?
Kellon käytöstä: Hyvin jengi (jalankulkijat) väistää, kun kilkauttelee ajoissa. Suosittelen.
Ei, pyörällä kevarilla ei ole ‘etuajo-oikeutta’. Ainoa tapaus (kolmioiden lisäksi) jossa auto väistää on jos se kääntyy sille tielle jota sinä ylität*.
Ajoradalla pätevät samat säännöt kuin muillekin ajoneuvoille.
* Eli esimerkkikuvassa jos olisit ylittämässä oikealla olevaa tien suuntaista jatketta (en tosin muista onko se oikea jatke), sinne parkkipaikalle kääntyvät autot ovat väistämisvelvollisia.
^Minusta tuossa ei ole muuta jatketta kuin se, jota Halloo Halloo ylitti. Tällöin kun sitä lähtee ylittämään, parkkipaikkojen suunnasta (kuvan oikea yläreuna) tulevat ja vasemmalle kääntyvät autot väistävät ylittäjää. Muita pitää pyörällä ajavan väistää. Tosin tossa on hyvä paikka jalkautua ja taluttaa.
Pari skenaariota, (karttalinkki uusiksi http://g.co/maps/qmgsp ), yritän olla mahdollisimman selkeä.
1. ajan vasemmalla olevaa punaista kelviä (länteen), aion kääntyä oikealle Paavo Nurmen tielle (etelään)
2. ajan Paavo Nurmen tien pyöräilykelviä (kuvassa oikealta vasemmalle) ja aion mennä Mäntymäentien yli (pohjoiseen)
^ Oletko tosissasi? Rhubarb tämän jo tuolla yllä selitti:
Kun ajat pyörällä kevyen liikenteen väylältä ajoradalle (ylittääksesi sen), väistät sekä oikealta että vasemmalta ajorataa pitkin tulevia. Poikkeukset tähän ovat ajoradalla oleville kolmio, stop-merkki ja tuo kääntyminen sinun reittisi poikki. Tässä taitaa olla kolmio tuolta Paavo Nurmen tien suunnasta tuleville, mutta olisit muutenkin väistämisvelvollinen sieltä kelviä pitkin tullessasi.
^Kuvassa tuo risteys on juuri topikkiin sopivasti ihanan tyhjä. Yleensä kun itse osun tuosta menemään, niin kulkijaa jos jonkinlaista on liikkeellä, siksi tuo jalkautumis- ja talutusvinkki.
Jalkautuminen on hyvästä, muuttuu jalankulkijaksi ja autojen on väistettävä. Kaikessa liikenteessä risteysalueille, parempi pysyä hengissä, kuin pitää kiinni oikeuksistaan.
Tuolla muistutukseksi sääntöjä, väistämisvelvollisuudet alhaalla kuvien kera:
http://www.polkupyoraily.net/wiki/Li...C3%A4nn%C3%B6t
Kaikessa lyhykäisyydessään laki kertoo jokseenkin näin: Kun autotie ja kevyenliikenteenväylä risteävät keskenään, eikä autotielle ole liikennemerkein ilmoitettua väistämisvelvollisuutta, katsotaan kevyenliikenteenväylän olevan risteävä tie.
Risteävä liikenne taas on väistämisvelvollinen. Suojatiesääntö pätee ainoastaan jalankulkijoihin, käsittää myös rullaluistelijat ja kulkinettaan taluttavat mopoilijat ja pyöräilijät. eli tuolla pyörätienjatkeella olet väistämisvelvollinen ylittäessäsi autotietä, tulit mistä suunnasta hyvänsä pyöräilemällä.
Onpas hyvin harjattu kelvi ;)
Ei tapahtunut kelvillä vaan Kumperepuistossa, jossa puolen tunnin ylös-alas- tempomisen jälkeen mäenpäälle pysähtyessä 100m päässä toisella kumpareella kiipeilytelineessä "hölmöilyä" seuranneet varhaisnuoret antoivat raikuvat aplodit! LoL! :)
Ei kelvillä, mutta tänään maantielenkillä tyttö mopedilla toinen kyydissä ajoivat vastaan. Just siinä kohdalla kypärän sisältä kuului reipas kannustushuuto, jaksaa jaksaa.... Veti suupieliä mukavasti ylöspäin :)
Joku kevätpörriäinen ilmeisesti pistänyt autoilijoita, koska peräti neljä pyörätielle nokkansa ajanutta autoilijaa peruutti, kun näkivät minun tulevan pyörällä. :) Luonnollisesti kiitin nostamalla kättä.
Hmm, tuollainen väistäminen on jo lentopusun arvoinen teko! Tai sellainen haltioitunut toinen käsi sydämmellä kumarrus olisi paikallaan.
Kun on vähän wow efektiä, niin lähtee hyvä sana kiertämään. Ihminen oppii parhaiten ja nopeiten positiivisella palkitsemisella.
P.s. toivottavasti autoilijat katsovat peruuttaessaan myös taakseen...
Äsken oli kyllä koko lenkin verran ihanuutta, kevään/kesän eka t-paita lenkki tuli heitettyä.. alussa tuuli kovasti vastaan, mutta taitekohdassa tälläkertaa ei käynyt klassissa ja kotiinpäin lasketeltiin jopa myötätuulessa. Paljon myös kivannäkösiä naisia liikenteessä, oon niin varma, että tänäkesänä rakkaus löytyy lenkkipolun varrelta <3 nyt vielä ne pyöräilykengät hankintaan, niin pääsee täysiä. Yllättävän kovaa kyllä pääsee avareillakin.
Kiitos HEPOlle aamuisesta kahvista ja sämpylästä! Viittaan siis Helsingin Suvilahdessa järjestettyyn pyörätempaukseen, joka keräsi ainakin 8.30 paikkeilla väkeä runsaasti paikalla. Siellä oli pyöräilyasuun pukeutunutta porukkaa, mutta myös "tavallista" kuminkuluttajaa. Ja sää oli pääkaupunkiseudulla mitä mainioin. Mietin että mihin kohtaan tämä tapahtuma teemallisesti tulisi laittaa, ja samalla huomasin että kevyen liikenteen väylällä näyttäisi olevan kymmenkertaisesti enemmän vihastumisen kuin ilahtumisen aihetta. No, tämä oli hyvä ja positiivinen juttu ainakin omasta näkökulmastani, ja hyvä muistutus siitä, että nyt siellä tiellä on muitakin polkijoita kuin meitä aktiivipyöräilijöitä.
http://www.luontoliitto.fi/tiedottee...aa-helsingissa
Unohdin Luontoliiton ja Oranssin kokonaan.
Kaffe ja sämbylä klv kupeessa Suvilahden parkkiksella. Tänks HePo.
Kesän ensimmäinen oikeasti lämmin päivä, piristin kotimatkaa kiertämällä kehä3:lta klaukkalan kautta Pähkinärinteeseen. Ei haitannut pikku vaikeudet kuten 15km ylimääräinen harhalenkki jossain gimmelbölessä tai viimeisen kilometrin rengasrikko. Lisää tätä lämpöä(kohtuudella tietysti).
Tänään lenkillä ollessa ohitin erään selvästi vanhan harrastajan.. N. 60v herrasmies campan pikkulippis päässä jne. Ajattelin että nyt viiminen kymppi vedetään täysillä, jolloin jouduin ohittamaan herrasmiehen ylämäessä.
Herrasmies päätti kuitata "V*ttu mikä tunkkireisi!" Ja nauroi perään.. Repesin ihan täysin ja meinasin ajaa ojaan. :D Niin hauskintahan tässä on että ainakin omasta mielestäni olen ihan nöösi vielä :D
Kaunis päivä ajella kaupungilta kotiinpäin. Ajelin reittiä joka minimoi autojen kanssa tulevat risteykset. Siinä vilkkaimmassakin risteyksessä autoilijat hidastivat ja vinkkasivat menemään, vaikka mulla oli väistämisvelvollisuus. Viereisten risteysten punaiset liikennevalot saattoivat toki hillitä kulkijoiden kiireitä.
Eilen mukava pyöräretki. Naantalissa pariskunnalla kaksi koiraa pitkässä flexissä. Soitan kelloa jo kaukaa ja koirat palaavat omistajien rinnalle. Kiitän ohi ajaessa tien antamisesta ja saan kiitokset siitä, että varoitin. Myöhemmin Askaisissa joukko pikkutyttöjä pomppii aidan takana trampoliinilla. Katsovat minun suuntaani ja vilkutan. He vilkuttavat takaisin ja toivottavat hyvää kesää. Hetken kuluttua pari pikkupoikaa tervehtii, kun ajan ohi. Askaisten kakarat ovat näköjään hyvin kasvatettuja. Lisäksi testiversio itse tehdyistä energiapatukoista osoittautuu suorastaan äärettömän herkulliseksi ja sen voimalla pyörä tuntuu suorastaan kiitävän ja illalla reisissä on mukava jomotus.
Olen todennut pääkaupunkiseudun koirien ulkoiluttajien suhtautuvan kellon kilkatukseen varsin positiivisesti. Suhtautuminen tuntuu muuttuneen parin vuoden kuluessa.
(1) Joskus käy niin että jostain asiasta on juuri ollut puhetta tai on lukenut jostain ja se osuu kohta myös omalle kohdalle. Jollain Giron etapilla Peter Selin täytti tapahtumatonta aikaa muistuttamalla pyöränulkoiluttajia siitä että kelveillä liikkuu väkeä jonka huomiokyky voi olla hyvinkin rajoittunutta, joten varovaisuus on aina tarpeen. Esimerkkinä hän mainitsi varsin elävästi kuvaten rakastuneen parin joka kulkee käsi kädessä keskellä väylää nähden ja kuullen vain toisensa.
No, nyt päädyin juuri sellaisen taakse. Poika oli varmaan sanonut tytölle suutelevansa tätä seuraavan lampputolpan kohdalla, sillä heidän maailmaansa ei selvästikään mahtunut mitään muuta. Kauempaa takaa kuulunut vihellys tai vapaarattaan hyrinä heidän selkänsä takaa eivät tunkeutuneet heidän tajuntaansa. En voinut olla ajattelematta että olin selvästi se joka oli väärässä paikassa enkä olisi millään tahtonut rikkoa hetken lumousta, mutta ohi oli päästävä. Toinen yskäisy tepsi: tyttö hypähti pojan syliin ja tämä johdatti molemmat sivummalle. Heilautin kättäni kiitokseksi ja jatkoin taivaltani.
(2) Joskus tarjoutuu tilanne toteuttaa pitkäaikainen haave, pienikin. Olen, kuten kaikki muutkin pyöräilijät, kyllästynyt ja tuskastunut keskellä kelviä kiemurteleviin tai väylän laidasta laitaan hortoileviin kulkijoihin ja olen halunnut kerrankin avata tie jollain kajahtaneen kahjolla karjaisulla, mutta sopivaa tilannetta ei ole osunut kohdalle. Vanhoja ihmisiä ei halua säikyttää, sauvakävelijöitä kannattaa varoa jne - ja sitä paitsi jotkut vitsit ovat hauskoja vain kerran, joten kannatti odottaa juuri oikeaa tilannetta.
No, nyt olin kolmenkympin letkan kärjessä, kun edessä juoksi nuorehko mies edellä kuvattuun euroopanomistajan tyyliin. "Nyt tai ei koskaan", ajattelin ja huusin "GERONIMO!" jo viidenkymmenen metrin päästä. Juoksija ei aivan hypännyt puolta metriä ilmaan, mutta hyvin ripeän sivuloikan hän teki ja kääntyi jo ilmassa ollessaan katsomaan taakseen. Ohitus ei ole koskaan tapahtunut ihanammin!
Keskiviikkona päätin pistää palautetta Espoon kaupungille parista työmatkalla huomaamastani epäkohdasta.
Ensimmäinen oli tuolla 'avautumista'-ketjussakin mainittu Tuomarilantien ja Tuomarilankadun risteys. Valittelin mm. huonoa näkyvyyttä ja KVL:n jyrkkää S-mutkaa. Toinen koski Sinimäessä, Nihtisillan kupeessa olevaan uusittuun turunväylän alikulkuun vienyttä väylää, tai paremminkin sen puhdistustarvetta. Hienoa hiekkaa oli jyrkässä mäessä (ja mutkassa) runsaasti.
Viesteihin tuli automaattiset, ja myöhemmin myös hieman manuaalisemmat "ollaan pistetty eteenpäin" -tyyppiset vastaukset. Tänään aamulla meinasi leuka loksahtaa. Tuomarilantien ja Tuomarilankadun risteyksessä oli käynyt kaivinkone. Vaikea uskoa että oma viestini olisi saanut n. vuorokaudessa kaivinkonetta liikkeelle, mutta näkemäeste on ainakin aavistuksen siistimpi nyt. Myös turunväylän alituksessa oli käynyt harjakone!
Lauantaina ajoin peräkärryä vetäen lähes tyhjää kevliä, jossa näkyvyyttä riittää joka suuntaan. Edessä häämötti sitten kaksi naista, toisella heistä kaksi ja toisella kolme koiraa hihnassa (tai fleksissä, en katsonut niin tarkkaan), luonnollisesti koko väylän leveydeltä. Hiukan hirvitti jo etukäteen, mutta kilautin kelloa hyvissä ajoin ja seurasin reaktioita. Joukot siirtyivät siististi sivuun, vilkaisivat sitten taakseen ja tekivät vielä enemmän tilaa, oletettavasti koska näkivät "leveän" kärryni. Kohdalle osuessa sitten toinen naisista kiitti, ja minä luonnollisesti myös heitä. Ehkä on liioiteltua sanoa hetkeä ihanaksi, mutta tuli kuitenkin hyvä mieli. :)
Yhdyn Halloon huomioon, että viime aikoina kellojen kilistelyyn suhtautuminen on parantunut. Ehkä jopa osaksi meidän säännöllisten kellonkäyttäjien ansiosta.