Pitäiskö tuo katti viedä eläinlääkärille? Jotain ihme ihottumaa...
Printable View
Pitäiskö tuo katti viedä eläinlääkärille? Jotain ihme ihottumaa...
Mulla on tuota TG-sarjaa hieman vanhempi, mutta tuota kokoa oleva Stylus-malli ja olen ollut kieltämättä tyytyväinen niin ilmassa, maalla kuin veden allakin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hääppönen
Koko ei ole kaikkein pienin ja ainakin jokapäiväiseksi kannettavaksi varhaisemmat pienemmät versiot olisivat olleet vähän parempia.
Harmi, että muksut menivät rikkomaan sen - aina ei voi voittaa.
Ainoa, josta mä en pidä on, että tuo moden kiertolevy on hämärässä ja pimeässä vaikea kun valitun moden ilmoitus vilahtaa nopeasti ruudusta pois. Lisäksi sen käsittely pelkällä peukalolla on vähän hankala.
Jep, juuri näin. Mutta helppotoimisuus tulee, kun pitää AUTO-asetuksessa jatkuvasti. Ihan kelpo kuvia tulee niinkin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Fuuga
Trippi-filtteri löytyny photarista? :D
Googlen Deep Dream tuottaa kyllä kunnon happopää-kuvia. Ei niistä voi kuin pitää.
Joo, Deep Dream kyseessä. Sopii hyvin kissan mielenliikkeiden kuvaamiseen :)
En ole ihan vielä tuossa iässä vaikka monena aamuna itteäni satavuotiaaksi tunnen. Näistä filmimanuaalijärkkäreistä mulla on kovasti kokemusta, aina 70luvun alusta. Enkä kyllä yhtään ihmettele isäsi vieroksuntaa. Välitä lämpimät terveiseni.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Mitenhän minä tunteen kuvailisin. Aina se kamera on kohteen ja kuvaajan välissä, vanhan ajan kameroissa on kolme säätöä; aika, aukko ja tarkennus. Nykyvehkeissä saatanasti automatiikkaa ja tietokonetta enemmän kuin Apollo kasissa millä kuuhun päästiin. Olen minä kuvannut ja vähän keikkahommaakin tehnyt digijärkkärillä muttei se vaan omalta tunnu. Jotenkin fiilis että kamera hoitaa enemmän kuin itse. Omat digini on näitä pokkaritasoisia olleet, niitä en ees Kameraksi pysty sanomaan. Siinäpä yksi iso syy etten enää paljoa kuvaa.
Sympatiat toki isäukollesi. Omallekin iät ja ajat filmijärkkäreillä kuvanneelle isäukolle (joka vielä tuolloin ei ollut yli seitsemääkymmentä) tuli useampia vuosia sitten hankittua perus digipokkari. Nyt onkin sitten jo kolmas (selvästi paremman luokan) pokkari menossa ja videokamerakin ostettu jo joskus muutama vuosi sitten ja sen verran ahkerasti molemmat koko ajan käytössä, että varmaan seuraavaksi pitää tutkailla levypalvelimen hankintaa... :PLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
No juu. Joku simppeli pokkari varmasti on hyvä hankinta. Mutta kun tuo järkkärikin on jo olemassa niin vähän voisi vielä miettiä, onko siihen vain tullut otettua aikaisemmin väärä lähestymiskulma. Siinä kun on käytön suhteen - jos niin haluaa - aika vähän eroa filmijärkkäriin verrattuna. Voisi olla vaikka sellainen siirtymävaihe digipokkariin, joka eroaakin kinojärkkäristä aika lailla enemmän.
Samaa noissa olisi esim.:
- Tuttu kameran malli ja muoto
- Kuvatessa voi rajauksen katsoa etsimen läpi kuten aina ennenkin
- Zoomaus toimii kuin kinojärkkareissä objektiivista (samoin manuaalitarkennus)
- jos oli tottunut käyttämään aukkoautomaattia, täysautomaattia tai manuaaliasäätöä, ne kaikki löytyvät, sinä voit laittaa oikean päälle eikä tuohon tarvitse sen jälkeen koskea - monet muutkin säädöt kuten herkkyyden voit vaikka laittaa itse sopiviksi ja isäsi ei tässä vaiheessa tarvitse niistä huolehtia
- laukaisunappikin on tutussa paikassa
- jos käytössä oli automaattisesti tarkentavat filmijärkkärit niin tarkennuskin toimii samalla tavalla
Erilaista:
- jos ei ole koskaan käyttänyt automaattitarkennusta (ihan tuosta Ricoh -merkistä noin arvelen), niin, yksinkertaisuuden vuoksi nyt siihen toki pitää tutustua.
- jos käytti esim. aukkoautomaattia, säätöpyörylä ja lukeman näyttö on vähän erilainen, periaate tässäkin kuitenkin sama
- salamalaite, no, ennen se piti ruuvata kameraan ja säätää valotus käsin (oletan, Ricoh?), nyt jos salamaa tarvitsee niin (valitusta valotustavasta riippuen) ei muuta kuin vain painaa napista salaman esiin ja antaa kameran hoitaa loput. Lopuksi salama painetaan piiloon. Yhden napin painaminen on kyllä paljon helpompaa ja nopeampaa kuin vanha valotuksen käsisäätö, jos toki uusi asia sellaiselle, jolle tuo säätö oli ollut tuttua rutiinia.
- kuvat tulevat filmin sijaan muistikortille. Ei niitä nytkään ole pakko kuvauksen yhteydessä katsella, sen kun kuvaa vaan ja antaa kuvien mennä kortille niin kuin ennenkin filmille. Kun kameran sitten liittää tietokoneeseen niin kuvat latautuvat automaattisesti (vähän niin kuin filmin kehitys), katselee niitä sitten vasta sen jälkeen koneelta. Kameraan niin iso kortti että tilan loppumisestakaan (kuvien poistamisesta) ei tarvitse huolehtia itse, sinä voit tsekata vaikka kerran vuodessa. Tietysti kun on päästy siihen vaiheeseen että se digikamera ylipäätään otetaan sieltä hyllystä ja sillä kuvataan, tällaiset asiat kuin kuvien näkeminen heti alkavat varmasti aika nopeasti kiinnostaa. Sen voi opettaa sitten.
Toivotan hyvää jatkoa isukkisi kuvausharrastukselle. :)
Kannattaa ehkä Fujin kameroita myös miettiä, taitaa nykykameroista olla käyttöliittymältään vanhalle filmikuvaajalle yksi selkeimmistä. X-T1 on hyvä ja esimerkiksi 35mm F1.4 tai 18mm F2 objektiivien kanssa vielä kohtalasen pienikin. Tuossa on etuna, että siinä on suoraan rullista säädettävissä käytännössä kaikki olennainen. Aukko löytyy linssistä kuten filmijärkkäreissä yleensä, valotusaika ja ISO on suoraan rullista säädettävissä. Tarkennuspisteen jos vielä opettelee säätämään niin muuta ei sitten tarvitsekaan, siinä on kaikki mitä hyviin kuviin tarvitaan. Valikoista sitten löytyy lisää ominaisuuksia, mutta niihin ei peruskuvauksessa ole oikeastaan lainkaan tarvetta koskea. Ei myöskään tarvitse muistella, mitä ne PASMansekoitusmoodit oikein onkaan, jos jonkun edellämainituista haluaa toimivan automaattisesti voi vääntää kyseisen rullan kohtaan A.
Hintaakin kyllä sitten on jonkin verran.
Joo, tuossa eilen illalla innostui kuvaamaan. Varsin mahtavan upeita ukkospilviä, niin uhkaavia etten muista nähneeni moisia. Finepixi jalustalle ja pientä säätöä kameraan. Itäisellä taivaalla salamoi ja minä innoissani kerrankin kuvasin. Muuten hyvä mutta valotuksen korjauksen kertakaikkiaan väärään suuntaan ruuvasin, noin kolme aukkoa alivalotukseen. Sanoisinko että missasin pirusti.
Phttp://www.imdb.com/title/tt0265459/
Tää kolahti mulle,kun ekaa kertaa leffan näin. Ja itteasiassa varsin syvästi.
Tuusulan taiteiden yössä yökuvausharjoittelua. Mustakaavun auto
https://lh3.googleusercontent.com/-0...DSC04428-2.jpg
Kuvan laatu ja asettelu nyt on mitä on, mutta tulipahan kokeiltua mitä saa aikaan kun iltahämärissä räpsäisee kiikarin läpi kuvan. :)
Kamerana Nikon J1 10mm pannukakkulinssillä ja kiikarina 10x suurentava Vortex Solo monokulaari.
https://dl.dropboxusercontent.com/u/11791273/okul.jpg
Ihan kiva kuva mustakaavun autosta, onko se täyskennosella räpsästy? Jos on niin oikeastaan yllättävänkin paljon noisea siinä.
Mä kävin eilen kattelemassa revontulia. Perseidejä ja linnunrataa oli alunperin tarkotus kuvata, mutta vähän liian myöhään pääsin liikkeelle ja alko tulla valosaa aika pian perillepääsyn jälkeen.
https://farm1.staticflickr.com/584/1...b9ba690c_c.jpg
Tyylikäs reposkuva ja mukavasti värikäs.
Täyskenno joo, mutta valoa vaan ei ollut
Viikonloppuna kilvoiteltiin taas Kiinteän Kuninkuudesta.
https://farm6.staticflickr.com/5772/...d4191205_c.jpg
https://farm1.staticflickr.com/776/2...6358ab03_c.jpg
kiinagoprokin ottaa ihan ookoo kuvia
https://farm1.staticflickr.com/582/2...055c60d5_z.jpg
edit. tää vielä kun on ihan kiva.
https://farm1.staticflickr.com/751/2...99601f72_z.jpg
Kesämökillä viikonloppuna näkyi jo hieman linnunrataa, vaikka on vasta elokuu.
http://jari.zenfolio.com/img/s5/v124/p1424802447-4.jpg
Jaritin mökki/linnunratakuva alkoi jotenkin sytyttää. Niin turhaan hain isompaa. Ikiaikainen taivaan tähtiloisto ja alla puumökki joka lahoaa ynnä katoaa paljon ennen kuin tähdet taivaalta. Toisaalta mökin ikkunat kohtuu lämmintä valoa loistaa jotta pienen ihmisen lyhkäinen elo symbolisesti näkyy. Paria/kolmea laulua koitan muistella jossa kuvasta kokemani fiilinki verbaalisesti on hyvin kerrottu, no ny tuu mieleen mutta jarit kaikessa yksinkertaisuudessaan minusta hyvä valokuva ja toistan, myös tunnelman tallenne.
Kännyräpsy jollain "HDR-filtterillä"
https://lh3.googleusercontent.com/-Y...2/IMG_5071.JPG
Tuossa kävi silviisiin jotta pakosti minäkin pysäytin. Paria kilsaa ennen lievemmällä sateella tukkirekka nosti nättiä vesihuurua. Vaan annas olla kun parinkolmen minuutin kaatosadetta kännyllä dokumentoin ja sain puhelimen suhtkuivana siitäkin takataskuun jemmaan niin tuolta tuli pyörällä oranssinTpaitainen mustashortsinen naisimmeinen. Pyöränsä en rekisterönnyt, huusi mulle jotta oonko taukoa pitämässä. Fiksumpina aikoinakin oisin pyytänyt jotta ajappa uudestaan, et sie enää tuon märemmäksi pääse.
Tuota kuuroa kesti jotain kaksi minuuttia, puolen kilsan päässä tie oli täysin kuiva. Missasin fitusti.
Hartsa noita autiotaloja löytää. Syksyn hoitamaton piha toimii hylätyn talon tunnelman lisääjänä. Puuttuu vain Matti Saanion laudat ikkunoissa, Sävyistä en tiijä mutta minun silmäpari tykkää ja aiheen tekninen käsittely eli esille tuonti passaa mulle oikein hyvin
Toki jos koivussa olisi enemmän keltaisia eli ruskan eli syksyn siis luopumisen merkkejä enemmän niin johan autiotalokuvan tunnelma korostuisi.
Edit. Sommittelun kannalta unohin kehua etualan horsmikkoa (?). Massana ja väriltään passaa minusta oikein hyvin, samoin unohdin pilvet jotka einiinuhkaavina mutta jotenkin draamaa lisäävät. Päivän kuvaa vajavaisessa mielessäni (kiitos taas Lxxx) katsottuani niin edelleenkin pidän oivana otoksena. Kuvaa siis mielessäni ja nyt tabletin ruudulta.
Ja hartsan jälkikommentin kun luin niin taas tää valokuvan syvin perusluonne; tallentava, Dokumentaarius tulee minulle aina niin arvostavani asiana esille.
Talossa kyläiltiin ahkerastkin kun olin lapsi, 70-80 -luvun taitteessa. Asukkeina silloin (pienen silmiin) 3 VANHAA ihmistä.
Aika jätti kahdesta ja viimein pari vuotta sitten kuivakkaasta mutta mukavasta, puheliaasta Heikistäkin.
Monesti miettii, että paljon olisi ollut asioita joita udella, vaan jälkiviisaushan se parasta on ..
Usein sunnuntain vieras viihtyi meilläkin helposti aamupäivästä pimeään iltaan puhumassa ummet ja lammet. Perillisiä ei ollut joten talot, ja maat valtion pohjattomaan nieluun.
Ab:n sade on kiva kuva.
ettei tämäkin helmi häviäLainaus:
Alkujaan tämän lähetti arctic biker
Noh, noh aikuiset immeiset.
Toki jään oottamaan Lekun kuvakommenttia,sieltä tulee varmaan syvä viisaus. Ei nää omatkaan ole mitään kummoisia. Kun kuvan nään ja se mieleni herättää niin viis sekuntia menee hoksaamiseen. Toinen viis sekkaa kun kirjoitan ens vaikutelmani. Ja sitten usein puoli minuuttia jotta katon että kirjootinko jotain järkeä, siis omasta mielestäni.
Aivan upeita kuvia taas. enkä taaskaan osaa eritellä, kun ovat kaikki niin upeita, ajokuvat, sateet, linnunradat, wau..
Valokuva, siinä kuin maisemakin, joskus heti täräyttää tajuntaan. Parempi kuin ei ala analysoimaan, jotta miksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti arctic biker
Tämä Actic Bikerin sadekuva on niin pysäyttävä, että jos olisi itseni ottama, niin tekisin siitä seinälle ison suurennoksen, tauluksi.
Kiitos Jouko, tässä masennukseni alhossa kommenttisi lämmittää. Ja saathan sinä kuvan, laita emailiosoittees niin lähetän. Lumia 635 oli kamerana joten kovin hyvää laatua ei kannata odottaa. Toisaalta isonnuksena ja printtinä kuva muuntuu graafisemmaksi ja saattaapi sopia aiheeseen. Itse asiassa panin pitkästä aikaa aamusella reppuun Finepixin, pari ihan kivaa, siis omasta mielestäni, otosta sain aikaan. Jospa tää vuosia jatkunut pitkä kuiva kauteni kameran kanssa ois pikkuhilijaa ohi?
Ja kuvan hinta on kova, yks tuoppi. Jos enää ikinä sinne asti pääsen niin tuun perimään. Siis tarkennuksena minä Ivalossa käydessäni, joka ei taija tässä elämässä toteutua.
Tuopin toki saat, ilman kuvaakin. Ja majapaikkakin on tarjolla, jos vain "vierassviittini" on vapaana. Jos ei ole, niin kota pihalle pystyyn.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti arctic biker
Vinkiksi yksinäisten metsäautoteiden pyöräilijöille. Ivalon ympäristö on täynnään "hyljättyjä" metsäautoteitä.
Eivät enää ole ihan kaupunkiautolla ajettavassa kunnossa, mutta juuri parahultaisia maastopyörälle. Ympyrälenkkejäkin löytyy, ja löytyy vieläkin enemmän, jos suostuu jokusen matkan tunkkaamaan metsikön kautta.
Mutta sitten kuvasta.
Muinoin, kun japanilainen mestari aikoi piirtää puun, hän ensin ryhtyi sitä mietiskelemään.
Hän istui puun lähistöllä, eri paikoissa, eri vuorokauden ja vuoden aikoina. Sitten kun hän oli sisäistänyt puun, hän otti piirustusvälineensä, ja tulos syntyi kuin itsestään.
Ja oli täydellinen. Mutta koska vain jumalat saavat tehdä täydellistä, niin taiteilija lisäsi kuvaansa pienen virheen.
Niinpä minäkin ryhdyin etsiskelemmän tuosta sadekuvasta sitä virhettä. Ja luulen sen keksineeni. Ehkä se on se oikeassa yläkulmassa, tien poikki kulkeva viiva. Liekö aurausviitta vai mikä.
Kiitos kuvan tarjoamisesta, mutta omasta kuvasta tehdyssä taulussa on yksi osanen, joka puuttuu muiden ottamista kuvista. Kuvan oton hetken tunnelma.
Muinoin teetin vaelluksilla ottamistani kuvista tauluja. Muutaman viikon, tai kuukauden välein vaihdoin seinälle toisen.
Nyt kun on digitaaliset kamerat, muistit sekä näyttövälineet, niin taulun voi korvata TV:llä tms. sävykkäällä ja piirtokykyisellä "taulun korvikkeella".
Sään, mielialan tai vuodenajan mukaisesti voikin sitten kuvan vaihtaa muutamalla näppäimen painalluksella.
Ja sen mukana ellei kaikki niin ainakin paljon uupuu. Jouko on aivan oikeassa.Lainaus:
joka puuttuu muiden ottamista kuvista. Kuvan oton hetken tunnelma.
Noihan on kaikki kehät saman värisiä. ;)
Joukon viestissä on paljon asiaa meille kaikille. Mä olen monet kuvat ottanut miettimällä asetelmia, aukkoja ja vaikka mitä muuta "turhaa". Toki hyvän kuvan saadakseen pitää vähän tsiigata ympärilleen, mutta AB:n kuva on hyvä esimerkki siitä, että kun on näkemystä, niin kännykamerakin riittää saamaan pysäyttävän kuvan.
"nimim: ostinko täyskennon taas turhaan"
Kiitos AB:lle kuvasta ja Joukolle pohdinnoista. Molempia arvostan.
Kuvan ja katsojan suhde on mielenkiintoinen alue eikä kovasti poikkea muunkaan taiteen ja kokijan välisestä suhteesta. Tekijälle teos on kuin sienen itiöemäke, jonka rihmasto on tuhatkertaisen laaja. Katsojan kontekstit ja mielleyhtymät nousevat jostain muusta, välillä mahdottomankin tuntuisten assosiaatioiden kautta.
Varsinkin tuo katsojan mielleyhtymien johdattelu on minusta kiinnostavaa. Sen huomioon ottamisella löytyy usein uutta kuvakulmaa, perspektiiviä tai rajausta. Esimerkkinä tämä, jossa olisin voinut zoomata koiraan, mutta halusin tuoda mukaan uusia näkökulmia: http://2014pics.blogspot.fi/2015/08/...s-on-road.html
JK. Mutis, ne ovat karkkikaupan salmiakkiosastoa
Mää meinaan tehdä joskus pitkän GG-telttaretken noilla teillä kunhan ao. fillari on kasassa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jouko_T
Syksyn Lapinreissuilla käyn yleensä poimimassa ohimennen sangollisen puolukoita Nangujärven tuolta puolen ja olen kattellu, että tänne pitää tulla pyöräilee. Siellä Hammastunturin puolellakin Nelostietä on kaikkea kiinnostavaa.
Mutta (jonkun toisen ottamasta) hyvästä kuvasta tekee hyvän se(kin) että siinä on (sen kerran nähtyään) mukana kuvan näkemisen hetken tunnelma (ja todella hyvässä kuvassa niitä näkemisen hetkiä on useita). Ja joskus myös sen itse koetun hetken tunnelma jonka muistaa tai - jos on tositaiteesta kysymys - jonka tajuaa muistavansa kuvaa katsoessaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti arctic biker
Toi sadekuva on melkein sellainen jota pitempään katsoessaan tuntee pisaroiden hakkaavan reisiään ja takapuolensa kastuvan ja sen tunteen kun märkä asfaltti loppuu kuin veitsellä leikaten ja aurinko taas lämmittää ja tuuli kuivaa,
PS Otin vapauden ladata sen taustakuvakseni näytölleni.
Sadekuva on kyllä todella hieno, hieman myöhäisemmän illan valolla olisi kenties vielä hienompi?
Mutta laitetaas pitkästä aikaa yksi kliseinen kännykkäkuva viikkojen ellei jopa kuukauden takaa..
https://farm1.staticflickr.com/666/2...98778a8b_b.jpg