Vastaan käveli koiraansa ulkoiluttanut herrasmies. Molemmat hidastimme ja pysyimme omilla puolillamme väylää. Nyökkäsimme, hymyilimme ja jatkoimme matkaa.
Näin.
Printable View
Vastaan käveli koiraansa ulkoiluttanut herrasmies. Molemmat hidastimme ja pysyimme omilla puolillamme väylää. Nyökkäsimme, hymyilimme ja jatkoimme matkaa.
Näin.
Tänään pitää antaa tunnustus aamuiselle Rekkakuskille Vihdintien ja Paperitien risteyksessä. Itsellä matkaa risteykseen vielä abt. 70m, valot mulle vihreällä, etelästä tulossa rekka, jonka suunnitelmissa on kääntyä kelvin poikki. Automaattinen ajatus 'no niin, siihen se tulee eteen, ei kerkeä mennä alta pois, hyvät vauhdit pilalle'. Mutta eikös vain, kaveri hiljentää ennen risteystä selväsi ja pysähtyy odottamaan, jotta succis-pelle kerkeää vilahtaa risteyksen yli. Oli pakko kiittää oikein pitkällä salutella.
Menee varmaan väärän otsikon alle, kun olin tilanteessa auton ratissa ajoradalla. Kaikesta huolimatta laitan tänne.
Arviolta 10 vuoden ikäinen poika ajeli pyörätietä ja lähestyi suojatietä. Pysäytin kuten kuuluu, poika hyppäsi pyörän selästä, talutti pyöränsä reippaasti kadun yli ja minä sain jatkaa matkaani lähes viiveettä.
Näin se sujuu, kun homma osataan. On silti huikeaa, että näin simppeli tilanne säväyttää. Kertoo ehkä jotain vallitsevasta liikennekulttuurista. Erityisen hienoa tässä on se, että pikkupoika toimii esimerkkinä kaikille niille jalankulkijoille ja pyöräilijöille, jotka jäävät suojatien/jatkeen lähistölle norkoilemaan, jolloin autoilija joutuu arpomaan, mihin kaveri mahtaa olla menossa vai jääkö vain juttelemaan kaverinsa kanssa. Ja kun auto loputa pysähtyy, aletaan huitoa että mene vaan. Sitten ihmetellään, miksi autot niin huonosti noudattavat väistämisvelvollisuuttaan.
1. Jos poika ajeli pyörätietä, hän lähestyi pyörätien jatketta (eikä suojatietä). Näin ollen hän ei ollut millään lailla velvollinen hyppäämään pyöränsä selästä ja taluttamaan pyöräänsä kadun yli. (En nyt puutu siihen millainen ylitystapa on alakouluikäiselle turvallisin ottaen huomioon että elämme tässä maailmassa joka on täydellisen kaikista mahdollisista maailmoista.)
2. Eämantapajalankulkijan näkökulmasta jalankulkijat ja pyöräilijät eivät pääsääntöisesti norkoile pyöräteiden jatkeiden tai suojateiden lähistöllä. Se mikä tekee heidän etenemisestään vähemmän selvältä ja määrätietoiselta vaikuttavaa on että yleisen elämänkokemuksen valossa autoilijoihin ei ole luottamista ja että lähestyvän auton kuljettajan käyttäytyminen sangen vaikeasti ennustettavissa ja tulkittavissa.
Näin ollen on varsin inhimillistä ja ymmärrettävää että autoilija joka jostain syystä lähestyy suojatietä hidastamatta (eli on jalankulkijan näkökulmasta kuin kuka tahansa autoilija joka ei aio noudattaa velvollisuuttaan) mutta jarruttaa aivan sen edessä ei saakaan osakseen kiitollista katsetta vaan huitomista (jonka voi tulkita tarkoittavan "No, mene kun kerran olisit halunnut mennä!" tai "Mene kun et mokoma osaa hidastaa ajoissa!")
Mulle näitä ihania hetkiä ovat ne kun näen jo kaukaa ettei autoilija kuulu niihin jotka kuvittelevat minun vain norkoilevan suojatien lähistöllä. Tällöin voin epäröimättä ylittää tien ja voin noin yleisellä tasolla iloita siitä että autoilijakin selvitti liikennetilanteen omalta osaltaan pienimmällä mahdollisella kitkalla.
1. Ei sillä pojalla ollut mitään velvollisuutta edes ylittää tietä. Poika niin kuitenkin teki ja tyylikkäästi tekikin. Selittääkö suomalaisille ilmeisen ominainen piirre tarve pilkuttaa velvollisuuksista hienojenkin hetkien keskellä sen, että keskusteluketju kevyen liikenteen väylällä avautumisesta vol 2 on tällä hetkellä 4138 viestin mittainen?
2. Erityisen hienoa tässä on se, että pikkupoika toimii esimerkkinä kaikille niille jalankulkijoille ja pyöräilijöille, jotka jäävät suojatien/jatkeen lähistölle norkoilemaan...
Duunista kotiin: aurinko lämmittää selkää, ei juuri tuulta, kelvi harjattu sepelistä (Espoo).......kevät hiipii hiljalleen eteenpäin.
Tapahtui loppuviikosta:
Olin juuri lähtemässä ohittamaan mummoa, kun mummo näytti suuntamerkkiä vasemmalle, ja kääntyi sen jälkeen.
Ilman suuntamerkkiä olisi saattanut tulla törmäys, nyt mummon suuntamerkki pelasti vaaratilanteelta.
Lähinnä tämä viesti kertoo siitä, että itse et osaa suojatie-/väistämissääntöjä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ulkorengas
Ensinnäkin, jos se poika pääsi sinne "suojatielle" pyörätietä pitkin, se oli pyörätien jatke, ja siitä saa ajaa yli eikä tarvi taluttaa.
Toisekseen, sillä pyörätien jatkeella autoilijalla on väistämisvelvollisuus vain, jos autoilijalla on kolmio, tai auto on juuri kääntynyt sille tielle, jota pyöräilijä on ylittämässä. Joten tuo "kuten kuuluu" oli osaltasi väärin, pysäytit vaikka sinulla oli etuajo-oikeus. Tällaisella "ylikohteliaisuudella" hankaloitetaan liikenteen sujuvuutta, kun sitten menee arpomiseksi, että kumpi tässä nyt oikein on menossa.
Sen sijaan hyppäämällä pyörän selästä pois se pyöräilijä muuttaa itsensä jalankulkijaksi, jota auton pitää AINA väistää suojatiellä. Sinun KUULUI siis väistää sitä poikaa vasta siinä vaiheessa, kun se oli hypännyt pyörän selästä pois.
Espoossa on ollut tosi kiva ajaa siirtymiä pätkien välillä kun homma vaan toimii, suojatiekohtaamiset autojen kanssa pelkästään positiivisia tänä vuonna.
Entäs jos käännetään tilanne toisinpäin? Foorumipyöräilijä (tässä tapauksessa minä) lähestyy pyörätien jatketta, jossa autolla on pyöräilijään nähden etuajo-oikeus. Tästä huolimatta tomppeli autoilija pysähtyy päästääkseen pyöräilijän ajamaan kadun yli.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hkultala
Mitä minun eli pyöräilijän kuuluu tässä tilanteessa tehdä? Näytänkö autoilijalle keskaria osoittaakseni, ettei tämä tiedä liikennesäännöistä mitään? Vai pysähdynkö ajoradan reunaan ja lasken molemmat jalkani maahan, jolloin muutun jalankulkijaksi ja talutan sitten pyöräni pyörätien jatketta kadun yli? Vai jotain muuta?
Itse olen omaksunut toimintamallin, jossa auton pysähtyessä fillaroin kylmästi sen nokan editse kadun yli ja kaiken huipuksi heilautan kättäni kiitokseksi siitä, että autoilija luopui etuajo-oikeudestaan minun hyväkseni. Arvatenkin väärin toimittu. Samalla tietysti katson tarkkaan, etten jää toisesta suunnasta tai toista kaistaa tulevan toisen auton alle.
^ Ennustettavuus on mielestäni avainsana, käyttää sitten tarjotun tilaisuuden tai pysähtyy. Joskus olen pysähtynyt, osoittanut sormella "sinä ensin, mene", joskus olen näyttänyt "menen tuosta nyt", mennyt yli ja moikannut. Suuntamerkit sivuille eivät ole ainoat, joita voi käsillään näyttää.
Btw. Autoilijan tervehdyksiä minulla on kaksi: Käsi ylös "kiitos", peukku ylös taas tarkoittaa "kiitos, kun noudatit liikennesääntöjä". Tiedä sitten erottavatko nuo toisistaan.
Tunnustan, etten muista tarkalleen, missä järjestyksessä asiat tapahtuivat. Luultavasti samalla kun hidastin, poika hyppäsi satulasta. Kolmio minulla oli, koska saavuin kiertoliittymään. Mutta ei välitetä kolmiosta, eikä kiertoliittymästä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hkultala
Jos arviolta 10-vuotias poika lähestyy pyörällä suojatietä tai sen jatketta, mitä autoilijan kuuluu tehdä? Pitääkö jatkaa matkaa hidastamatta, koska liittymässä ei ole tulossa muita autoja ja itsellä on sillä hetkellä kuvitteellinen etuajo-oikeus? Todellisuudessa laki ei tuossa määrittele kenellekään etuajo-oikeutta, on vain väistämisvelvollisuus. Vai pitääkö hidastaa, koska jos poika puolen sekunnin kuluttua hyppää pois pyörän selästä, hän muuttuu jalankulkijaksi ja auton pitää olla valmistautunut pysäyttämään autonsa?
Tästä tapauksesta on jo kaksi saivartelevaa ja virheelliseen lopputulokseen päätyvää kommenttia. Kuinka yleisiä näissä olevat näkemykset ovat? Edustaako ne suomalaista liikennekulttuuria ja siksi tilanne suojateillä on mikä on? Väärin väistetty, jos pysäytin ennen kuin pojasta tuli jalankulkija.
Entä mitä TLL 23§ ja 30§ sanoo? Kannattaa lukaista ajatuksella, ennenkuin alkaa viilata pilkkua siitä, missä vaiheessa pyöräilijästä tulee jalankulkija. Lyön vetoa siitä, että jos ajan n. 10 vuotiaan pyöräilevän pojan kuoliaaksi suojatiellä, vaikka olen havainnut hänen lähestyvän, minut tuomitaan syylliseksi. Eikä siihen tarvita Audia. Mutta ehkä mieli paranee siitä, että yhden pykälän mukaan pyöräilijän olisi pitänyt väistää.
Ihan oikeasti kaikki saivartelijat, miettikää millaisella asialla leikitte.
Kaikki suojatiet pois tai suojatiet etuoikeus-suojateiksi kaikille niitä käyttäville.
Ajan kelviä, viereisellä tiellä hieman mua edellä menee samaan suuntaan täysperävaunullinen rekka, joka on aikeissa kääntyä oikealle eli kulkusuuntani poikki. Alan hiljentää, mutta samalla näen, kuinka rekkakuski kurottaa itseään hytissä oikealle ja näyttää mulle kädellä, että mene vaan hiljentäen samalla itse. Kiihdytän vauhtia, ja nostan peukkua kuskille, joka tekee samoin.
Joo, kaikkien autoilijoiden tulisi tehdä noin, tieliikennelaki jne. Mutta hemmetin hyvä mieli tuosta tuli :)
^ vallan hienoa.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hkultala
Toivottavasti omat lapseni eivät joudu sinunlaistesi kanssa ikinä mihinkään tekemisiin liikenteessä.
Tämä mun mielestä on hyvinkin se juttu. Säännöthän ovat siksi, että on helpompi ennustaa, kun tiedetään miten toinen todennäköisesti toimii ja vaikka toinen ei ihan niin toimisikaan, niin ei kovin paljoa se toiminta kumminkaan todennäköisesti poikkea.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Halloo halloo
Sääntöjen noudattaminen vain sääntöjen vuoksi on aika huono homma, siitä taisi olla joitain viisauksiakin lausuttu.
Silloin kun liikuin autolla opin jossain kohtaa jo ymmärtämään sen, että auto on paljon helpompi stopata kuin pyörä, sillä konevoima saa sen auton aina suht helposti liikkeelle. Tässä maassa tuota kevyttä liikennettä on kumminkin niin vähän ettei se pahemmin muiden matkantekoa haittaa, etenkin kun osaa tehdä tuon etuoikeuksistaan tinkimisen oikein eli ei tarvitse välttämättä pysähtyä, kun selkeästi nopeutta muuttamalla ja kädellä heiluttelemalla osoittaa, että mene vaan.
Tuossa mitättömän lyhyellä kelvin pätkällä useasti olen nyt kohdannut koiranulkoiluttajan, jolla sellainen isompi koira ja ihan hyvä mieli siitä tulee, kun nuorelle koiralleen opettaa kuinka pyörän perään ei tule lähteä ja pitää sen ihan oikein hallinnassa, noitakin on, tosin jostain syystä 100% olleet miehiä, jotka noin toimivat, ehkä vain sattumaa?
Ainakin nyt tehovalvontaviikon aikana pyörätien jatkeilla autoilijat antaneet paremmin tietä. Töissä yksi nainen kehui samaa:).
Täti käveli tänään keskellä kelviä ja koiransa levittäytyneenä kumpaankin reunaan. Plimputan kelloa, täti ei kuule, ei tapahdu mitään. Plimputan toisen kerran, vasemmalla puolella oleva koira katsoo taaksepäin ja siirtyy oikeaan reunaan :D, täti ei edelleenkään kuule mitään. Pääsin hyvin ohitse, koirat peräkkäin oikeassa reunassa.
Suomalaisille ominaisin piirre on löytää muista suomalaisista sellaisia suomalaisille ominaisia piirteitä joista pitää itseään siunatun vapaana.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ulkorengas
Eihän tämän keskustelun jatkamisella ole edes viihdearvoa, mutta päätellen myöhemmästä kommentistasi tässä ketjussa huomautukseni eivät olleet riittävän selkeästi ilmaistuja. On pelättävissä etten onnistu muotoilemaan asiaa yhtään paremmin nytkään, mutta yrittänyttä ei laiteta...
Suojatien ja pyörätien jatkeen erosta huomauttaminen on saivartelua vasta sinä päivänä kun viimeinenkin autoilija, jolle mainittu ero on jäänyt jostain syystä tiedostamatta ja joka perustelee pyöräilijöille vaarallista ajotapaansa täysin virheellisillä käsityksillä siitä miten näiden tulisi "suojatiellä" toimia, on kuollut ja kuopattu.
Käytit sellaisia sanankäänteitä jotka antoivat lukijalle sen kuvan että kyseessä oli ihannetilanne, t.s. kaikkien osapuolien toiminta oli kaikin tavoin parasta mahdollista, s.o. ei vain turvallisinta vaan myös sujuvinta. Tämän vuoksi oli aiheellista huomauttaa ettei pyörän selästä nouseminen ja sen taluttaminen tien yli ole millään lailla tarpeellista eikä siis esimerkillistä toimintaa - ellei kyseessä nimenomaan ole tilanne jossa pyöräilijä on siihen velvollinen.
Minusta erityisen hienoa tilanteessa oli että selvästi osasit hidastaa riittävän aikaisin ja riittävästi ja onnistuit siten viestimään että annat tietä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ulkorengas
(Voi toki olla että pikkupoika ei vain vielä ollut oppinut että autoilijoista on moneksi.)
Mutta varsinaiseen aiheeseen: puutarhatarvikkeilla lastattua perävaunua pihaportista manööveerannut autoilija tukki kelvin. Auto ja perävaunu sahasivat hankalasti edestakaisin niin ettei kierto pientareen kauttakaan näyttänyt onnistuvan. Juuri kun olin henkisesti valmistautunut sietämättömältä tuntuneeseen pysähtymiseen ja odotteluun, toimintaa ilmeisesti johtanut rouva viittilöi tomerasti ensin miehelleen ja sitten minulle ja päästin hidastamatta jatkamaan matkaani kelvin reunaan ilmestyneestä pyöränmentävästä aukosta.
Tehdäänpä yksi mielenkiintoinen harjoitus...
Avatkaa selaimeen tieliikennelaki ja hakekaa sieltä sanaa "etuajo."
Tässä on kaksi tarkoitusta: opitte lukemaan sitä vitun TLL:ää, kun se tuntuu olevan hukassa aika monelta (katson sinuun CwA), ja tajuatte, ettei käsite "etuajo" koske tavallista tienkäyttäjää.
Sanakikkailua, jokainen ajatteleva ymmärtää mitä tarkoitetaan, ajatteletko vai trollaatko kun on tylsää?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti asb
Etuoikeus on eri kuin etuajo-oikeus, toisen väistämisvelvollisuus antaa toiselle etuoikeuden kulkea, mutta pitäähän sullekkin nyt jotain kivaa olla :)
Taas on se aika vuodesta kun pyöräilijöitä alkaa olla niin paljon liikenteessä että suurimmalle osalle autoilijoistakin ilmeisesti muistuu mieleen väistämissäännöt. Tänään työmatkoilla tasan sata rosentti noudatti väistämisvelvolisuuttaan. Jopa se paku joka kiihdytti ohi vähän ennen risteystä jäi sitten kiltisti odottamaan kääntyvänä että minä tulin klv:ää takaa ja jatkoin suoraan.
Semmoisen toivomuksen voisin kaupungin suuntaan heittää että jos viimenkin saisivat siihen ajoratamerkinnät erotuksena liiterin pihaan. Taas tänään nimittäin siinä tuli auto vastaan väärää kaistaa. Mutta tämä ei olekaan klv-juttua. Niin ja kiva olisi saada myös sittarin yläpuolen suojatielle liikennemerkit 511, jota olen kyllä pyytänyt jo pari kertaa.
Nautin tyhjällä suoralla kelvillä heikon suorituskyvyn omaavan succispellen vauhti-illusiosta eli ajan loivaa alamäkeä myötätuuleen, kun parkkipaikalta valuu eteen kelvin täysin tukkien ajoradalle pyrkivä kuorma-auto. Näen että vastaan tule katkematon jono autoja ja ehdin jo ajatella ettei oikealle kääntyvä kuski enää viitsi katsoa oikealle (tai jos viitsii, ei välitä), kun kuorkki jo perraakin antaakseen huvipyöräilijälle tietä!
Tänään puhkesi takakumi fillarista. Kumi vaihtui nopeasti, mutta kädet likasena olin polvilteen kelvin vieressä nurtsilla kaatamassa jjuomapullosta vettä käsille yrittäen pestä käsiä vähän puhtaammaksi. Pyörä oli vieressä nurtsilla kyljellään ja taisi näyttää, että olin vetänyt lipat tms. Paikalle pysähtyi arviolta noin 10-12v. tyttö Jopollaan kysymään onko mulle sattunut jotain ja onko kaikki ok. Selitin mitä oli käynyt ja kiitin kohteliaasti avuntarjouksesta.
Tuli hyvä fiilis, kun huomasi nuoren sukupolven olevan valmis auttamaan tuntemattomia mahdollisessa hädässä.
Lähetetty minun alien_jolla_bionic laitteesta Tapatalkilla
Hyvä kun muistutit käsien likaantumisesta. Laitankin satulalaukkuun muutaman kosteuspyyhkeen kuivan rätin seuraksi. Autopesusta saatuja pyyhkeitä kun on hanskalokero pullollaan. Näillä keleillä juomapullolle on muutakin käyttöä.
Tuli eilen oikein ihme olo, kun ajoin Turun lävitse iltapäivällä kolmen jälkeen. Aina moititaan Turkulaisia itsekeskeisiksi oman edun tavoittelijoiksi, mutta se taitaa olla Manselaisten ja Hesalaisten panettelua. Oikein yllätyin, kun pysähdyin Kaupunginsairaalan lähellä odottamaan vuoroani kadun ylitykseen, ja auto pysähtyi päästämään minut kadun yli :). Eikä tässä vielä kaikki, sama toistui ainakin vielä kolme kertaa :).
Voihan se tosin johtua siitä, kun autoilijat arvioi, ettei tämmänen vanha läski äijä näe usvapilvensä takaa mitään.
Luonnonmaalla sitten meinas joku tojokuski sit ajaa yli (tuli mun takaa, ja kääntyi oikealle just mun kohdalla, ei vissiin tajunnu et pyöräkin saattaa liikkua noin 50km/h, meinas jäädä peili kainaloon, mutta onneksi tojokuski ymmärsi jarruttaa, että pääsin kiertään ohi), mutta se on toinen juttu.
Muutenkin aivan ihanaa, kun oli hyvä ja vastatuuleton keli :D
OT. Kertakäyttöhanskat.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ulkorengas
Tämä tuli kanssa heti mieleen, kun oli renkaan vaihtanut ja huonolla menestyksellä koitin putsata handuja vedellä. Pitääkin laittaa pari kertakäyttöhanskoja satulalaukkuun.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mattia
En tiedä oliko tämä ihana hetki, mutta melko hassu ainakin.
Ajelin sääksjärven raittia tasoitellen sykettä ja hörppien vettä putelista. Vähän matkan päästä edestäni kääntyi pikkupoika melko epävarman oloisesti ajamaan minua kohti. Tämä tuijotti meikäläistä ajaessaan kohti, ja mietin pitäisikö moikata vai mitä. En kuitenkaan tehnyt näin, kun oli pullo kädessä. Kohdalle sattuessa poika totesi, että "Ei saa ajaa yhdellä kädellä!". En saanut sanaa suustani, ihmetyksen sekaista naurua vain.
Isona poika on varmasti etevä sukkismies ja asioi naapuriketjussa silloin kun ei ole kouluttamassa autoilijoita tai muita kanssaliikkujia. :)
Vähän samantyyppinen kokemus mullakin. Pysähdyin klv:n varteen ihmettelemään luontoa. Pyörä kyljellään pöpelikössä ja mä istuin kyyryssä vieressä. Vanhempi herra himmas fillarillaan vauhtia ja kysy onko kaikki ok. Naurahdin vaan kiitokset huolenpidosta, tutkin täällä vaan aluskasvillisuutta. Hyvä mieli jäi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti sirkia
Aiemmin kotikadulla oli kaks about 10 v pikkupoikaa pyöriensä kanssa. Toinen vääntää itkua puhelimessa ku fillarista pudonnu ketjut eikä pojat osanneet korjata. Sain ketjun paikoilleen. Itkevä poika nyyhkyttäen samaan aikaan kiittelee mua ja raportoi puhelimeen että toi ukko korjas mun pyörän. Sanoin pojille vaan että pyöräilijät pitävät huolta toisistaan, eiks joo? Pojat komppas että joo! Taas jäi hyvä mieli.
^ Iso peukku!
Ehkä hetki on pikemminkin katkeransuloinen kuin ihana, mutta... odotan kelvin punaisissa valoissa, vastakkaisesta suunnasta iso kuormuri kääntyy edestäni nuolivihreillään. Minua vastaan tuleva sukkispelle ajelee punaisia päin niin, että kuormurin pitää jarruttaa ettei jyräisi yli. Tavoitan kuormurikuskin katseen, ja puistelemme päätä liikuttavan tasatahtiin: voi hyvä tavaton. Ymmärrämme toisiamme. Ei se minun vikani ole, että jotkut fillaristit ovat idiootteja. Ja kuormurikuskikin tajuaa että vika on ihan pellen itsensä.
Edit: väärä ketju avautumiselle. Mutta mainitaan nyt että tänään kulki työmatka todella mukiin menevästi, eikä kukaan yrittänyt tappaa. Joku taisi antaa jopa tietäkin.
Pikku-huopalahdessa aamulla poikkeuksellisesti koiran eikä pyörän kanssa liikenteenssä. Takaa tullut pyöräilijä avasi sanaisen arkkunsa ennen kohtaamista ja lausahti "pyörä". Ohitus sujui mallikkaasti. Kiitin silloin ja kiitän nyt uudelleen.
Tänään ajoin Pakilantie, Helsinki, yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä bussipysäkin ohi. Osittain bussipysäkin katoksen alla seisoi henkilö selin minuun ja heilutteli laukkuaan rauhalliseen tahtiin poikittain väylään nähden. Pienellä hidastuksella ajoin sitten siitä välistä kun laukku heilahti pysäkkiä päin ja väylä oli vapaa. Nauratti vähän tallainen tosielämän Super Mario -leikki. No, työmatkapyöräilijä hymyilee, joten ei se itsekseen naureskelu haittaa. :)
Olipa tänään ainakin Helsingissä aamulla klo7-10 välillä upeeta pyöräillä yhdistetyillä kelveillä ympäri Helsinkiä ja Espoota ja poissa autoväyliltä. Sää mitä mainioin, lämpötila sopiva, ei kosteutta ilmassa ja hei ! mikä parasta, vasta lenkin loppupuolella tuli vastaan (tai itseasiassa takaa) puhiseva ja tuhahteleva trikoopelle. Arkiaamuina noita on riesaksi asti täällä, mutta viikonloppuaamuina ei onneksi niin paljon.
Mukavata oli tänään(kin) ajella maantien laitaa, mutta kelviä ei niinkään (kuten tavallista, vaikkei mitään erityistä sattunutkaan). Sääkin on hieman lauhtunut eikä satanut. Eikä ollut yhtään trollia liikkeellä pyörällä.
Mukavata oli käppäillä kaupungilla perheen kanssa kun kaikki pyöräilijät, joita näkyi olevan liikkeellä todella runsaasti trikoilla ja ilman, ajoivat ajoradalla omilla kaistoillansa tai autojen kanssa samoilla kaistoilla. Kahdessa päivässä näin vain 2 pyöräilijää jalkakäytävällä, toinen ajoi tyhjällä kumilla. Ajoradat näytti olevan sen verran leveitä ettei autoilijoitakaan ahdistanut.
Käytiin siis Tukholmassa ja pakkohan se oli todeta, että syystäkin niitä asioita Ruotsista kopioidaan meille... Otos rajoittui Tukholman keskustaan, että en tiedä kuinka hienosti asiat ovat muualla, mutta tuolla ainakin todella paljon oli pyöräilijää ja kaikki menivät ajoradan puolella nätisti.
Trolleja ei näkynyt.
Hauska hetki kelvillä, tosin jalakulkijana. Oltiin vaimon ja poikien (4 ja 1,5 vuotiaat) kanssa kävelemässä Viikissä hiekkatiellä kun huomasin succistelijan lähestyvän cyclollaan. Kajautin kohtuullisen kuuluvan PYÖRÄ-varoituksen, ku nelivuotias oli ehtiny kirmaamaan jo vähän kauemmas. Vaimo koppas pienemmän ipanan tienlaitaan ja nelivuotias singahti noin 2,5 metriä ojan yli pöpelikköön. Succistelija himmas kivasti vauhtia sellaseen reiluhkoon kävelyvauhtiin, ku se huomas että on useampikin ipana hollilla. Kuskia näytti kyllä naurattavan laumamme toiminta.