Vaikkei kirjoitustapa miellytäkään, Nassen kommenteissa on usein ajatusta takana. Se voi olla kiusallista, jolloin luonnollisesti voi tulla tarve ohjata huomio tyyliseikkoihin.
Vaikkei kirjoitustapa miellytäkään, Nassen kommenteissa on usein ajatusta takana. Se voi olla kiusallista, jolloin luonnollisesti voi tulla tarve ohjata huomio tyyliseikkoihin.
Viikonloppuna useamman kunnan alueella pitkät pätkät kelviä ja pakko myöntää, ettei infrasta valittaminen täysin väärin ole. Ratkaisut paikoin luokattomia, opasteet kelvottomia, pinnoite prceestä (kirjaimellisesti), kävelijöiden kulkeminen arvaamatonta, rullaluistinsauvojat kuulokkeineen, koirat ja pikkulapset sekä niiden/ heidän mukana liikkuneiden touhut...listaa voi jatkaa, mutta minä valitsin lopulta ajoradan.
Kun huomioi että alle 12 vuotiaat polku pyöräilijät ovat jalan kulkijoita, niin ala ikäisiä polku pyöräilijöitä on vain 12-17 vuotiaat ja niistäkin osa ajaa mopedeilla ja skoottereilla.
Sanoisin että ei ala ikäisiä polku pyöräilijöitä voi ollakaan enemmistöä, vaikka ajaisivat minne vaan.
Seison korjattuna, eivät olekaan vaan:
Tieliikennelain 8 §:n mukaan alle 12-vuotias saa kuljettaa polkupyörää jalkakäytävällä. Hän ei saa aiheuttaa kohtuutonta häiriötä jalankululle. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen ei tarvitse mennä pyörätien puolelle, jos on hankala ajaa isojen pyöräilijöiden joukossa. Jalkakäytävän puolella on lapsipyöräilijän kuitenkin sovitettava ajonopeutensa ja -tapansa kävelijöiden mukaan. Vaikka tieliikenneasetuksessa on pyörätieliikennemerkin selitysosassa säädetty pyörätien käyttövelvollisuudesta, lapsipyöräilijällä on em. lainkohdan mukaan oikeus ajaa jalkakäytävällä.
Anteeksi tyhmyyteni, mutta ketkä muut kuin alle 12-vuotiaat saavat pyöräillä jalkakäytävällä?
Polkuautolla saa lain mukaan ajaa jalkakäytävällä, sillä polkuauto on lain mukaan lelu, ei ajoneuvo.
En tiedä, koskeeko 12v-ikäraja leluja, kuten esimerkiksi kippikaivuria. Tuskin.
Kinneri on polkupyörä, eli ajoneuvo. Ainoa kohta jossa olen laista löytänyt maininnan polkuautosta, koskee leluja.
Kolmipyöräinenhän ei voi olla polkuauto muutenkaan, kun lain mukaan autossa täytyy olla vähintään neljä pyörää.
Kolmipyöräisten "autojen" myyntivalttihan on aina ollut, ettei auton ajokorttia tarvita. Moottoripyörän ajokortti riittää.
Quattrovelo on nelipyöräinen, eli teknisesti auto, mutta luetaan kuitenkin Suomessa yhä polkupyöräksi, koska ei ilmeisesti täytä muita autolle asetettuja vaatimuksia mittojen suhteen, kuten mm. leveys.
Jenkeissä Quattrovelo luetaan autoksi.
Selkeintä on mielestäni kun puhuu vain "kinnereistä". Eihän ne ihan polkupyöriltäkään näytä:) Siitä olen samaa mieltä.
Pyrin yleensä ajamaan kelvillä kisakuskimaisesti eli suhtautumaan niihin rauhallisina lämmittelyinä tai jäähdyttelyinä ennen sitä oikeaa maantiellä tapahtuvaa treenisuoritusta, mutta aina en ihan onnistu vaan ns. normiperusmatkavauhti on kelvilläkin sellainen mukava, jolloin syntyy vääjäämättä ohitustilanteita - eikä joka kerta jaksa ja viitsi ns. vetää vauhteja nolliin vain sitä varten että edessä ajaja tekee jotain kummallista.
Viime lenkeillä on ollut kaksi tapausta jossa fillarinkäyttäjä lähtee leveällä suoralla kelvillä (jonka vasemmalla puolella on vain ojanpohja) siirtymään aivan vasempaan laitaan taakseen vilkaisematta juuri kun olen ohittamassa häntä (mielestäni niin reilulla turvavälillä ettei minun tarvitse erikseen ilmoittaa tai varoittaa olemassaolostani tai aikeistani). Tällöin olen huutanut (tai sanonut kohteliaasti mutta kovaa) "Pysy laidallasi!", mikä on kyllä tuottanut toivotun tuloksen ja auttanut sujuvan ohituksen suoritusta, mutta selvästi myös aiheuttanut tiettyä mielipahaa ja johtanut peräänhuutoihin.
Onhan se totta että olisin molemmilla kerroilla voinut toimia toisinkin, mutta täytyy silti ihmetellä (1) miksi edes kutakuinkin suoraan ajaminen voi olla niin vaikeaa, (2) miksi kohtalaisen vilkasliikenteisillä kelveillä suoraan ajamisen suotavuuden tajuaminen voi olla niin vaikeaa, ja (3) miksi tiukan mutta kuitenkin tilanteessa asiallisen palautteen vastaanottaminen voi olla niin vaikeaa?
PS Olen minäkin joskus - kauan sitten, joskus myöhään alkaneen maantiepyöräilyurani alkutaipaleella - pari kertaa ollut vastaavantapaisessa tilanteessa vastaanottavana osapuolena, mutta ei minun mieleeni tullutkaan huutaa jotain takaisin vaan olen sanonut vain sen sorin.
Itse olen huomannut, että huutelu aiheuttaa ymmärrettävästi mielipahaa ja vastahuutelun myötä lisää mielipahaa, mutta hillitty kellon ringautus ei aiheuta verenpaineen nousua kenellekään osapuolelle. Jos on pakko kelvillä kurvailla niin suosittelen maantieohjuksenkin varustamista kilikellolla ja peilillä kun monesti siltä ohittajaltakin jää vauhdin huumassa taakse vilkaisematta ja voi tulla syöksähtäneeksi vielä nopeamman tielle.Lainaus:
Viime lenkeillä on ollut kaksi tapausta jossa fillarinkäyttäjä lähtee leveällä suoralla kelvillä (jonka vasemmalla puolella on vain ojanpohja) siirtymään aivan vasempaan laitaan taakseen vilkaisematta juuri kun olen ohittamassa häntä (mielestäni niin reilulla turvavälillä ettei minun tarvitse erikseen ilmoittaa tai varoittaa olemassaolostani tai aikeistani). Tällöin olen huutanut (tai sanonut kohteliaasti mutta kovaa) "Pysy laidallasi!", mikä on kyllä tuottanut toivotun tuloksen ja auttanut sujuvan ohituksen suoritusta, mutta selvästi myös aiheuttanut tiettyä mielipahaa ja johtanut peräänhuutoihin.
Itse olen maantiepyörällä liikkuessani suosiolla siirtynyt ajoradalle autoilijoiden riesaksi joten olen muuttunut pujottelijasta pujottelukepiksi. Ei varmaan paras ratkaisu tämäkään.
Laki ja ihmisten tekemiset eivät aina kohtaa, vaikka oikeus voisi olla kohtuus.
Nyt vaikuttaisi vahvasti, että kirjoitat mitä sattuu trumpilaiseen tyyliin ja tulkitset sitten itseäsi parhaiten päin tarinaa muuttaen joka kerta.
Aurinkoista pyöräilyä iki-impi ihanin.
Mikäs tuossa on vaikeaa. Pysähtynyt on pysähtynyt. Ei liiku eteen tai taakse. Posliinit jakaa rangaistuksia kyllä muistakin "aistinvaraisista" rikkeistä ilman sen kummempaa todistusta. Siksihän niitä yleensä on kaksi. Toinen joka osaa lukea (ja näkee sen rikkeen) ja toinen, joka osaa kirjata sen.
Renkaista näkee pysähtymisen varsin selvästi, toki, kesken ajon toteutettu pikainen lukkojarrutus ei välttämäti sakoilta pelasta. Eikä se valtaosalla autoista onnistuisikaan.
nih..
Jos haluaa olla aivan varma, myös siitä, että herra komisaario uskoo sinun pysähtyneen. Voi laittaa käsijarrun päälle, nousta pois autosta ja vasta sitten takaisin kabiiniin ja jatkaa matkantekoa.
Saako yhdistetylle pyörätielle ja jalkakäytävälle jättää jätelavan ja kuinka pitkäksi aikaa? Tampereella Koivistontiellä omakotitalon remontointi on kestänyt ainakin kuukauden ja koko tämän ajan on talon vieressä kulkevalla pyörätiellä ollut jätelava. Kyllä siitä ohi pääsee ajamalla mutta aika kapeaksi tuo väylä on mennyt. Ja onneksi nyt on kesä ja valoisaa. Nyt sen lavan näkee hyvin, vaikka sitä ei ole mitenkään edes yritetty merkitä niin, että sen huomaisi pimeällä.
Taas uudenlainen elämys. Olen oppinut varomaan toistaiseksi noita rullahiihtäjiä/-luistelijoita, jotka viuhtovat radio-Peltorit päässä niillä ~2m sauvoilla vauhtia kelvin leveydeltä. Tänään lähestyin takaa "harmitonta mummoa sauvakävelyllä". Justiinsa kun olin muutaman metrin tuon takana, niin selvästi jotain piti löytää taskusta. Oikean käden sauva vasempaan kainaloon. Sattui sauvan kärki vasempaan takaviistoon juuri pään (silmän) korkeudelle ja tuli hieman kiire vetää kupoli alas ja väistää kauemmas vasemmalle. Eli kaikkea tuolla voi tapahtua ja kaikkeen pitää olla valmis.
Lähestyin sivukadun risteystä, jossa autoilijoilla (kolmion takaa) hieman huono näkyvyys vasemmalle eli minun tulosuuntaani päin. Harvoin sieltä autoja tulee, mutta tällä kertaa tuli. Toki osasin sitä hieman varoakin, että ylläri pylläri voi tulla. Olin sen verran lähellä, että autoilija kyllä ihan kiitettävän hyvin minut havaitsi ja laitto auton seis. Varmaan mut seuraavaksi ristiinnaulitaan, kun havaittuani autoilijalla kännykän kädessä ja korvan vieressä, näytin autoilijalle, että en pitänyt ko. toimenpiteestä. Tämä tapahtui niin, että läimäsin itteäni oikealla avokädellä omaan korvaan ja sen jälkeen osoitin autoilijaa etusormella.
Ette uskokaan kuinka nopeasti autoilijan keskisormi voi nousta pystyyn. Nyt uskon minäkin. Lähti ajamaan vielä samaan suuntaan kuin minä ja vielä piti töötätä. Toki minä olin haistatteluun vastannut omalla tavalla, saattohan se vaikuttaa tööttiin.
Ja näitä ...tanan tunareita tuolla teillä riittää.
Tjoo. Tärkeintä on toki osoittaa toisten virheet.
Tätä ihmettelin muutama päivä sitten kun Vihdintien ja Lapinmäentien risteyksessä miesparka jäi kelvin jatkeen päälle autolla.
Paikka on aika ikävä ja noin voi sattua oikeastaan vaikka kuinka yrittäisi varoa.
Cyklocross - heppu sitten tulee vastasuunnasta jatkeen yli ja jää esittämään autonkuljettajalle suhteellisen vaikuttavan käsimerkki-shown.
Hävetti kyllä kaikkien kahdella pyörällä ajavien puolesta. Tilaa oli tulla mutta mieli paloi protestiin.
No, kaipa siinä kaverin päivä parani, johonkinhan se on sisimpänsä purettava.
Tähän on itseasiassa olemassa eräs näppärä kikka, vaikka ymmärrän toki ettei se nyt ihan ensiksi tulisi mieleen. Niksi piilee siinä että jo ennen risteykseen ajamista nostetaan katse edelläajavan puskurista, arvioidaan mahtuuko risteyksen ylittämään ja sen mukaan sitten joko pysäytetään ennen risteystä tai ajetaan sen yli.
Onhan tuo kieltämättä vähän epäintuitiivista joten poliisi voisi alkaa jakamaan kovempia rangaistuksia liikenteessä mieltään ilmaiseville ettei kunnon ihmisten tarvitsisi kokea oloaan uhatuksi.
Tuohan on ihan normaalia käytöstä tuolla ruuhkassa ajaessa.
Itse jäin mottiin hiljattain tuossa samaisessa Vihdintien risteyksessä. Valveutuneena kuskina katsoin että risteyksen jälkeen on tilaa. Kun lähdin liikkeelle niin joku oikealla kaistalla haistoi tilaisuuden ja kiilasi eteen ja minä jäin sitten risteyksen tukkeeksi. Tuo on hankala paikka koska siinä voi joutua kovassa ruuhkassa vaihtamaan parikin kaistaa riippuen mistä on tulossa ja mihin on menossa.