"Gravel Grinding" -fillarit

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

Kyllähän niihin hiilarirunkoihin on haettu jo kauan myös mukavuutta. Ei ne enää pelkkiä rautakankia ole.

Terösrungon etu on vaan se, että siinä fleksaa myös keskiö. Kun saadaan aikaiseksi se hallittu woblaus, niin poljinvoima palautuu moninkertaisesti asfalttiin.

---

Tuota viimeistä lausetta ei voi ihan noin suoraan olettaa. Jos rungosta tuleva liike siirtyy poljinvoiman kautta "ylimääräisenä" työnä asvalttiin, siirtyy myös sama voima jalkaa vasten joka tarkoittaisi suurempaa rasitusta lihaksiin.

Itse näkisin mututuntumalla että kyseessä olisi enemmän just päinvastoin, eli tiestä tulevan korkeataajuuksisen tärinän vaimentuminen.

Hondahan muistaakseni näihin törmäsi aikanaan DH-projektissaan. Huomasivat löysemmän rungon olevan nopeampi kuin jäykempi versio.

Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla

Jatketaan:

Mitä suurempi voima on tuotettava, sitä vähemmän on toistoja käytettävissä (onko näin?). Keskiöstä taipuisassa rungossa saman tehon tuottamiseen riittää hieman pienempi (huippu)voima, sillä vaikutusmatka (osuus kampikierroksesta) on pidempi.

Eikö tuo Heine ole enemmän randonneur-miehiä. Se mikä on pro-kuskille paras ratkaisu ei ehkä ole pitkää matkaa ajavalle paras.

(En tiedä, kunhan testaan ajatuksia)

Sänkyhommat ja pyöräily on ainoat urheilulasit, joissa asioiden ajatellaan toimivan niin, että jäykin väline on absoluuttisesti paras väline. Kaikissa muissa äkkiseltään mieleen tulevissa urheilulajeissa tiedetään, että oikealla tavalla joustava väline toimii paremmin :)

Jos joku keksisi väittää, että lätkämaila hukkaa energiaa, koska pelaajan mailaan välittämä liike-energia absorboituu mailanvarteen mailan joustaessa, niin kuinka moni uskoisi? Tuli vaan mieleen, kun joku puhui pseudotieteistä.

Silti mun mielestä kuitenkin enemmän on merkitystä sillä, että se wattien tuottaminen tuntuu kevyemmältä, kun runko elää sopivasti mukana, ei niinkään sillä, että välittyykö kaikki watit tiehen vai häviääkö niistä osa sanotaan nyt sitten vaikka rungon lämpenemiseen. Kyse on enemmän polkemisen fysiologiasta kuin polkupyörän fysiikasta. Eron huomaa parhaiten putkelta ajaessa. Sopivasti joustava runko väsyttää jalkoja vähemmän. Alumiinirunkoinen sinkula oli ihan kauhea polkea. Setämiehen fysiologia on erilainen kuin pro tourin kisakuskin ja siksi setämiehellä toimii paremmin vähemmän jäykkä pyörä kuin pro tourin kisakuskilla.

Olen siinä mielessä onnekkaasa asemassa, että olen pystynyt ajamaan paljon ja hyvin erilaisilla pyörillä, niin tiedän, mikä mulla toimii parhaiten eikä tarvitse putkinäköisesti uskoa kenenkään teorioihin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tchegge_

Tuota viimeistä lausetta ei voi ihan noin suoraan olettaa.

---

Se viimeinen lause taisi olla Paatonin sarkastista kettuilua eikä siten tarkoitettu ihan vakavasti otettavaksi väitteeksi.. :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti StevieRayVehkakoski

Mukavuusasiat on yksi asia ja pyörän nopeus toinen. Mä uskon helposti että sopivan joustava hyvin suunniteltu teräsrunko voi olla mukavampi kuin jäykkä hiilikuiturunko mutta jos se fleksaava teräsrunko olisi nopeampi kuin hifi-mallin hiilari niin millään muulla ei kilpaa ajettaisikaan. Fillaritehtaat, ammattitallit ym. ovat ihan muutaman miljoonan takoneet rahaa siihen että saavat runkonsa ja pyöränsä siihen malliin että niillä voitetaan.

---

Pitkiä sorakisoja nyt ei ole vielä kovin kauaa ajettu(siis sen jälkeen kun asvaltti keksittiin), niin tuskin on gravelpyörien kehitykseen ihan miljoonakaupalla rahaa laitettu. Ja pitkässä sorakisassa se mukavuus on myös nopeutta

Se, mitä pitäisi mitata tehon lisäksi, on polkimeen kohdistuva voima kampikierroksen aikana.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tchegge_

Tuota viimeistä lausetta ei voi ihan noin suoraan olettaa. Jos rungosta tuleva liike siirtyy poljinvoiman kautta "ylimääräisenä" työnä asvalttiin, siirtyy myös sama voima jalkaa vasten joka tarkoittaisi suurempaa rasitusta lihaksiin.

Itse näkisin mututuntumalla että kyseessä olisi enemmän just päinvastoin, eli tiestä tulevan korkeataajuuksisen tärinän vaimentuminen.

Hondahan muistaakseni näihin törmäsi aikanaan DH-projektissaan. Huomasivat löysemmän rungon olevan nopeampi kuin jäykempi versio.

Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla

---

Tohon Hondan dh pyörään liittyen sellanen, että esimerkiksi Man Saaren TT ajoihin moottoripyörien rungot on usein tehty joustavammiksi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen

Se, mitä pitäisi mitata tehon lisäksi, on polkimeen kohdistuva voima kampikierroksen aikana.

---

Tämänhän se tehokampi/poljin mittaakin. Mutta antaa tiedon ulos Watteina ja siihen kaavaan tulee mukaan pyörimisnopeus.

Mutta kyllä sen pitäs ihan pelkällä tehomittarilla näkyä. Ajaa tasaisella teholla samaa lenkkiä useemman kerran niin aika hyvän kuvan antaa, jollei tosiaan ole ihan marginaalisista asioista kyse.

Siihen mä kyllä uskon että tollasella notkealla pyörällä ajettu 200km lenkki rasittaa kokonaisuudessa vähemmän kun jäykkä pyörä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Se viimeinen lause taisi olla Paatonin sarkastista kettuilua eikä siten tarkoitettu ihan vakavasti otettavaksi väitteeksi.. :)

---

Kulttimaineeseen hakeutuvien gurujen ja lämpimikseen paskaa puhuvien setämiesten juttujen erottaminen on välillä vaikeaa. [emoji23]

Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla

No no, ei nyt olla tuollaisia :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Qilty

Pitkiä sorakisoja nyt ei ole vielä kovin kauaa ajettu(siis sen jälkeen kun asvaltti keksittiin), niin tuskin on gravelpyörien kehitykseen ihan miljoonakaupalla rahaa laitettu. Ja pitkässä sorakisassa se mukavuus on myös nopeutta

---

Juurikin näin. Isot renkaat ja tulevaisuudessa jousitusta molempiin päihin. Taidettiin lahden gravell kisakin voittaa viikonloppuna täysjoustolla.

Tai tietysti sellainen itseajetteleva ja ohjaava vopeltaja osaisi kiertää patikkoisessa alamäessä kivetkin :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Jos joku keksisi väittää, että lätkämaila hukkaa energiaa, koska pelaajan mailaan välittämä liike-energia absorboituu mailanvarteen mailan joustaessa, niin kuinka moni uskoisi? Tuli vaan mieleen, kun joku puhui pseudotieteistä.

---

Ei varmaan kukaan ole väittänyt että rungon taivuttamiseen varastoitu energia absorboituisi runkoon kokonaan.

Plaanausteoria on menee mun käsityksen mukaan näin:

1. Sopivasti joustavalla rungolla pääsee kovempaa (tai samaa vauhtia vähemmällä rasituksella).
2. Tämä ilmiö on havaittavissa vain tietyllä kuskille sopivasti joustavalla rungolla.
3. Ilmiö johtuu siitä, että:
3a Rungon joustoon sidottu energia muuttuu eteenpäin vieväksi voimaksi polkaisun kuollessa kohdassa.
3b Tämä mekanismi parantaa pyörän kulkua, koska polkaisusta tule pidempi.
Sitten on jotain täysin epärelevanttia höpinää veneen plaanauksesta ja kuva seiväshyppääjästä. Se voitaneen ohittaa tässä.

Pseudotiedettä tässä on se, että käytetään tieteelliseltä vaikuttavia termejä ja kuvaustapoja, jotka kuitenkin sisällöltään on lähinnä spekulointia ja mielikuvamaalailua.
Silti kohta 1. voi olla totta.
Kohta 2. tekee hommasta kuitenkin epäuskottavan kun aina voidaan vedota että "ei tämä runko just sulle, mutta muuten". Siitä huolimatta 1. voi olla edelleen totta.
Kohta 3. on vaan huono selitys. Pidemmän polkaisun saa tehtyä myös pidemmillä kammilla (pidempi matka) tai isommalla vaihteella (pidempi aika). Edelleen 1. voi olla totta, mutta 3. on vaan huono selitys sille.

Jos 1. on totta niin olisi kiva ymmärtää sen oikea selitys.

Tämän kaiken päälle on sitten kaikenlaisia vääriä analogioita mm. veneen plaanauksesta ja muusta jotka ei vaan liity asiaan mitenkään kun ehkä ohuesti mielikuvatasolla.

Ja kyllä osa pelaajan mailaan välittämästä energiasta vaan sinne mailaan jää.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Qilty

En jaksa noita kaikkia artikkeleita(plaanauksesta) lukea, mutta onko siis niin että tuosta ei mitään numeroita saada ulos? Pelkkä fiilis siitä että toinen pyörä tuntuis kiihtyvän paremmin ei oikein riitä(ainakaan niinku perusteluksi). Pitäshän tollasen sitten näkyä vaikka tehomittarissa? Vai eikö?

---

Joo ne oli tehnyt ihan asiallisen olosen testin jonka tuloksena joku oli ajanut jotain 120W kovempaa jollain pyörällä. Just ton testin kuvaus on jossain vanhassa lehdessä mitä ei sitten ollut luettavissa.
Kirjotuksesta ei oikein selvinnyt mitä sinnä oli mitattu ja miten. 120W kuulosta aika hurjalta erolta kuitenkin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Qilty

Tämänhän se tehokampi/poljin mittaakin. Mutta antaa tiedon ulos Watteina ja siihen kaavaan tulee mukaan pyörimisnopeus.

---

Voimaa tietenkin mitataan ja teho lasketaan. Tarkoitin, että pitäisi pystyä tarkastelemaan polkimeen kohdistunutta voimaa kampikierroksen aikana ja sen esiintymisen osuutta kampikieroksen aikana.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen

Voimaa tietenkin mitataan ja teho lasketaan. Tarkoitin, että pitäisi pystyä tarkastelemaan polkimeen kohdistunutta voimaa kampikierroksen aikana ja sen esiintymisen osuutta kampikieroksen aikana.

---

Luultavasti tuonkin saa ulos ihan tehokammista. Mulla vaan vasemmalta mittaava kampi, ja garminissa näkyy yhteenvedossa "vääntömomentin teho" prosentteina, sekä poljennan tasaisuus.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Huoleton

...
Kohta 3. on vaan huono selitys. Pidemmän polkaisun saa tehtyä myös pidemmillä kammilla (pidempi matka) tai isommalla vaihteella (pidempi aika). Edelleen 1. voi olla totta,
....

---

Pidemmillä kammilla, kadenssin pysyessä samana, nousee polkimen kehänopeus. Isommalla vaihteella, mutta nopeuden pysyessä samana, laskee kadenssi.

Jos voimaa mittaisi ketjusta, niin mikäli sopivasti joustavalla rungolla ajettaessa voisi ajaa vähän kauemmin väsymättä, niin ketjussa olisi veto päällä vähän suuremman osan ajasta ja mitattu voima olisi vähän pienempi, kuin jäykällä rungolla.

Tulin vain kertomaan, että itsellä jäi eilen lenkki ajamatta, kun vaihdevaijeri oli juminut yllättäen ja pyytämättä. Sähkövaihteilla tämä olisi vältetty joten mekaaniset vaihteet on ihan paskat ja joutaa mereen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg

Tulin vain kertomaan, että itsellä jäi eilen lenkki ajamatta, kun vaihdevaijeri oli juminut yllättäen ja pyytämättä. Sähkövaihteilla tämä olisi vältetty joten mekaaniset vaihteet on ihan paskat ja joutaa mereen.

---

Siperia opettaa. Seuraavaan pyörään sitten sähköt.

Oli mielenkiintoinen tilanne, kun MTB-porukkalenkille saapui kokonainen perhe ilman sähkövaihtajien akkuja. No, joku ne ehti autolla tuoda sieltä jostakin pianon päältä laturista.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen

...
Sorateillä on hiljaista.

---

Strava on alkanut jakaa ahkeralle(?) tunnustusta:

https://live.staticflickr.com/65535/...5f46f83a_o.jpg

Että ei aivan hirvittävän runsasta ole gravelin ajaminen, ainakaan Stravassa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen

Strava on alkanut jakaa ahkeralle(?) tunnustusta:

https://live.staticflickr.com/65535/...5f46f83a_o.jpg

Että ei aivan hirvittävän runsasta ole gravelin ajaminen, ainakaan Stravassa.

---

Ei siitä oo kun pari viikkoa kun ajoin lavamäentiellä maasturilla, menossa kuhankuonon reitille. Strava ei vaan ollut päällä jotta akku riittää luurissa. :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg

Tulin vain kertomaan, että itsellä jäi eilen lenkki ajamatta, kun vaihdevaijeri oli juminut yllättäen ja pyytämättä. Sähkövaihteilla tämä olisi vältetty joten mekaaniset vaihteet on ihan paskat ja joutaa mereen.

---

Khyl. Max 3tkm/vaijeri, muuten se joskus naksahtaa jossain korvessa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stumpe

Ei siitä oo kun pari viikkoa kun ajoin lavamäentiellä maasturilla, menossa kuhankuonon reitille. Strava ei vaan ollut päällä jotta akku riittää luurissa. :)

---

Niimut ei yhdellä ajokerralla legendaksi pääse.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Teemu H

Oli mielenkiintoinen tilanne, kun MTB-porukkalenkille saapui kokonainen perhe ilman sähkövaihtajien akkuja. No, joku ne ehti autolla tuoda sieltä jostakin pianon päältä laturista.

---

No se saatiin ratkaistua hetkessä. Toisin kuin jumissa olevat vaihdevaijerit sisäisellä vedolla.

Mikä oli jumahduksen syy? Useimmiten kuulee Shimanon kahvojen pätkimistä vaijereista, mutta harvemmin jumiutuneista ellei sit jätä kaikkea huoltoa tekemättä.

Kesälläkin tulee gravelilla ajettua polkuja, mutta silloin se on lähes ainoastaan reittivalintojen sanelema "pakko", esim. metsäautoteiden päiden "siltaaminen" tms. Tallissa olevat maasturit ovat polkuajoa varten, joten gravelin rooli on ollut täyttää muita tarpeita. Liekö nyt syksyn myötä kylmenevä ajoviima vai vaihtelun halu ajanut nyt omaa gravel ajoakin poluille. Siinä kaikenlaisia polkuja ajellessa tuli pohdittua mikä vaikuttaa gravelin kykyyn edetä poluilla.

Tärkeimmäksi nousi renkaan ilmatila, rengaspaineen optimointi ja niitä seuraavana renkaan kumilaatu + kuvio. Omaan URSiin max-koko on 45c jonka Rambler 45c täyttää melko lailla kokonaan. Ilmatilaa on näissä sen verran että uskaltaa ajaa kertaluokkaa pahemmilla poluilla kun yleis-gravelointiin muuten loistavat 40c Terra Speedit. Vielä isompi rengas toisi lisää kykyä ainakin jonkin verran, mutta kokeilematta vaikea sanoa miten nopeasti hyöty vähenisi ja gravelin rajoitteet tulisivat vastaan muissa tekijöissä. Rengaspaineen optimointi on tärkeää: Alhainen paine tuo mukavuutta, pitoa ja hallintaa kun rengas muotoutuu kiviin ja juuriin. Toisaalta tyypilliselle ruohoa-soraa-mutaa-hiekkaa cx-radalle optimoitu paine on liian alhainen röllipolkujen terävien kivien takia. Sopiva optimi on kokemusteni mukaan yllättävän kapea alue, noin 2 psi luokkaa.

Jalkautumisen ja poluilla ajamisen riskien osalta hallitsevaksi tekijäksi nousi otb-herkkyys. Gravelini ohjaamo on viritetty hyvin lähelle maantiepyörääni, asento siis varsin pitkä ja matala, joten etupään keventäminen ei ole helppoa kun ote hoodeilla. Onneksi kompensoimassa on URS M-koon erittäin (poikkeuksellisen) pitkä front centre (lyhyellä stemmillä) joka vähentää otb-ongelmaa. Siltikin silloin kun jalkautuminen poluilla tapahtui niin se oli joko hitaassa vauhdissa isossa kivikossa kun etupää tökkäsi ja takapää keveni sen verran että veto lakkasi tai sitten oli kohtia jotka pitäisi ajaa vauhdilla mutta kantti ei riittänyt yrittää kokeilla meneekö vai tuleeko vain vauhdin ryydittämä ripeä otb esim. keskellä ilmajuurien kenttää. Nyt kun on röllipolkua enemmän ajanut URSilla niin koko ajan on uskaltanut useammista kohdista yrittää ja useimmiten positiivisella yllättymisellä.

Mielenkiintoista olisi kuulla niiltä jotka ajavat polkuja lyhyemmillä / perinteisillä fillareilla miten kokevat otb-problematiikan. Kompensoiko otb-herkkyyttä esim. keulan helpompi keventäminen jos ajoasento viritetty leppoisen pystyksi?

Mikä ei sitten mielestäni vaikuttanut etenemiseen merkittävissä määrin:
- Gravel flare-tanko: sellaisen vaihdoin itse pois (nyt 44cm maantie 3T). Hood-otteen leveys ratkaisee minulla koska ala-ote veisi painoa liian alas. Toki flare-tangosta voisi olla iloa jos tangon nostaisi selvästi ylemmäksi nykyisestä. Toisaalta nyt tuntuu että ei ratkaiseva tekijä ole 2-4cm lisää leveyttä - verrokkina kun on maasturit joissa 72 - 76cm leveät tangot jolloin tanko tuo pyörän hallintaan ihan eri otteen.
- Loiva ohjauskulma haittapuolet: joissakin URS arvosteluissa on todettu kuinka 70ast HA ohjaus on hidas mutkaisille poluille. Kenties fiilis-mielessä, mutta 70ast ja 44cm on maasturini 66ast ja 76cm ohjaamoon verrattuna hyper-nopea enkä koe mitenkään rajoittavan sitä miten saan kiviä yms. kierreltyä.
- Droppi-tolppa: Edelleenkään en koe mitään kiinnostusta sellaiseen gravelissani. Yksikään alamäki ei ole sen takia jäänyt ajamatta (jos siis uskallan muuten gravelilla ajaa) ja hitaassa kivikko peippailussa kun ajetaan putkelta niin en ole kokenut satulan olevan tiellä.

Joka tapauksessa hauskaahan gravelilla on polkuja taaplata ja saa motoriikka taas erilaista ärsykettä & silmä oppii uutta ajolinjan valinnasta. Muutaman lenkin jälkeen taas sitten kaipaa vaihteluksi sitä vauhtia mitä maasturi antaa, saa reaktionopeuskin taas vähän ärsykettä.

Mä otin tälle syksylle stemmiä 10mm lyhemmäksi, nyt enää 120. Ei se ajoasentoon vaikuta millän tapaa. Vähän helpompi tosiaan muutella painopistettä ja mielestäni fillari ei keuli jyrkissä nousuissa enää yhtä herkästi.
Tuon lyhemmän stemmin myötä en ole kyllä itsekkään osannut kaivata enää dropperia.

Rengaspaineen alue on tosiaan kapea. Itse painan nyt 72kg ja 42mm resolute ajossa. 2-2.2bar on sopiva. Yhtään alle ja rengas lyö kyllä pohjaan pahimmissa kivikoissa ja juurakko laskuissa. Enemmän ja rengas ihan liian kova ajaa.
Noilla paineilla ei kuitenkaan pohjaa, enkä taida pienempiä paineita/inserttejä edes kaivata. Alle 2bar, niin eturengas alkaa muljahtelemaan assulla ajaessa.

Muutenkin aikalailla samoja huomioita. Ei alaotteelta voi ajaa kovaa huonossa maastossa. Painopiste menee liian alas. Assulla aerona ajaessa yläote, tai tangon keskeltä ajaminen on nopeampaa. Itse ajelen alaotteelta aika harvoin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MAS

Kesälläkin tulee gravelilla ajettua polkuja, mutta silloin se on lähes ainoastaan reittivalintojen sanelema "pakko", esim. metsäautoteiden päiden "siltaaminen" tms. Tallissa olevat maasturit ovat polkuajoa varten, joten gravelin rooli on ollut täyttää muita tarpeita. Liekö nyt syksyn myötä kylmenevä ajoviima vai vaihtelun halu ajanut nyt omaa gravel ajoakin poluille. Siinä kaikenlaisia polkuja ajellessa tuli pohdittua mikä vaikuttaa gravelin kykyyn edetä poluilla.

Tärkeimmäksi nousi renkaan ilmatila, rengaspaineen optimointi ja niitä seuraavana renkaan kumilaatu + kuvio. Omaan URSiin max-koko on 45c jonka Rambler 45c täyttää melko lailla kokonaan. Ilmatilaa on näissä sen verran että uskaltaa ajaa kertaluokkaa pahemmilla poluilla kun yleis-gravelointiin muuten loistavat 40c Terra Speedit. Vielä isompi rengas toisi lisää kykyä ainakin jonkin verran, mutta kokeilematta vaikea sanoa miten nopeasti hyöty vähenisi ja gravelin rajoitteet tulisivat vastaan muissa tekijöissä. Rengaspaineen optimointi on tärkeää: Alhainen paine tuo mukavuutta, pitoa ja hallintaa kun rengas muotoutuu kiviin ja juuriin. Toisaalta tyypilliselle ruohoa-soraa-mutaa-hiekkaa cx-radalle optimoitu paine on liian alhainen röllipolkujen terävien kivien takia. Sopiva optimi on kokemusteni mukaan yllättävän kapea alue, noin 2 psi luokkaa.

Jalkautumisen ja poluilla ajamisen riskien osalta hallitsevaksi tekijäksi nousi otb-herkkyys. Gravelini ohjaamo on viritetty hyvin lähelle maantiepyörääni, asento siis varsin pitkä ja matala, joten etupään keventäminen ei ole helppoa kun ote hoodeilla. Onneksi kompensoimassa on URS M-koon erittäin (poikkeuksellisen) pitkä front centre (lyhyellä stemmillä) joka vähentää otb-ongelmaa. Siltikin silloin kun jalkautuminen poluilla tapahtui niin se oli joko hitaassa vauhdissa isossa kivikossa kun etupää tökkäsi ja takapää keveni sen verran että veto lakkasi tai sitten oli kohtia jotka pitäisi ajaa vauhdilla mutta kantti ei riittänyt yrittää kokeilla meneekö vai tuleeko vain vauhdin ryydittämä ripeä otb esim. keskellä ilmajuurien kenttää. Nyt kun on röllipolkua enemmän ajanut URSilla niin koko ajan on uskaltanut useammista kohdista yrittää ja useimmiten positiivisella yllättymisellä.

Mielenkiintoista olisi kuulla niiltä jotka ajavat polkuja lyhyemmillä / perinteisillä fillareilla miten kokevat otb-problematiikan. Kompensoiko otb-herkkyyttä esim. keulan helpompi keventäminen jos ajoasento viritetty leppoisen pystyksi?

Mikä ei sitten mielestäni vaikuttanut etenemiseen merkittävissä määrin:
- Gravel flare-tanko: sellaisen vaihdoin itse pois (nyt 44cm maantie 3T). Hood-otteen leveys ratkaisee minulla koska ala-ote veisi painoa liian alas. Toki flare-tangosta voisi olla iloa jos tangon nostaisi selvästi ylemmäksi nykyisestä. Toisaalta nyt tuntuu että ei ratkaiseva tekijä ole 2-4cm lisää leveyttä - verrokkina kun on maasturit joissa 72 - 76cm leveät tangot jolloin tanko tuo pyörän hallintaan ihan eri otteen.
- Loiva ohjauskulma haittapuolet: joissakin URS arvosteluissa on todettu kuinka 70ast HA ohjaus on hidas mutkaisille poluille. Kenties fiilis-mielessä, mutta 70ast ja 44cm on maasturini 66ast ja 76cm ohjaamoon verrattuna hyper-nopea enkä koe mitenkään rajoittavan sitä miten saan kiviä yms. kierreltyä.
- Droppi-tolppa: Edelleenkään en koe mitään kiinnostusta sellaiseen gravelissani. Yksikään alamäki ei ole sen takia jäänyt ajamatta (jos siis uskallan muuten gravelilla ajaa) ja hitaassa kivikko peippailussa kun ajetaan putkelta niin en ole kokenut satulan olevan tiellä.

Joka tapauksessa hauskaahan gravelilla on polkuja taaplata ja saa motoriikka taas erilaista ärsykettä & silmä oppii uutta ajolinjan valinnasta. Muutaman lenkin jälkeen taas sitten kaipaa vaihteluksi sitä vauhtia mitä maasturi antaa, saa reaktionopeuskin taas vähän ärsykettä.

---

Alaote on myös jonku verran taaempana kun huput, ja taitaa samalla siirtää pyrstöä lähes väkisin taaemmaksi. Ite kyllä ajan pahat paikat alaotteella, tai ajoin ennen kun vaihdoin kokeeksi perinteisen tangon jossa ei ole flarea(tällä en ole vielä pahassa paikassa ollut).


Edit. Ja stemmikin on niin alhaalla kun sen saa.

On niin pitkä ketju että olen luultavasti aasi ja kysyn kuitenkin: Mikäs gravel voisi kiekkija vaihtamalla olla sekä soratie/polku-ohjus että maantie-raketti vai onko ihan turhaa haaveilua...