No itse otit taas kovin foorumille tyypillisesti asenteen, että sähkövaihteet on kaikkialle sopivat ja hyökkäsit niitä vastaan.
Printable View
Shimanon mekaanisissa on toisinaan poluilla ajaessani jarrukahvan liike sisäänpäin häirinnyt ja aiheuttanut hapuilua. Varsinaisesti teillä, soraa tai ei, en muista yllätyksiä tulleen. Ja tielle tuo kahvojen käyttöliittymä on suunniteltu. Jos poluille poikkeaa, niin jarrukahva saisi olla mieluiten sellainen, että vähemmänkin optimaalisella otteella painaminen onnistuu.
Paaton, kun ei ole muutakaan tekemistä... Ja eikös ole jo todettu että gravel on 80luvun retkipyörän ja maastopyörän risteytys?
En myöskään ymmärrä että miksi maasto/maantie osia ei voi sotkea keskenään, esim. XX1:n vaihdevivunkin saa suht luonnikkaasti maantietankoon...
Nyt sun kannattaa
a) lukea lauseesi ihan uudestaan ja sen jälkeen, kun olet sisäistänyt sen, kovasti miettiä että
b) olenko mielestäsi niiden puolesta vai vastaan
Ja sen jälkeen, jos yhtään scrollaat ylöspäin huomata, etten ole missään vaiheessa ollut sähkövaihteita vastaan vaan ilmaissut preferenssini manuaalisiin ja jopa perustellut sen.
Ja viimeksi juuri lainaamassasi viestissäni sanon, että kyllä niitä lyhyillä matkoilla voisi käyttää maantiepyörässä, mutta maantiepyörä ei nyt kuulu tähän kontekstiin.
^Vaihtoehtoja on pohdinnassa, myös campa. Tosin nyt on kaapit täynnä Shimanoa ja hieman vuotavan kahvan vaihtokin edelleen tekemättä.
Mutta sähkövaihteiden ja mekaanisen suurin ero itselle on käyttöliittymä ja toisena asentaminen uuteen tai vaikka vanhaan runkoon.
Täällähän on on tapahtunut. Joo, jos joku haluaa laittaa Shimanon Digivaihteet niin se meinaa myös sitä että runko täytyy olla sarjaa varten valmis. En tiedä kuinka tiukka toleranssi rungon suhteen on, mutta ihan jokaiseen se ei mene. Lukemani perusteella.
onko toi GX:n langaton setti sellaiseen flatbar graveliin eli hybiridiin vai miksi GG-ketjussa speksataan MTB-osia?sramin mtb osat toimivat keskenään rival/force osien kanssa.ensi kesälle päivitin axs XX 1 takavaihtajan ja siihen sopivan pakan 10-50 sekä eturattaan isomman jonka laajempi takapakka mahdollistaa.toki loppusyksy ja kevät ajellaan vanhoilla jos ovat toimivia.itsellä ollut myös nuo viistoputkessa kiinni olevat vaihteen siirtimet ei ole ikävä.tuli aikoinaan rakenneltua siirtimet niin sanottuun aerotankoon(itse tehtyyn)jo se tuntui parannukselta,vaikka aika sätökset lienee olivat,toki läpi menivät tarkastuksessa triathloni kisaa ennen.
siis kyseessä sähköllä toimivat vaihteet ja sramin.
Sähkövaihteiden oivasta käyttöliittymästä vielä: Pieni mutta yllättävän hyväksi osoittautunut juttu oli asentaa (SRAM AXS) satelliittivaihtimet yläotetta ("tops") varten. Aiemmin sitä ei juuri tullut käytettyä, mutta satelliittien myötä rauhallisempi mäkien kiipeäminen, myös todella loivat pitkät mäet ja samoin suoraviivainen röykkymaasto tulee niiltä ajettua. Tanko tipahti yhden speisserin verran alemmas kun ajoasentoon tuli vaihtelua enemmän tuon myötä.
Niin, ja yksi pitempi ja yksi lyhyempi lenkki tullut ajettua sähkösinkulalla. Vara-akku on sittemmin ostettu ja se huolellisesti säilötty valmiina odottamaan kaapin hyllylle josko sitä jollakin tulevalla lenkillä tarvitsisi :)
Gravelia voi päivittää myös uusilla vanteilla. Uutena tulokkaana Lightweight Pfadfinder, jossa mielenkiintoiset speksit
vanteen korkeus 37 mm
paino 1.430 g
leveys 24 mm, siis ulkoleveys, sisäleveys 18,2 mm !
hinta: alkaen 3.780 euroa
Cyclingtipsin jutussa kuvattu aika osuvasti vapaalla suomennoksella; sellaiseen rahalla ei väliä "graveliin", jolla tarkoitus pysyä maantiellä
https://cdn-ctstaging.pressidium.com...s-1340x754.jpg
^Mutta miten ne on saaneet noista noin painavat?
^Juu, paino käsittämätön, pitäisi tuossa hintaluokassa olla noin 1300g. max, ellei jarrulevyt sitten sisälly painoon... Kauniit kiekot joka tapauksessa kuitupuolilla, onkohan aika kirjoittaa joulupukille?
Juu, paino ei sisällä levyjä. Ei nuo Lightweightin kiekot muutenkaan ole näköjään niin kevyitä kun luulin, ainakaan clincherit. Suhteessa korkeuteen ja leveyteen mm. rovalit ovat jo "selkeästi" kevyempiä.
Cyclingtipsin toimittaja Dave Rome on ollut ilmeisen närkästynyt kirjoittaessaan jutun noista kiekoista.
Sellainen vaikutelma jää, että nuo kiekot olisi käytännössä uudelleen nimetyt Lightweight Wegweiserit, jotka ovat maantiekiekot ja suositeltu rengasleveys 23-32 mm. Sisäleveys, ulkoleveys, korkeus ja paino on sama, samoin kuin ulkonäkö.
Nimi uusiksi, suositeltu rengaskoko nostetaan 40 mm:iin (toki ollaan erton rajoissa) ja siinä meillä on uudet gravelkiekot ?
https://cyclingtips.com/2021/09/ligh...gravel-wheels/
Varmaankin enemmän LW markkinoitu aasian suuntaan missä ökykalliit eurooppalaiset tuotteet myy. Uudelleenbrändätyt maantiekiekot noi on selkeästi.
Vannejarrukiekot noilla edelleen keveitä, mutta ei noita LW levyjarrukiekkoja enää ostella speksien takia.
Tämä ei nähtävästi herättänyt ajatuksia? Kysytään toisin päin. Onko joku ajanut cyclocrossia esim. Explorolla? Soveltuuko siihen miten? Itsellä on kokemusta ainoastaan cyclocross-pyörällä ajamisesta, joten ei osaa arvioida, että kuinka merkittävästi gravelin tuntuma ja käyttäytyminen siitä eroaa. Se on tiedossa, että keskiö on matalammalla, joka voi vaikeuttaa ajamista off-cambereissa yms. mutta mites muuten?
Itse ajanut nyt kolme kautta HEL CX:n kisoja omalla gravel-pyörällä (Fairlight Secan). Oma vauhti on ollut siellä Cat3:n keskipaikkeilla ja voi sanoa, ettei pyörä ole ollut rajoittava tekijä, vaan lähinnä kuski ainakin omassa tapauksessa. Keskiö on joo vähän matalalla (77 mm droppia), mutta omat kammet on 165 mm, niin ei nekään raavi ihan heti maata. Kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan haastamaan itsensä ja pitämään hauskaa! Itsellä kyllä ollut eriilinen CX-pyörä haaveissa, mutta lähinnä sen takia, ettei tarvitsisi joka viikonloppu säätää pyörää työmatka-/kisakäytön välillä (pullotelineet, kello, valot, lokarit , yms.). Ja kai toi teräsrunko olis vähän pitkäikäisempi, jos sitä ei upottaisi mutaan kerran viikossa...
Juu meinasin just sanoa, että ei niitä cat 3:n sijoituksia pyörillä ratkota. Tanko kannattaa kuitenkin tsekata, että ei ole liikaa flarea. Cyclocrossissa tangon maksimileveys on 50 cm.
Tämä tuli muuten mieleen eilen. Ei se tunnu olevan ihan niin tarkkaa maailmancupissakaan. :) (Joskin siellä on pitänyt vähän mm. temppuilla keskiön korkeuden kanssa..)
https://bikerumor.com/wp-content/upl...s_barriers.jpg
Todistettavasti Stigmata ei ainakaan mee pilalle (ylikokoisilla) 33-millisillä. On jopa ihan hauska.
Tommoset alumiiniset hookless-vanteet on kyllä ihan killerit krossirenkaiden ja -paineiden kanssa. Noissa Donnellyissä ei todellakaan ole mitkään makkarankuorikyljet ja sain tubeless snakebiten eturenkaaseen jo heti. Pitääks tässä nyt sit alkaa jotain kuitukiekkoja miettimään? Kun annat pikkurillin jne…
Ot kai vähän (ja yksinpuhelua), mutta eilisessä Ethias Crossissa SuperSix Evo oli podiumilla. Oli aika graveli rata. 100 korkeusmetriä soratietä ylös mäelle ja sit XCO-tyyppistä baanaa sata lasissa alas. Karseeta vauhtia krossipyöräkin kulkee alamäkeen, kun osaa ajaa.