Juu, ei tämä ollut henkilökohtaisesti kenellekkään tarkoitettu. Yllättävän nopeasti vaan käy niin, kun uppoaa syvälle siihen tekemiseensä.
Printable View
Kunhan saan Uskon vanhat luikkarit niin pääsen huutelemaan pyöräilijöille ja ohittelemaan perinteisen hiihtelijöitä
Eilen parikymmentä kiinalaista lasta pertsaladulla Oloksella. Valmentajat olivat liikkeellä suksilla. Venäläisten valmentajat liikkuvat ladulla aina jalkaisin, onneksi venäläiset käyvät paikalla vain alkukaudesta.
Eilen oli ladulla vaikeaa, en keksinyt olosuhteista ja kanssahiihtäjistä mitään valittamista.
Petikossa pertsan latu oli kuin ratakiskosta tehty mutta luistelubaana melko lailla täydellinen kovan kelin alusta. Käveleminen laitakaupungilla oli paljon vaikeampaa ja vaarallisempaa.
Ehkä semmoista pientä vaikeutta että nuo kovan kelin kapuloiksi väitetyt Rossarit on näille kiloille löysät :(
Muutaman kerran käynyt Korpi-hiihdossa niin olihan siellä mukavia latuja. Nykyään tosiaan ladut ovat yksitoikkoisia. Omalla kylällä yksi hiihtää omaa latuaan (oikaisee) metsään ja näistä nykyisistä hiihtäjistä ei moni selviäisi sillä ladulla. Muutama vuosi sitten tuli uusi retkilatu ja kuvittelin että siitä tulisi semmonen modernisoitu vanhan ajan latu. Modernisoitu siitä tuli, ladun varsi on kuin kranaattikeskityksen jäljiltä kun "vähän" kaivettu maata tasaukseen. Tätähän tää nykyään on.
Joku taika siinä ladussa piilee kun siinä on niin mukava kävellä... Koko talven olen ladun viereen aurannut reilun kilometrin reittiä kävelijöille. Ei ole kelvannut, latuun mieluummin vaikka 20cm syviä kengänreikiä. Nyt sitten lumimäärästä johtuen luovutin ja hiihdin perinteisen urat siihen polulle. Nyt on vihdoin kengänjälkiä sitten siinäkin. Hyvä niin, mutta joku houkutin piti näemmä olla.
"Kaupungeissa ja maaseututaajamissa suuren suosion saavuttanut hiihtoladulla kävely halutaan vuoden 2022 Pekingin talviolympialaisiin näytöslajiksi."
http://cheatingu.com/uutissirkus/?p=3121
Varma mitali, ehkä kultainenkin, tulossa kun lähetetään sinne se Kummelista tuttu tamppaaja Eerik Loka: https://www.youtube.com/watch?v=Oo8GLFNWljM
En harrasta hiihtoa, enkä suuremmin pidä rähjäävistä hiihtäjäukkeleista, mutta silti en tajua ladulla kävelijöitä. Siis sellaista tallustelua jossa tulee latuun reikiä, jolloin on kyse jo vahingonteosta. Eikä sellainen ole edes mukavaa.
Jos ei muuta reittiä ole niin joskus olen läskipyörällä ajanut luisteluladun reunaa, mutta en minä silloin sitä tee jos baana on pehmeä ja tulee uria. Syntyy siis jonkinlaista vahinkoa. Pakkasta täytyy olla. Ei siis mitään monimutkaista ajattelua vaadi.
Aika montaa asiaa voi tehdä, vaikka ne olisivat vähän kiellettyjäkin, kunhan ei aiheuta kenellekään vaaraa, haittaa tai vahinkoa.
^ samaa mieltä. En kehtaisi kyllä kävellä ladulla, onhan niitä muitakin reittejä varmaan.
En ymmärrä kyllä niitä jotka hyökkää aurauskalustoa kohti, roikkuvat koneissa ja hyppivät edessä ja haittaava tosi tärkeetä työtä. Mä olen iloinen jos auraavat, miksi sitä työtä pitää häiritä??
Sen verran hauska ilmiö että tutkimustulosten tähden hiihdin aamusella 4km lisää polkuja auki. On kyllä sellainen tunne että keskimääräisen latukävelijän kunto riittää vain juuri tuohon n. kilometriin. Lyhythän se latukävelykausikin tietysti on.
Latukävelijäinyhdistyksen mukaan tamppojen määrä/km ja laatu on laskenut viime vuosina. Harrastajakunnan laiskistuttua on alettu kulkea toisten tekemiä reikiä pitkin.
Latukävelykauden jäädessä sangen lyhyeksi, on mietitty korvaavaa toimintaa kesäkaudelle kun suksenjälkiä ei ole havaittavissa. Kokeilussa oli maalatut keinoladut, mutta siitä jäi kuulemma vähän ontto fiilis.
Latukävelijät voi jakaa neljään ryhmään:
(1) Ne jotka kävelevät ladulla "periaatteesta" koska pitävät oikeutenaan ulkoilla samoja reittejä kuin lumettomanakin aikana.
(2) Ne joiden "on pakko" kävellä (lyhyemmäni tai pitemmän ) pätkän verran päästäkseen haluamalleen polulle tai joille lyhinkin mahdollinen kiertotie tuottaisi (heidän mielestään) suhteettoman pitkän lisämatkan.
(3) Ne jotka eivät ymmärrä että luistelu-uralla kävelemisestä voi olla haittaa.
(4) Ne jotka (syystä tai toisesta) rikkovat latuja tahallaan.
En ole ihan menikö järjestys oikein, mutta on sanottava että viimeinen ryhmä on muita selvästi pienin. Melkein väittäisin että ennen ladunrikkojia oli enemmän.
PS Tänään ei ollut muuta avautumisen aihetta että vaikeaa oli kun ei ollut hoksannut että olisi pitänyt ottaa liisterisukset, sillä ladut olivat aivan himputin kovia ja jäisiä. Eikä meikäläisen kropalla edes täyttä tuntia mennä tasurilla, vaikkei ladulla kummoisiakaan mäkiä ole.
Ryhmät 1 ja 4 voisi niputtaa samaan.
2 ryhmäläiset voisi talveksi tehdä yhdyspolun sinne toiselle. Reittien luominen lumeen on ihan hauskaa, varsinkin jos huomaa muidenkin alkavan käyttää niitä.
3 ryhmän edustajille huomautin ladulla kävelystä ja vastaus kuulu: älä ala nulikka yhtään, ei olla laduilla kävelty! Luistellen olin matkassa ja siitäkin olisivat voineet tehdä johtopäätöksiä.
Mitäs mieltä tästä ollaan? Alkujaan tässä kulki polku mutta päälle rakennettiin laturata. Hyvin näyttäisi mahtuvan kaksi latua ja polku mutta siitä huolimatta säännöllisen epäsäännöllisesti ajetaan polku pois. Paikka on kyllä hyvin tiedossa latujen ajajilla ja selitykset aika ontuvia välillä. Eikä ajella laduilla muuta kuin niiden yli.
Paikallisissa olosuhteissa on tietenkin eroa ja yhdellä ladulla jokin ryhmä on vahvemmin edustettuna kuin toisella.
Ryhmissä 1 ja 4 on varmasti tiettyä päällekkäisyyttä, mutta en silti niputtaisi niitä samaan. Osa ykkösryhmäläisistä selvästi pyrkii välttämään ladun rikkomista, s.o. kävelee mahdollisimman laidassa ja jos latu jossain kohtaa kulkeekin eri paikasta kuin heidän normaalisti käyttämänsä reitti, he eivät poikkea ladulle.
Ryhmä 4 sen sijaan kävelee joko pertsalatua pitkin tai keskellä luistelu-uraa. Vastasatanut lumi tai pehmennyt latu, johon jää selvät painaumat tai johon kengt uppoavat, houkuttelee heitä kovasti ja jos sääennuste lupaa heti perään pakastuvaa, voi olla varma että silloin lähdetään liikkeelle. Tämän ryhmän edustaja voi myös tehdä hankalankin koukkauksen vain päästäkseen tallomaan latua.
Ryhmä 3 on tosiaan valitettavan kuuro kaikenlaiselle valistukselle. Ymmärtämättömyyteen onkin ehkä liitettävä tiedon vastaanottokyvyttömyys tai -haluttomuus. Niistäkin joille asia menee perille osa vain siirtyy ryhmään 1.
Kakkosryhmää ei ihan aina voi syyttää haluttomuudesta tehdä muualta kulkevia yhdyspolkuja. Joskus maastoesteen, esimerkiksi syvän tai leveän ojan, takia ei polulle ole muuta tietä kuin kulkea pätkä latua pitkin. (Onkin usein käynyt niin että ulkoilutie on tehty myöhemmin "polun päälle" samasta syystä.)
Mutta vaikka tämä onkin avautumisketju, niin nostan esille yhden positiivisenkin havainnon: koirien paskottaminen ladulla on vähentynyt huomattavasti! Esimerkiksi tänä talvena en ole omalla lähiladullani nähnyt vielä ensimmäistäkään kasaa tai ruskeaksi värjäytynyttä kohtaa edes luistelu-uralla. Muistan hyvin miten vuosikymmeniä sittenkin oli jokseenkin tavallinen näky että pertsalatukin oli siellä täällä vaihtanut parin metrin matkalta väriä niillä nurkin missä lähistön koiranomistajat tapasivat niin kesällä kuin talvellakin pikaisesti käyttää lemmikkejään.
Neliömetri on tamppio ja hehtaari tampaks. Tamppo on henkilö joka on tampannut maapallon kertaalleen.
https://www.youtube.com/watch?v=Oo8GLFNWljM
Eli kysymyksen asettelu ja sanamuoto olivat vääriä. Lähinnä pitäisi siis kysyä tamppioiden määrää, ja sen laskemiseksi pitäisi lisäksi tietää hiihdetyn (ja latukävellyn) uran leveys, noin niinkuin keskimäärin. Tuskin kuitenkaan päästään tampaksiin asti?
Tänä vuonna vain kerran nähnyt kävelijän latupohjalla, veti koiraa pulkassa. Ensilumen ladulla pari kertaa oli läskipyöräilijä.
No niin, olen siirtynyt nettosaajien puolelle. Kävin EKP:ssa kokeilemassa baanalla luistelua ekaa kertaa elämässä ihka oikeilla luistelusuksilla, Uskon vanhoilla hiekkasuksilla. Kauhee hengästys, keskari jäi alle 15 (jopa alle 14km/h), ei näkynyt ketään fillaristeja joille huudella eikä ohitettaviakaan. Lyhyeltä pyrähdykseltä poistuessa ladulle lähti kaksi peesattavan näköistä hiihtäjää.. ja pois polkiessa monot lipsu m520 lukkopolkimeltakin pari kertaa jääulkoilureiteillä. Polviakin vähän aristi jälkikäteen ja hiihtäessä jo tuntu vähän tsäären etupuolella. En tiiä. Ehkä vähän pidempi matka ja hitaammin ens kerralla.
Hiljaa ja rauhallisesti tekniikkaan keskittyen. Vauhti jääköön arvoitukseksi, niin siitä se lähtee. Huomenna voi olla vaikeampaa, ylihuomenna helpottaa.
Piti kokeilla miten kovaa ne kulkee. Sports Tracker prkele. Aika kevyestihän se meni voiman kannalta mutta happipuoli ei niinkään, on tota mäkeä enkä oo mikään urheilija enkä kuntoilijakaan. Luulen kyllä että seuraavat luistelut taas jäillä mutta joku päivä taas sitten. On se ihan kivaa vaihtelua.
Sports tracker on hyvä apu. Siitähän voi myös katsoa ettei keskinopeus nouse liiaksi. Esim. max. 10km/tunti seuraavalle kerralle, niin saa laadukkaan harjoituksen. Nythän se happi kuluu turhaan huitomiseen jos vielä tekniikka hakusessa. Nyt on jäiset ladut, joten liukkaastihan se menee, mutta myös uuvuttaa kun ei oikein voi rennostikaan hiihtää liian kovalla pohjalla.
Ei siellä kovin jäistä ollut, vähän plussapehmeää. Happi kyllä loppuu kun ei ole kuntoa, ei se kauhean huitomista joka toisella potkulla, alkuun kyllä oli aika tynkäliukua mutta kyllä se siitä. Pelkään että tutkimusmatkailijalta loppuu maisemat kesken mutta pääseehän joskus taas merenjäille. Tai taitashan tosta EKP:sta päästä Oittaan ja Nuuksion suuntaan. Onhan noilla helpompi 167cm hujopin luistella kuin 205 ja 215cm retkisuksilla perinteisillä siteillä :)
Mä voisin taas uhrautua muiden puolesta ja avautua hieman:
- lähiladut olivat niin neulasia täynnä ettei jääpintaisillakaan laduilla luistanut.
- latukone saapui vasta kun melkein puolet päivän lenkistä oli takana.
- latukone ei ajanut kuin puolet ladusta ennen kuin häipyi jatkamaan työtään jossain toisella ladulla
- puoli jonka latukone oli ajanut oli se puhtaampi puoli jolla oli jotenkin luistanut, mutta ajetulla ladulla ei sitten enää luistanutkaan yhtä hyvin
- latukone ajoi sen likaisen puolen palatessaan, mutta silloin olin jo lenkkini ehtinyt hiihtää lähestulkoon kokonaan
- vasta-ajettu latu innosti viereisen lähiön pikkupoikia niinkin jännään puuhaan kuin kävelemään jonossa töpöttävin tai laahaaviin askelein pertsaladun päällä ja mielenkiintoa ja puhtia riitti yllättävän pitkään
- sää oli pilvinen ja harmaa ja tuuli juuri siitä epäotollisimmasta suunnasta
- pakkasten aikaan lumitykkien tekemää lunta rahdattiin hiihtohalliin jo kolmatta päivää ja sitä varten ladun poikki kulkeva tie oli aurattu ja traktorin ja kuorman painon ja lumiketjuilla varustettujen renkaiden jäljiltä ladun kohdalla oli isot lammikot ja sivummalla hiekkaa ja soraakin.
- sekosin kierroslaskuissa sen verran että luulin hiihtäneeni yhden kierroksen enemmän eli lähdin pois liian aikaisin ja nätti tasaluku jäi saavuttamatta
- last but not least: ladulla oli taas yksi luistelija joka meni ärsyttävästi heittämällä ohitse.
Hiihdin ensimmäisen kerran sitten 80-luvun. Homma oli mukavampaa kuin muistin, mutta harmikseni ladulta löytyi ne kaksi ihmisryhmää, jotka (melkein) pilaavat pyöräilyväylätkin: urpiaiset ja muklut.
Urpiainen etenee/pysähtyy/kääntyy havainnoimatta muita kulkijoita millään tavalla. Muklun keskinopeutta taas ei saa häiritä lapsiperhe/eläkeläiseyhmä/väistämissäännöt. (Tai no, samat tyypit yrittävät pilata myös autotiet.)
Tänään oli järkyn raskas ihana voimatreeni hiihtokeli. Kaameudesta pitää yrittää löytää jotain hyvää.
Parasta oli täysin autiot ladut, kun hiihtoniilot oli töllön ääressä.
Ai että kun syletti... Lähdin hiihtovaellukselle pitkin peltoja ja metsiä. Puolentoista tunnin jälkeen taukopaikalla huomasin että sports tracker oli unohtunut käynnistää. Nyt jäi hienot kiekurat tallentamatta kartalle. No, hyvä mieli jäi kuitenkin lopulta 3,5 tunnin ja n.30km? reissusta.
Iltapäivälenkillä oli melko hiljaista,vain yksi muu hiihtäjä,pari jalankulkijaa kyllä käveli luistelu-uraa,väistivät kyllä n 30 metriä metsään ja jäivät sinne ihmettelemään.Näyttivät olevan valkohäntäpeuroja.
Oloksella saksalaisilla loppui hiihtolenkillä sisu jäisellä ladulla, ottivat sukset käteen ja kävelivät hotellille......
Eikös sielä oloksella ajeta jäisiä latuja? Eli rikota se pinta. Paskamainen luistella.
Parinviikon päästä sinne suksimaan.
edit: hmm ei näköjään ainakaan kovin usein. 1.3 viimeksi ajettu.
aika väärä olettamus että ne pitäs ajaa vain lumisateen jälkeen.
Omituista näin hiihtolomasesongin aikaan...
Olen itse myös ihmetellyt sitä että Oloksen latuja ei ole tällä viikolla ajettu. Kolmonen on kovapohjainen ja hyvä luistella, mutta muut reitit ovat pehmeitä ja pakkaslumen takia aika kökköjä hiihtää...juttelin juuri eilen asiasta särkijärveläisen tutun hiihtomiehen kanssa.....
Latukävelijöille vinkki. Kauden ulkopuolella voi ajella pyörää ajoradalla mahdollisimman typerissä paikoissa. Tuntuu taatusti yhtä syntiseltä.
Ranskalaiset rökittävät suomalaisia Seefeldin MM-hiihdoissa ja kävelevät pitkin Muonion hiihtolatuja tehden niistä lumimössöä- elämä ei ole oikeudenmukaista......