Printable View
En tiedä pinnoista, mutta pulttien "rasitus" siirtyy kolmen ensimäisen kierteen välityksellä; tämän takia jos kierre halutaan kestämään erityisen paljon, asennetaan tehtaalla valmiiksi helicoil-irtokierteet joka tasaa rasitusta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Bnito
No tätä vähän ajoin takaa, että vaikka sitä kierrettä ois 2mm lisää, vaikuttaako se kestävyyteen mitään. Ei se kuitenkaan kierre kokomatkalta pure.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti STN
Mutta joo, tilasin jo pitempiä pinnoja, ja kun tässä talvella mitään alamäkeä pääse ajamaan niin enköhän vielä testaa tehdä vähän pitemmilla pinnoilla tuon uusiksi.
Ostin viime kesänä Marin FourCorners:in retkeily/yleispyöräksi. Pyörässä on 32 pinnaiset Marinin omat kiekot ja navat, eli luultavasti jotain aika perus halpaa kiina/taiwan osaa Marinin logoilla. Vanteen sisäleveys on 19mm ja Marathon Almotion 50-622 ei oikein pääse muotoonsa. Renkaan leveys on kyseisiin vanteisiin asetettuna 44mm, mikä ei ole sinänsä ongelma, muttei optimikaan koska renkaan korkeus kasvaa. Lokarin ja renkaan väliin ei edessä jää juuri paria milliä enempää tilaa. No viime kesänä näillä pärjäsi Tallinnasta Pärnuun ja kaikki muutkin reissut kamojen kanssa, mutta mietteissä olisi rakentaa pomminvarmat kiekot. Olen lukenut paljon foorumeita ja kokeneiden retkeilijöiden mietteitä. Yleensä suositellut vanteet ovat sisämitaltaan tuon 19mm ja Andra40 (25mm) paino on lähes 1kg per vanne, joten ei houkuttele. Onko teillä antaa jotain hyvää vannesuositusta leveille renkaille taikka kokemuksia esim 25mm sisäleveyden omaavista vanteista retkeilyyn?
Eikö tuohon oo helppo vastaus DT Swissin valmiskiekot 22,5 tai 25 mm sisäleveällä kehällä ja ratchet-takanavalla?
Hei! Kasausta odottaa dt350 straightpull takanapa, sapimin suorat pinnat, sapimin messinkipinnat sekä easton 27.5" 40 arc vanne. Sen verran oon kokeillut että tuo kuvio tulee miltei itsestään kun pinnat pujottelee ja vähän kokeillut, että pinnojen pituus on riittävä. Kuitenkin olen purkanut vielä tämän, koska:
1) Tarvitsenko, jotain öljyä, vernissaa (ilmeisesti keitetty pellavaöljy), "spoke preppiä", loctitea? Messingin ja teräksen kanssa kitka on kuitenkin pientä ja nuo nippelit menee pitkälle paikalleen pelkästään käsin pyörittämällä pinnasta kiinni pitäen.
2) Prikkoja en tilannut kehän ja nippelin väliin. Harvemmin edes videoissa nähnyt näitä kenenkään laittavan mutta foorumeilta kuitenkin löytyy porukkaa jotka näitä aina laittaa ja vannovat niiden nimeen. Joissakin dt swiss nippeleissä ja vanteissa nämä on "pakollisia" ja tulevat monesti jo kehän mukana.
Kasausta varten löytyy pinnankireysmittari, nippeliavain, rihtauspenkki... mielestäni kaikki tarpeellinen.
1) Jos itselle kokoat niin kuitenkin tarkkailet kiekkoja myöhemminkin jos joku nippeli löystyisi. Silloin voi mielestäni ihan hyvin panna normaalia rasvaa pinnoihin kokoamista helpottamaan eikä ole kiirekään sitten rasvan kuivumisen suhteen. Näin olen tehnyt itse, eikä ole koskaan nippelit itsestään löystyneet. Eipä ne oikeasti taida löystyä jos eivät ole pinnat jääneet kierteelle tai liian löysälle. Litteät pinnat helpompia niin näkee lähteekö kiertymään ja saa pidettyä vähän kiinnikin.
2) Harvemmin näkyy prikkoja käytettävän nykyään.
Prikoista näkee, että kiekko on käsityönä kasattu. Se on vähän kuin jonkun koulukunnan, asiaan vihkiytyneiden statement. Viesti (vanhan liiton?) kasaajalta kasaajalle. Tai jotain.
DT:n uudemmat kehät on suunniteltu kasattaviksi kehän mukana tulevien prikkojen kanssa. Niitä ei ole suunniteltu kestämään ilman prikkoja, eli materiaalia on reikien ympärillä aika ohuesti ja kuormaa pitää jakaa vähän isommalle alueelle. Idea on vastaava kuin holkitetuissa vanteissa.
Rauhallisella tahdilla projektissa edetty. Mitään suurempia ongelmia ei ole kasaamisessa ollut. Vähäistä kiertymistä ollut noitten straight-pull pinnojen kanssa, eikä noita tosiaan kyllä millään pysty pitämään kiinni mutta yritetty vapauttaa kiertojännitykset sitä mukaa. Kiekko lienee sen verran ajokelpoinen ja suora tällä hetkellä että kestäisi ainakin jonkun verran ajoa mutta kysytääs vielä noista pinnojen jännityksistä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti palikka
Tuolle takanavalle en ole maksimijännitystä löytänyt mutta tuskin on heikoin lenkki muutenkaan. Vanteella lienee 1200N / 122kgf ja Pinnoilla 1300N.
Tällä hetkellä Bikesterin RDR pinnamittarilla (löytyy samaa mallia monesta liikkeestä omilla brändeillään) jännitykset vetopuolella ovat keskiarvoltaan ~108kgf ja heitot yksittäisten pinnojen kesken marginaalisia mutta levyjarrun puolella vain ~56kgf. Dish (keskitys?) on maksimissaan 0.5mm pois akselin keskeltä mutta käsittääkseni tärkeintä on kasata mahdollisimman tiukaksi vetopuolen mukaan ja vissiin toinen puoli saa olla mitä onkaan?
Kannattaako vielä kiristää tuonne maksimiin 122kgf ja laittaa kiekko ajoon? Ajattelin testilenkin kuitenkin tehdä vanhalla ulkorenkaalla ja sisurilla ennenkuin laittaa tubeleksen.
Sen puristettavan pinnamittarin antamiin absoluuttisiin arvoihin ei kannata hirveästi luottaa. Toki sen voi kalibroida kun pistää 100kg pinnaan roikkuun ja katsoo mitä silloin näyttää (tai vertailukiekosta). Käytännössä minulla ainakin jännitys on aika lailla kohdallaan silloin kun kiristäminen alkaa olla jo hankalahkoa pinnojen kiertymisen vuoksi ja vastustakin tuntuu kiristäessä. Tosin olen tehnyt vain hiilikuitukehillä ja ne taitaa kestää vaikka menisi speksien ylikin.
Ajattelin tilata osia ensimmäiseen kiekkojen rakentamiseen, mutten tiedä kuinka pitkät pinnat pitäisi tilata. Voisiko joku kokeneempi ja viisaampi auttaa?
Vanteet: Mavic XM317 26"/559 rim brake
Navat: Shimano Tiagra FH-RS400 ja HB-RS400
36 pinnaa ja perus 3 ristiin
Tuossa on speksejä Mavicin sivuilta:
https://tech.mavic.com/tech-mavic/te...ucts/2_106.pdf
Ja Shimanon sivuilta:
https://bike.shimano.com/en-EU/produ.../FH-RS400.html
https://bike.shimano.com/en-EU/produ.../HB-RS400.html
Tällaisen tapaista laskuria olen omissani käyttänyt
https://leonard.io/edd/
^^Kannattaa investoida 10euroa:
https://www.wheelpro.co.uk/wheelbuilding/book.php
Ensimmäinen homma on varmistaa, että Mavicin ilmoittama ERD on oikein mitattu. Ilmoitetut ERD mitat kun on vähän mitä on eli mitattu eri kohdista. Mavicista en tiedä. Turvallisinta melkein mitata itse ERD ja navat ja tilata vasta sitten pinnat.
Olen aina käyttänyt DT Swissin laskuria: https://spokes-calculator.dtswiss.com/en/calculator
Kiitos vinkeistä!
Vanteet mulla jo on, joten ne voin kyllä mitata, mutta navat ajattelin tilata nyt samalla pinnojen kanssa, jos onnistun päättelemään sopivat pituudet.
Voisitteko vielä neuvoa vähän noiden laskureiden kanssa?
Left flange ⌀
Right flange ⌀
Center to left flange
Center to right flange
Shimanon spekseissä etunavalle:
Flange diameter (mm): 48.4
Flange distance (mm): 71.6
Ja takanavalle:
Flange diameter (mm): 52.8/53.8
Flange distance (mm): 56.9
Offset (mm): 9.75
Onko etunavalle tuo flange diameter = center to left ja right flange ⌀? Ja flange distance jaettuna kahdella = center to left ja right flange?
Vannejarrumallisessa takanavassa varmaan isompi flange diameter oikealla puolella? Entä tuo flange distance ja offset? Onko center to left flange = flange distance jaettuna kahdella + offset? Ja center to right flange = flange distance jaettuna kahdella – offset?
Onko spoke hole ø suurta merkitystä, kun noissa Shimanon spekseissä ei ollut sitä mainittu?
Jos käytän DT Swiss laskuria, niin onko pitch circle sama kuin flange diameter?
DT Swissin laskuri näyttää selkeillä kuvilla mitä mikäkin mitta on kun painat pientä i-nappia. Sitten kaivat mittakuvat navoista ja siitä sitten katsot.
ERD mittaukseen oikeastaan tarvitset 2 pinnaa ja nippeliä. ERD pitää mitata tarkasti ja oikealla tavalla.
Suosittelen edelleen tuota 10euron kirjaa.
Tämä laskuri on ollut mielestäni hyvä:
https://www.kstoerz.com/freespoke/
Tietokannasta löytyy tuo vanne ja etunapa. Takanavan tiedot täytyy syöttää. Olen rakentanut useammat kiekot ja onnistunut mielestäni ok. Työn olen tehnyt seuraavasti laskurin käyttämisen jälkeen: Youtube- videota seuraten pinnojen pujotus. Esikiristys niin, että kierre häviää juuri näkyvistä. Sitten kiinni pyörään, haarukkaan teippi vanteen ulkoreunan korkeudelle (+1mm), johon keskelle kaksi viivaa, joiden väli on vanteen leveys. Ensin isoimmat heitot pois sivusuunnassa, sitten pystysuunnassa. Sen jälkeen hienosäätö pystysuunnassa, sitten sivusuunnassa. Tätä toistaen niin kauan, ettei kiekko enää heitä. Sitten vielä pinnojen tasainen kiristys läpi kiekon, jos ovat liian löysällä. Sitten leivotaan kiekkoa niin että jännitykset laukeavat, ja sitten vielä säädetään kiekko uudelleen kohdilleen. Ja taas toistetaan kunnes ei enää leipominen tuota tulosta.
Tämä ei ole oikeaoppisin tapa rakentaa kiekko ja vaatii jonkin verran näppituntumaa. Tapa on kuitenkin toimiva ja kestäviä kiekkoja on tullut.
Tuo minun helppo laskuri antoi pituudet, taakse vas.260,1 ja oik.258,2
eteen 261,4
Pyörässä monet toleranssit ovat hyvin pieniä, pinnojen pituus ei ihan niin ole, noista pituuksiksi valitsisin seuraavat pidemmät, koska on ontelovanteet, niin pieni pinnan nippelistä ulostulo ei ole haitaksi.
Monia tämän tasoisia on tullut kasatuksi, oikeaoppisuudesta en sano mitään.🤗
Se vanha sanonta pitää yhä paikkansa,,työ tekijäänsä neuvoo. Kiekon kasaamista voi opetella esim. purkamalla vanhan kiekon ja kasaa sen uudelleen,,ja niin monta kertaa että usko omiin taitoihin vahvistuu,,ja sitten vaan kiekkojen rakenteluun. Ei se ole läheskään niin vaikeeta kun kuvissa näyttää..ja ei se mitään erikoisia työkaluja tarvii. Noista pinnojen kireysmittareista,,en ole ikuna sellasta käyttäny,,oikeestaan en edes tiennyt niitä olevankaan, joskin olen ensimäiset kiekot tehnyt jo 60luvun alkupuolella,,ei silloin edes ollut noita erikos työkaluja. Isävainaan pumppumeisseli ja eldin nippeliavain. Pumppumeisseli on yhäkaytössä,,avaimet vaan on vaihtuneet. Kyl mie yllytän jokaista pyöräilijää opettelemaan kiekon kasaukset ja miksiei muutkin huollot ja korjaukset tekemään ihan ite,,siinä säästyy rahaa ja on se osa harrastusta.
Hyvin vaatimattomalla tasolla on työkalut minullakin, jopa pumppumeisseli puuttuu, kireysmittarista tai rihtauspukista puhumattakaan. Tällaisten käyttötasokiekkojen kasaaminen onnistuu vähemmälläkin eikä noiden kalujen puutos estä hommaa, kevyet kisatasoiset kiekot on juttu erikseen.
Minulle pyörä on henkilökohtainen kuin hammasharja, en lainaa enkä salli muiden ropeltaa, vaikka mitään hienoja ei nuo olekaan.
Julalle kannustusta kiekkojen kasaukseen ja suosittelen pituuden laskemista noilla täydellisemmillä laskureilla.
Kirjoittelin valmistajien speksit tuossa aiemmin sanomallani tavalla leonard.io ja DT Swiss laskureihin. Tällaiset tulokset tuli:
Eteen: 259.7 mm (molemmilla laskureilla)
Taakse vasemmalle: 259.1 mm / 259.2 m
Taakse oikealle: 256.7 mm / 256.9 mm
Pinnoja myydään 2mm välein. Toimisikohan tässä tapauksessa 258mm kompromissina kaikkiin vai pitäisikö ostaa useampaa eri pituutta?
Mitä ERD arvoa käytit?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti TERU
Mavicin sivuilla on Spoke support diameter (in mm): 539,5
leonard.io laskurin tiedoissa on ERD 543.5 mm
Weston linkkasi kstoerz.com FreeSpoke laskuriin, jonka tiedoissa taas on ERD 542.5 mm (mutta sitten linkki tuonne Mavicin sivuille, jossa luki Mavicin arvot). FreeSpokessa oli etunavan speksitkin ihan erit kuin Shimanon sivuilla, joten jätin sillä laskemisen väliin.
Kuten sanoin, kirjoitin tiedot valmistajan spekseistä noihin kahteen muuhun laskuriin. Mutta tässä jäi nyt kysymysmerkki jäi tuon ERD:n kohdalle. Harmi ettei ole pinnoja tai nippeleitä, joilla mitata.
Kuinka millimetripeliä tämä nyt oikein on? Uskaltaako tilata pinnoja ja nippeleitä, vai pitääkö olla ensin kaikki muut osat ja testipinnat joilla mitata – ja sitten pinnat vasta erillisenä tilauksena?
Kuten ehkä alat jo huomata niin se varmin tapa on mitata nuo itse ja vielä sillä nippelillä mitä aikoo käyttää. Kun se ERD on mitattu niin, että pinna tulee nippelin kannan uran pohjan tasalle, niin siinä on ehkä varaa noin 1,5mm pidemmälle pinnalle. Sitten loppuu kierteet pinnasta. Toiseen suuntaan se on aika lailla sama 1,5mm tai sitten alkaa olla aika lyhyesti kierteillä ja kierteet tulla näkyviin. Liikkumavara on siis noin 3mm ja kun niissä laskureissa/mitoissa voi olla pientä heittoa, jolle pitää myös varata vähän toleranssia, ei mihinkään hirveisiin tarkoituksellisiin heittoihin ole varaa.
2kpl 12mm perusnippeleitä ja jotain pinnoja mittausta varten saa varmasti lähipyöräkaupasta muutamalla eurolla.
Sorry pahasti, olen syöttänyt jotain väärin, sekoilin levyjarrullisiin, navat ja vanteet ovatkin vannejarruin?
Uudet mitat pinnoille eteen 263,8
ja taakse vasen 262,6 ja oikea 260,6
ERD on tässä 543,5
Meniköhän tämä nyt ihan munilleen?
No joo, ei tähän taida tulla nyt oikein selkoa. Ehkä tilaan vaan muut osat ja muutaman random pinnan ja nippeleitä mittausta varten.
Onko kokemuksia DT Swiss Pro Lock nippeleistä? Uskaltaako sellaisia laittaa ensimmäisiin kiekkoihin vai juuttuuko ne niin kiinni, että säätäminen on vaikeaa myöhemmin, kun kiekot on sisäänajettu?
Oliskohan pinnanreikien holkitusero kyseessä, parasta olisi saada ERD mittaan vahvistus omista vanteista.
Mavicin antama Spoke support diameter ei (ainakaan kaikilla vanteilla) vastaa laskurien käyttämää ERD-arvoa, vaan siihen tulee lisätä n. 3-4 mm, jotta saa oikeat pinnojen mitat. Tuo on syy, miksi laskureissa on eri tieto kuin Mavicin sivuilla. Mm. eräs nimeltämainitsematon saksalainen nettikauppa oli koonnut omat vanteensa selvästi liian lyhyillä pinnoilla luultavasti tuon Mavicin ilmoittaman luvun vuoksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jula
Shimanon ilmoittama "flange diameter" ei ole tarpeellinen tieto vanteen kokoamisen kannalta, vaan heidän sivuillaan täytyy katsoa PCD eli pitch circle diameter -kenttää. Se vastaa kstoerzin ja muiden sivujen antamaa flange diameter -arvoa, ja on siis 38 mm tuon HB-RS400-etunavan kohdalla. Kstoerzin laskurin tuota etunapaa koskevalla sivulla myös kerrotaan, että Shimanon mittaustapa flange distance (tai offset) -arvolle ei vastaa normaalia mittaustapaa, ja siksi FreeSpoken flange offset eroaa hiukan siitä arvosta, jonka saisi jakamalla Shimanon flange distancen 2:lla.
Ok, kiitti selityksistä. Alkaa pikku hiljaa hahmottua tämä juttu.
Varmaan parempi jättää Mavicin Spoke support diameter omaan arvoonsa. Jos käyttäisi FreeSpoke ja leonard.io laskureiden keskiarvoa, niin ERD olisi 543 mm.
Ja PCD näyttää tosiaan olevan se arvo, jota FreeSpoke käyttää eikä Shimanon flange diameter.
Hämäsi hieman myös kun FreeSpoken flange distance on hieman eri kuin Shimanon arvo jaettuna 2:lla. Mutta siinä ei nyt mitään kovin suurta eroa tule pinnojen pituuteen, vaikka se olisikin hitusen enemmän tai vähemmän.
Uskaltaisikohan tilata pinnat näillä arvoilla sitten? Noiden laskureiden ERD keskiarvolla tulisi pinnojen pituuksiksi 263.6, 262.6 ja 260.3 mm.
Myytävät pituudet ovat 260, 262 ja 264 mm. Kannattaako ottaa 3 eri pituutta vai pärjäisikö tässä jollain kompromissilla (mikä tulisi tietysti edullisemmaksi)?
frp kirjoittikin kyllä tuossa aiemmin, että 1,5 mm ois maksimi pelivara. Ei ihan siihen toleranssiin mahtuis nuo pinnat, jos ottais kaikkiin 262 mm: pisimmät ois 1.6 mm pitemmät ja lyhyimmät 1.7 mm lyhyemmät. Ehkä järkevämpää siis pistää pari kymppiä lisää hintaa ja ostaa kokoelma eripituisia pinnoja – varsinkin jos laskelmat ei ole ihan 100%?
Kannattaako DT Swiss Pro Lock nippelit unohtaa, kun kokoaa ensimmäisiä kiekkojaan? Lienee todennäköistä, että pinnojen kireyttä joutuu vielä säätämään sisäänajon jälkeen.
Olettaen että tuloksesi on oikein niin ota 3 eri pituutta. Parempi jättää sitä tolaranssia muille virheille eikä käyttää pinnojen optimointiin :-) Ja ainakin R2-bike myy pinnoja ihan haluamasi määrät samalla hinnalla eri pituisia. Ja aero-pinnat (Sapim CX RAY esim) on mielestäni mukavampia koota kun näkee, jos pinna kiertyy. Taitaa maksaa vähän enempi.
Henk-koht. mielipiteeni on, että omissa kiekoissa kaikenmaailman nippelien lukitukset on vaan haitaksi jos vaikka joskus pitää säätää jälkikäteen. Tuppaa ne nippelit muutenkin jumahtamaan. Eikä ne mihinkään löysty hyvin kootussa kiekossa ilman lukituksia.
Katsoin omia kasuksiani pinnojen pituuden osalta, etukiekon ja takakiekon pidemmät pinnat sama 295 mm, mutta taakse oikealle 293 mm. Navat 105/5800 ja vanteet halvat 622 mm Alex ACE 18.
Kahdella pituudella saattaisit pärjätä, riskiä jää. Nippeleinä oon käyttäny aina pitkiä seosmetallinippeleitä, näissä on hitunen pelivaraa, noista hienommista en osaa sanoa. Vaikka itse kasaa ja leipoo, niin muutaman satasen jälkeen on vartti kiristettävä jokaista pinnaa, sitten ei ogelmia, vanteet pysyvät pyöreinä ja suorina.
Bike-Componentsista ajattelin tilata. Jos ottaisin sitten DT Swiss Competition 2.0/1.8 Spokes 40 x 264 mm, 20 x 262 mm ja 20 x 260 mm. Ja sitten 100 kpl paketin DT Swiss 2.0 mm Brass Nipples; 12 mm on Mavicin suositus noille vanteille.
Millainen pinna-avain sopisi DT Swissin perusnippeleille? Tarvinko jotain muita työkaluja?
Itse olen tilannut pinnat ja nippelit aina Bike24:stä, josta saa kappaleittain niitä hankittua. Ja olen käyttänyt useissa kiekoissa DT:n Pro Lockeja, ja ne on hyvät sekä kiekko on helppo koota, eivätkä mitenkään estä kiekkojen rihtaamista myöhemmin. Aeropinnojen tai aivan ohuiden (1,5mm) pinnojen kanssa ei varmaankaan toimi niin hyvin.
Eikös DT:n nippelit ole 3.23mm, eli vaikka tuollainen musta avain kävisi: https://www.bike24.com/1.php?content...sort=price_asc
Ok, eli musta Park Tool .127" / 3.2 mm kiristämiseen.
Alkuun pääsee varmaan ihan perus ruuvimeisselillä vaikka kaikenmaailman hienoja meisseleitä näyttää olevankin myynnissä?
Syynä noihin pinnojen määriin oli tosiaan, että Bike-Components myy niitä vain 5 kappaleen nipuissa ja nippeleitä isoissa paketeissa. Voisin tietysti kysyä, voisivatko myydä juuri tarvitsemani määrän, niin ei tule turhaa hukkaa.
Onko DT Swissin pinnoissa ja nippeleissä maanantaikappaleita? Kannattaisko ottaa kuitenkin varmuuden vuoksi jokunen extra?
DT:n revoja olen käyttänyt joku 6 vuotta kaikissa kiekoissa ja yksikään ei ole vielä hajonnut tai ollut suoraan pilalla. Silti pistän aina pari ekstraa mukaan varmuuden vuoksi.
Nippeleissäkin on hyvä ottaa ylimääräisiä, jos vaikka kasatessa tai purkaessa joku pääsee vääntymään huonoon kuntoon.
Laitetaan nyt samaan läjään muutkin omat suositukset.
Eri kiekkoja kasattuani voin sanoa että DT:n 350 navat ja Spankin kehät DT:n revo pinnoilla on aika optimi maastokäyttöön kestävyyden suhteen.
Ainakin Spankin kehissä pitää pistää pari milliä lisää ERD mittaan jotta saa oikean mittaset pinnat DT:n (ja varmaan muidenkin) laskurilla. Ilmeisesti eivät laske tuohon mukaan nippelin kantaa tai jotain. Onko muillakin vannevalmistajilla samaa?
Eipä muuta.
Kiekkosetin rakennusfiilistelyä ja vertailua...
________________DT Swiss XRC 1200 SPLINE 25____ Itse tehty
Hinta ______________2735$____________________________ noin 1100€
Setin paino _______1411g_______________________ 1194g
Sisälev. ____________25mm _____________________________sama
Navat____________ DT swiss 180 boost straight pull_________ sama
Puolat ___________DT aerolite/aero comp _________________Sapim CX-RAY
Nippelit ____________DT ProLock Squorx ProHead alu _______DT perus alu 12mm
Kehät _____________DT parhaat XC ___________________Kiinan vakiotoimittajan Toray800 kuitua, asymmetriset
On kyllä laatu edelleen parantunut. Kehät ihan täydellistä jälkeä myös sisältä, todellä jäykät pelkiltään ja niin mittatarkat, että kokoaminen meni hyvin kohdilleen nippelien kierroksia laskemalla. Ja on muuten takuulla paremmin koottu kun pyörän mukana tulleet DT Swissit, joissa puolien jännitykset vaihteli.
Ihastuin erityisesti nääiden kehien asymmetrisyyteen. Sen ansiosta jää paljon pienempi ero eri puolen pinnojen välille. Normalistihan varsinkin takakiekon vetopuoli on pirun tiukalla ja silti vastapuoli ihan löysä.
Jos katoan palstalta niin tiedätte sitten mitä kävi :-)
http://www.elisanet.fi/rikujatiia/kiekko.jpg
No voihan ...kele.
Maasturin vanhassa pois käytöstä olevalta no-name 32h kiekossa oli rihtaus päin peetä ja muutenkin hyvä harjoituskohde. Tämä oli varmaan 5 milliä sivussa keskeltä nimeltämainitsemattoman tahon ansiosta. Noh, tästä olin katsonut omalla kireysmittarilla (red cycling products), että ~110-120kgf kireyteen nää oli kiristetty (tosiaan ei tietoa vanteen valmistajasta) niin löysäilin tuon NDS ja kiristin DS-puolen ~110kgf lukemille. NDS kireys jäikin johonkin ~70kgf luokkaan, jolloin vannekin asettui keskemmäs akselia.
En ollut joko huomannut tai tämä on tapahtunut omia aikojaan mutta nyt valtaosa DS-puolen pinnarei'istä näyttää tältä (kuva ei omasta vanteesta) eli ratkenneet riemukkaasti:
https://forums.mtbr.com/attachments/...s-dsc06026.jpg
Vanne on nyt selkeesti roskiskamaa ja napa jää varaosiksi. Pinnat ja nippelit kaikki ehjiä. Osaatteko sanoa, että onko vanteen uudelleenkeskittämisellä / rihtauksella merkitystä tässä tapauksessa? Prikkoja tai muita vahvikkeita ei vanteessa ole käytetty. Liika kireys tämän on kuitenkin tappanut. Oliko vanne huonoa laatua kestävyydeltään vaikka painavammasta päästä olikin luokassaan? Ihmettelen tätä lähinnä vaan kun tarkistelin noita kireyksiä kyllä aktiivisesti sekä poistin syntyneitä jännityksiä. Toki osa nippeleistä tuntui aika jäykiltä kiristää :D ...vaan oletin, että varmaan vaseliinin puute nippelin juuresta tämän aiheuttaa. Rengasta ei ole ollut asennettuna prosessin aikana. Haluaisin, että tästä jäisi parempikin opetus kuin paskana oleva kehä - älä yritä jatkossa paskaa korjata. Tässä oli tarkoituksena yks kiekkokin kasata seuraavaksi mutta jotenkin ei nyt innosta.
Syytä on vaikea arvailla, mutta oliskohan ollut jo valmiiksi? 110kgf ei kuulosta kovin paljolta, tosin en nyt niin hirveästi tiedä aluvanteiden suositelluista luvuista. Tuon tyyppisten tensiometrien antamiin absoluuttisiin arvoihin ei kannata liikaa luottaa, vaikka olisikin konversiotaulukko pinnan mukaan. Varminta olisi kalibroida. Itsellä on yksi pinna katossa katossa kiinni ja siihen kun menee roikkumaan niin se on aika lailla 80kgf, jolla voi tarkistaa mittarin. Tosiasentajat tietysti lihottaa vaimon aina niihin kiloihin mihin aikoo koota kiekon, että saa tarkan kalibroinnin ja itse otetua kun ei tarvitse olla roikkumassa.
^^Eikö tuosta saa hyvän harjoittelukappaleen, kun hankkii samalla erd:llä olevan edullisen kehän ja kasaa siitä kiekon vanhoilla osilla?
^^Uskoisin kuitenkin, että tensiometrin antamat arvot ovat keskenään vertailukelpoisia niin kauan kun käytetään samoja pinnoja riippumatta noista konversioarvoista, joten siinä mielessä tämän helpohkon projektin olisi pitänyt onnistua. Milläköhän tavalla mittarin voisi tarkistaa muuten kuin roikottamalla painoa? Olisi kiva nähdä tuo sun viritys, että miten pinnasta pidetään kiinni ja miten se on katossa. Kuvittelisin, että ainakin jonkun kahvan olet nippelin päätyyn saanut kiinni, vaikkapa puukapulan jossa sopiva reikä. Toisesta päästä taitaa j-bend taitaa vaatia vähän enemmänkin taivutusta, jotta se jonkun koukun ympärillä pysyy.
Mjoo, tän rikotun korvaaja / päivityskiekko on itse kasattu ja pyörässä kiinni sekä ajettu pari sataa kilsaa. Samanlaisia jännityksiä käytetty ja valmistajan maksimijännityksetkin oli tiedossa. Kävinkin tarkistamassa ettei vaan perkele se kiekko näytä nykyisin tuolta mutta ehjähän se. Ei ole mitään tarvetta toiselle vastaavalle kiekolle. Toki vois kyllä pitää mielessä ehdotuksen mutta vaatii tosiaankin halvan kehän (käytetty?) ja toisekseen viitsiikö noita samoja nippeleitä ja pinnoja kierrättää?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Aakoo
Katossa oleva pinna on laudan läpi molemmist apäistä, että saa kiinni (ja se on straightpull pinna). Tietysti helppo tapa on katsoa vastaavasta toisesta kiekosta jos sellainen löytyy kunhan katsoo useammasta pinnasta kun kaupan kiekoissa tuntuu aika paljon heittelevän jännitykset. Hiilikuituvanteet ainakin kestävät niin suuria jännityksiä, että kyllä kokoamisessa pitäisi huomata kiristyksen menevän liian hankalaksi paljon ennen kehän hajoamista.