Viimeinen pullo Purple Extremeä menossa.
Kyllähän tämä vahahomma kuulostaa niin toimivalta, että taitaa lähteä kokeiluun seuraavaksi...
Tippavahaa olen kokeillut mutta ei oikein vakuuttanut. Varmaan omasta huolimattomuudesta tuokin johtui.
Viimeinen pullo Purple Extremeä menossa.
Kyllähän tämä vahahomma kuulostaa niin toimivalta, että taitaa lähteä kokeiluun seuraavaksi...
Tippavahaa olen kokeillut mutta ei oikein vakuuttanut. Varmaan omasta huolimattomuudesta tuokin johtui.
Testasin pyörämatkalla ennen reissua kuumavahattujen ketjujen vahauksen jatkamista Silca Super Secret dripillä. Käteen jäi muutama havainto. Ensin vähän pohjustusta.
Silca SS drip on siis veden, alkoholin ja mikroskooppisen pienien kiinteiden vahapisaroiden emulsio. Kyseinen aina ei siis liuota vanhaa vahaa pois. En ole aivan varma, miten nuo pikku vahapallerot eivät vain rapise pois ketjusta, kun vesi ja alkoholi ovat kuivaneet pois, mutta ilmeisesti ne ovat niin pieniä, että muussaantuvat kiinteäksi vahaksi pienestäkin paineesta. SS dripissä on lisäksi kiinteänä voiteluaineena volframisulfidia.
Vahailen kotonakin aika pienillä väleillä voimansiirtojen keston maksimoimiseksi, joten pidin samaa linjaa myös reissussa. Koitin vahata ketjut noin 200km ajon jälkeen tai jos oltiin ajettu sateessa / märässä.
Huomiot:
1) vesipohjaista vahaa on tosi vaikea saada ketjuun, jossa on vielä hyvä vahapinta päällä. Tässä oli omaa mokaa, koska selvästi vahailin liian usein. Toisaalta perhematkalla vahata piti, kun siihen sai ylipäänsä mahdollisuuden. Vahan ollessa hydrofobista, ketjun rullalle tiputettu vesipohjainen vahapisara usein vain luiskahti pois rullan päältä. Vesi ei saanut otetta ketjusta. Tästä pääsi yli siten, että hinkkasi annostelupullon kärjellä vahaa rullan päällä ketjun sisään. Tämä oli varsin aikaavievä tekniikka erityisesti, kun toisessa pyörässä ketjun pituus on sen 170 linkkiä.
2) Vesipohjainen vaha vaatii kivat kelit kuivuakseen. Jos ilmankosteus on lähellä 100 %, vesipohjainen vaha ei kuivu. Vähintään se jää pehmeäksi tai pahimmillaan jää nestemäiseksi. Vastaavasti pyörät on roudattava lämmitettyyn sisätilaan vahaamista ja sen kuivaamista varten. Meillä tämä ei ollut vaihtoehto.
3) Vesipohjainen vaha (ja ehkä kaikki drip vaha) on kuumavahaa pehmeämpää, jolloin oikeasti vaikeissa olosuhteissa sekään ei välttämättä pärjää. Ajettiin vesisateessa hiekkatietä, joka koostui ilmeisesti lähinnä hiedasta ja sorasta. Vaimon pyörän ketju oli sen verran suojattu, että selvisi ongelmitta, mutta meikäläisen ketjun päälle muodostui paksu harmaa savinen lieju, jota ei saanut kunnolla rätillä pois. Seuraavana aamuna ketju oli varsin ruosteinen ja kitisevä. Vesivahaa ei voinut lisätä, koska satoi läpi yön ja seuraavanakin päivänä satoi. Jouduin turvautumaan mukana olleeseen Rex Domestiqueen. Ihan hyvää tavaraa sekin vaikutti olevan.
4) Vahatut ketjut vaatii erilaisen lähestymistavan putsaamiseen. Otin mukaan mikrokuituliinoja ketjujen putsaamiseen ennen vahaamista. Tuo edellisen kohdan savilieju osoitti, että rätti ei oikein toimi. Se ei saa tavaraa pois riittävän syvältä ketjun sisältä. Lisäksi, koska vaha on kuivaa, ei likaa varsinaisesti tarvitse pyyhkiä pois. Ensi kerralla otan varmaan liinat yleiskäyttöön ja ketjuja varten pari hammasharjaa, joilla kiinteän aineksen saa rapsulteltua pois.
5) Liuotinpohjainen drip vaha olisi todennäköisesti paras vaihtoehto reissukäyttöön. Liuotinpohjainen vaha olisi helpompi annostella ketjuun. Sen kuivamiseen ei myöskään vaikuttaisi ilmankosteus. Jos aine olisi riittävän juoksevaa, sitä voisi käyttää myös ketjun sisäosien kevyeen huuhteluun. Ongelmaksi muodostuu lähinnä, että vesipohjaiset vahat ovat nyt kovaa muotia, jolloin liuotinpohjaiset ovat vähän kiven alla. Omaakin voisi tehdä, mutta vahalle sopivat liuottimet ovat vähän hankalia. Kuluttajille myytävät tavarat ovat joko A) tosi tuliherkkiä ja/tai B) voimakkaasti haisevia ja/tai C) tosi myrkyllisiä.
Nyt on vahaukseen vaihto helppoa. r2-bike myy Rexillä kuumavahattuja uusia ketjuja:
https://r2-bike.com/neue-artikel#110...bike+pre-waxed
https://r2-bike.com/media/image/prod...ack-tech~2.jpg
Jotain huonoakin rex black diamondilla vahattuihin ketjuihin alkaa ilmestymään ruostetta. Ennen uutta vahausta pitäisi ruoste saada pois. On siinäkin oma työnsä.
Emmää kyllä ole sen isommin lähtenyt ruosteenpoistoon...
Ensin alkuun tein liemen rasvakynttilöistä ja loraus parafiiniöljyä, seos toimi melko hyvin ketjuissa ja ne pysyivät puhtaina ja äänettöminä. Nyt tuli hommattua Rexin BD vahaa ja tein ohjeen mukaan eli puhdistin ketjut raakalla bensalla niin monata kertaa että bensa näytti kirkaalta vaikka ketjuja siinä kuin heilutti, tämän jälkeen annoin ketjut kuivaa. Pata tulille ja rexipalat ja ketjut samaan aikaan pataan, kun rexipalat olisi sulanut liikuttelin ketjuja liemessä n. 15minuuttia, ketjut pois liemestä hiukan valuttelua ja pyyhkäisin frotee pyyhkeellä vielä enimmät pois. Sitten se erikoisin asia, kaikissa videoissa ja jutuissa kerrotaan että ketjut jäykistyy ja niitä joutuu notkistella mutta ei nuo minun ketjuni jäykistynyt kyllä yhtää, linkkejä liikutellessa tuntui hieman nahkealta mutta ei ne jäykkiä ollut.
Teinkö jonkun virheen, ainakin ohjeiden mukaan tuon tein.
^bensalla? Mulle yks varmaan tulityökorttikouluttaja tais sanoa, että kaikella muulla voi läträtä, mutta ei bensalla.
Mitä tulee ketjun jäykistymiseen niin kyllä jäykistyy, shimanon ehkä vähän heikommin. Mä olen käyttänyt puhdistukseen yhdistelmää liotus mineraalitärpätissä+liotus sinolissa.
Mulla oli vähän sama homma ekalla kerralla. Heitin ketjut takaisin kattilaan ja jätin toisella kerralla pyyhkimättä, niin sitten ketju jäykistyi kunnolla. Itse tosin käytin mineraalitärpättiä ja lopuksi pari sinolikylpyä.
Niin kyllä nuo ketjut muutoin tuntuivat siltä että vaha oli mennyt oikeaan paikkaa koska linkkejä liikutellessa ne tuntuivat selvästi nahkeilta eli vaha oli nivelten välissä niin kuin osaksi kuuluukin. 98 bensa silä puhdistuu ketjut hyvin ja varmasti ja lisäksi kuivuvat nopeasti.
En tiedä sitten kun ennen noissa samoissa ketjuissa käytin tuota kynttilä kuuma vahausta niin oisko sittenkin pintaan jäänyt ehkä sitä joka aiheutti sen että ketjut ei jäykistynyt, kun tuo kynttilä vahaus kyllä ottaa todella lujasti ketjujen pintaan.
Niin ja nuo ketjut on sähköpyörän sunrace E merkkiset
Bensa ei jätä puhdasta pintaa. Pitäis vielä uittaa muissa aineissa...
Oletteko erikseen laittaneet tippavahaa kuumavahatun ketjun pikalinkkiin? Tuntuu että kaikki vaha työntyy ulos pikalinkin kohdalta kun ketjut kiinnittää pyörään, mutta aina ei olisi aikaa odotella tippavahan kuivumista.
Taisin viime kerralla tehdä näin ensimmäistä kertaa. Enkä näe syytä jatkaa tätä tapaa. Tuntuu ehkä, mutta kyllä sinne pinta jää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hubba
Mutta eihän se tosiaan iso homma ole lorauttaa drippiä siihen jos tahtoo vetää homman viimistä yksityiskohtaa myöten.
Lähetetty minun SM-A528B laitteesta Tapatalkilla
Tässä ketjussa alkaa pyöriä samat kysymykset uudelleen:
Bensa, mineraalitärpätti, yms jättää hieman rasvaisen pinnan joka syytä putsata pois kokonaan haihtuvalla tuotteella. Itse oon käytelly tenua hyvällä menestyksellä ja jäykkää tulee.
Ruostumisesta ollu juttua elokuussa ja viime vuoden puolella mutta pari pointtia:
- Mikäli ketju ei pääse kunnolla kuivumaan lenkin jälkeen (ulkosäilytys, sade ja aamukaste tai useiden päivien märkä retkiajo) vahatut ketjut tuppaa ottaan ruostetta.
- Laadukkaat (kalliit) ketjut ei ruostu niin helposti kuin halvat. Itsellä kokemusta XTR ja X01 ketjuista ja ruostuminen ei ongelma. Niissä tilanteissa kun ketju on kostea useamman päivän putkeen olen käytellyt Rexin domestiqueta reissussa lisänä hyvin tuloksin. Mulla on ollu kolme vuotta sitten ostettu puteli niin en tiedä tästä aiheesta että onko laatu muuttunut sotkevammaksi.
Ei sillä ole mitään väliä onko ketjussa bensan tai tärpätin jäljiltä mikroskooppisen ohkainen öljyinen pinta. Ketjuun jää sitä tavaraa niin vähän, että sen määrän mittaaminen ei ilman labrakalustoa onnistu. Kuumavaha huuhtaisee sen öljypinnan pois sillä sekunnilla kun ketju uppoaa vahaan.
Kun siis teoriassa niitä varastorasvojakaan ei tarvitsisi huuhtoa pois. Samalla tavalla ne liukenee vahaan. Ja ne varastorasvat on usein tahmeaa vahaa eikä rasvaa. Jos varastorasvoja ei huuhtele, niin vahaan päätyy ketjun valmistuksesta jäänyttä metallisilppua. Lisäksi ketjua pitää huljutella pidempään vahassa, että varastorasva huuhtoutuu pois myös ketjun sisältä.
Teoriassa ketjun varastovaha voi vaikuttaa kuumavahan koostumukseen, mutta aika monta ketjua saa vahata, rasvoineen, että se alkaisi todellisuudessa näkyä missään.
En minäkään ole kehdannut isojen liuotinmäärien kanssa lotrata. Tärpättiräsyllä tai -pehmopaperilla vain ketjun pintarasva pois ja kohta tippavahaa rullien alle syöttämään. Hetken mustaa pukkaa, mutta jonkun sadan kilometrin, muutaman tärpätillä pyyhkäisyn ja tippavahauksen jälkeen rasva on ulostettu ja tippavahausväli kasvaa useisiin satoihin kilometreihin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
Näin olen toiminut maantiepyörän kanssa yli 25 vuotta. Ensin käytin White Lightningia ja viimeksi Sinolilla ohennettua Morgan Blue kuivavahaa. Jotain muutakin välissä oli, mutta yhdestäkään Finish Linen tuotteesta ei ole mitään positiivista sanottavaa.
Kaupparatsuun tulee syötettyä rospuuttoaikana joskus teflonöljyäkin, mutta kesällä ja sydäntalvella mennään vahalla.
Niin se on ihan valintoja. Miten hyvin vahauksen haluaa onnistuvan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
Mulla jäi viimeiset shimanon ketjut vähän huonommalle pesulle. Tuon huomasi tosiaan hyvin siitä, kun ketju ei mennytkään aivan korpuksi uppovahauksen jälkeen. Sitten tietysti kolmannelle pitkälle lenkille sattui +2h kaatosade ja lopputuloksena voitelu hävisi totaalisesti ja ketjut huutaa hoosianna viimeiset 50km. Kaveri tekee nämä hommat aina vimpan päälle, eikä hänellä ollut mitään ongelmia.
Nyt voisikin kysyä mitä noille ruostuneille ketjuille tekee... Ehkä ne on pakko uittaa ensin voiteluaineessa ja sitten tehdä uusi täyspesu. Jos vaan vaihtaisi kaikki shimanon pskt sramin xx1 ketuihin.
Eikös se olisi ihan vaan kevyttä pintaruostetta. Pikkusen sipaiset teräsharjalla tai karhunkielellä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Mitä enempi ketjussa on vanhaa rasvaa tai liuottimesta jäänyttä öljypintaa, sitä pidempään ketjua pitää huljutella vahassa, jotta ketjun sisällä olevat jäämät sekoittuvat vahaan JA ketjun sisään päässyt öljyn liuottanut vaha korvaantuu puhtaalla vahalla. Tosin liuotinjäämissä puhutaan niin mikroskooppisista määristä, ettei niitä käytännössä tarvitse huomioida mitenkään.
Ketjuja pitäisi aina huljutella vahassa reippaasti ennen pois nostamista. Saa kaiken ryönän sisältä pois ja ketjun sisään saa puhtaat vahat. Pelkkä ketjun istuttaminen vahassa ei välttämättä riitä, vaikka sitä pitäisi siellä kuinka pitkään, etenkin jos vahakattilan pohjalla on esim. ketjun kiehautuspuhdistuksen seurauksena vettä. Tällöin ketjun sisäosiin voi jäädä pientä kosteutta, mikä vaikuttaa vahauksen onnistumiseen. Toisin kuin Silcan Poertner väittää, vesi ei pääse kiehumaan pois vahan alta, ellei vaha ole yli 100-asteista. Silloinkin pois kiehumisessa menee aikaa.
Eli sen sijaan, että uittaa ketjuja vahassa sen 15min, niin huljuttelee vaikka sen pari minuuttia. Tai pitää sen 15min ja huljuttelee kunnolla ennen pois nostoa. Jos tiedossa on, että vahan pohjalla on tavanomaista enempi vettä (esim. jos putsaa ja vahaa useamman pyörän ketjun kerralla), niin uitto vahassa, huljutus, pois nosto, uusi dippaus ja huljutus ja sitten vasta kokonaan pois.
Pintaruostetta saa pois ihan hyvällä hyötysuhteella vain kiehauttamalla ketjut ennen vahaamista. Kaikki ei lähde ja etenkin pinttyneempi ruoste jää, mutta siitä ei ketjun ulkopinnoilla ole haittaa.
Olen myös todennut tuon, että pelkkä ketjun uitto vahassa ei riitä, vaan sitä täytyy "huljutella". Samoin vaha kannattaa aina sekoittaa kunnolla kun sen lämmittää ettei pohjalle jää könttejä.
Minä kyllä pyöritän ketjuja aina kattilassa ihan reippaasti. Kyllä se pesu on se mikä eron tekee.
Mistä tämä ohjeistus oli muuten peräisin?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti El-Carpaso
Silcan vidoista?
Noissa kannattaa muistaa, että silcalla on oma lehmä kannossa puhdistustablettien muodossa. Espace collectivessa oli noista tabuista hyvä puolueeton testi.
Luin tuon escape collectiven kokeilun nyt. Hänen ja omat kokemukset ovat täysin päinvastaiset. Monivaiheisella putsaamisella putsatut ketjut on yleensä(ei aina) olleet ne jotka voivat jo omasta painostaan murtua auki. Taas stripchipillä oon nyt käsitellyt 3 uutta ketjua valmiiksi, jokainen yhtä helvetin kankea jäähdyttyään ja putkea vasten rullatessa vaatii aavistuksen enemmän vetämistä kuin perinteisellä tavalla tehdyt.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Silcan ohjeen mukaan mulla oli 200 grammaa(muistaakseni, voin kotona tarkistaa) tuota vahaa + 1 pala, per ketju tietenkin. Hän puhuu tuolla ECssä että määriä voisi muuttaa, ja esim. 200 grammalla saisi varmaan huonomman tuloksen. Ei voi itse kuin hämmästellä tätä kommenttia, omien kokemusten jälkeen.
Monivaiheisiin pesuihin en halua palata.
Lähetetty minun SM-A528B laitteesta Tapatalkilla
Kuulostaa kyllä hyvältä. Ehkä escapella oli jokin esisarjan tabletti käytössä? Muistaakseni jutussa mainittiinkin uudesta testistä myöhemmin?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mikae1
Se voi olla, ja sitten eroja voi olla siinä miten kauan missäkin lämpötilassa tehtiin omat ketjumme ja huljuttelun yms. määrä. Itsellä vähän laiskempi tyyli aina näissä, saattaa unohtua aika pitkäksikin aikaa vahaan. Ja sen 125C kanssa olin niin tarkka että odotin siihen asti ja vasta sitten reilusri huljuttelua ja 10min odottelua ja taas huljuttelua. Ketju menee yleensä kylpyyn kun chippi näyttää sulaneen kokonaan. Joskus 100C jälkeen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Lähetetty minun SM-A528B laitteesta Tapatalkilla
Mä pesin jo hetken käytössä olleet ja enemmän käytössä olleet ketjut bilteman vanteenpuhdistusaineella ja ihan hyvä tulos tuli. Orkkis sram NX ketjut ilman pinnotteita oli ihan tönköt, Pari lenkkiä tehdasrasvoilla ajetut xx1 ketjut nekin jäykät. Toisella kerralla pesin suoraan pakasta otetut sram x1 11-v ketjut samalla aineella. Liotin ja huljuttelin, mutta pinta oli edelleen hieman tahmea. Vahasin silti ja eihän noista samalla tavalla tönkköjä tullut. Laitoin kuitenkin pyörään ja muutama lenkki noilla on ajettu ilman ongelmaa. Pitää vahata uudelleen kun alkaa ääntää niin eiköhän se sillä ala kulkea. Täpärillä jossa noi xx1 ketjut on ei ole vielä ajettu älyttömiä, mutta ajattelin vahata nuo uudestaan parin viikon päästä ennen kuin lähden viikoksi reissuun. Näillä kokemuksilla uskon selviäväni viikon maastopyöräilyistä helposti ilman lisävoiteluita, vaikka välillä vähän sataisikin.
Tuossa kannattaa huomioida, että muuttujia voi olla enemmänkin kuin pelkkä pesun ja huljuttelun määrä, kuten esim. vahan lämpötila ketjuja kattilasta nostaessa. Kuumaksi päässyttä vahaa valuu ketjun sisältä enemmän pois valutteluvaiheessa, jolloin ketju ei välttämättä jää niin tönköksi kuin jos sisäosat olisivat aivan tukossa vahasta. Myös ulkolämpötila (eli siis ilman lämpötila vahaustilassa olkoon se lämmitetty työpaja tai ulkovarasto) vaikuttaa ketjun jäykkyyteen, koska se vaikuttaa vahan jäykkyyteen. Ulkolämpötila vaikuttaa myös siihen, kuinka nopeasti ketju viilenee ja paljonko siitä ehtii valua vahaa pois.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Joissain paremman luokan ketjuissa on myös kitkaa vähentävä pinnoite, joka voi alkuun vaikeuttaa vahan tarttumista ketjuun. Tällöin voi muodostua ajatus, että uusia ketjuja ei ole pessyt riittävän hyvin, kun vaha ei pysynytkään ketjussa, eikä ketjusta tullut riittävän jäykkää. Pinnoitteen häivyttyä tarttuu vaha taas paremmin, jolloin johtopäätös on, että ongelma oli pesussa.
En itse ole vielä keksinyt mitään kemiallista syytä sille, miksi rasvapinta ketjun päällä vaikuttaisi vahaamisen onnistumiseen, jos rasva pääsee liukenemaan vahaan ja ketjun sisäosastakin saa rasvat huuhdottua vahalla pois. Vaha liuottaa kaikkia ketjurasvoja ihan ongelmitta ja vahan lämpö kiihdyttää liukenemista entisestään.
En tosin itsekään heitä varastorasvattuja ketjuja pataan, vaan huuhtaisen ne puhtaaksi yhdellä varastorasvaa liuottavalla liuottimella. En halua uuden ketjun epäpuhtauksia vahan sekaan. En tosin (enää) vaivaudu huuhtaisemaan ko. liuotinta pois millään. Ei ole vaikuttanut vahausmenestykseen.
Mä en ole Silcan videoita aiheesta kovin montaa katsellut. Tämä on ihan omien kokeilujen ja vahauksen kemian opiskeluiden kautta muodostunut.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Ensimmäinen uudesta asti uppovahattu ketju (varmaan deore-tason 12 spd) saavutti romulaarin: 1450 km ajettu. Kokonaisvenymä ei vielä antaisi aihetta, mutta Shimanon tulkki uppoaa sinne ja vähän tänne.
Tilalle laitoin YBN:n mustan. Liukkaasti tuntuu liikkuvan, vaihtaa hyvin ja on hiljainen.
------------------------
Gravelin 11-nopeuksinen YBN:n ketju ei ole venynyt kummemmin (jotain 0.2%), mutta sivuttainen notkeus on jo melkoista. Ajokilometrien suhteen arvaus on noin 5000 km. Aika samoihin menee mitä Squirtilläkin: kuluma on samaa luokkaa ja sivuttainen notkeus myös, noin arviolta.
Mulla on näitä vanhuuden varalle säästettyjä YBN:n ketjuja nyt kolme: kaikki ovat venymältään jotain 0.2-0.3% ketjun täydeltä mitalta mitattuna. Ajan ne sitten loppuun, kun nykyinen graveli siirtyy eläkkeelle arkikäyttöön.
Tein tuon vaha käsittelyn uudelleen ja lämmitin vahan ja ketjut niin että höyry nousi vahasta, ainakin 15 min ketjut oli liemessä ja liikuttelin niitä varmasti tarpeeksi. Samalla kerralla laitoin Sramin kulta ketjut limeen.
Tulos oli että nuo Sramin ketjut kohtuu jäykistyi mutta ei miksikään aivan tönkäksi.
SunRace E ketjut ei edelleenkään kovin jäkistynyt, ehkä hiukan kankeat oli nivelet.
Tuntuis siltä että vaha ei tartu kaikkiin pinnotteisiin mitä ketjuissa on samalla lailla.
SunRacessa on kromi pinnoite ja Sramissa titanium pinnoite tms.
Tätä hommaa voi varmaan tehdä vähän niinniin ja näinniin ja olla tyytyväinen tuloksiin, mutta kaikki te joilla on joku ”tein nyt näinkin mutta ketjusta ei tullut tönkköä” tai ”ei pysy vahat” tms, niin lukekaa ketjun ensimmäiset 10 sivua ja tehkää edes kerran pitkän kaavan mukaan, MSW metodilla ketjun puhdistus ja dippailu.
Onnistuu takuuvarmasti. Siitä voi sitten lähteä oikomaan. :-)
Toinen asia: On syytä olla edes hieman huolellinen parafiinin lämmttämisessä. Eli ei liian kuumaksi!
1. Parafiini höyrystyy räjähdysmäisesti palavaksi höyryksi liikaa kuumennettaessa.
2. Vaikkei se räjähtäisikään, sitä ei ole terveellistä vedellä keuhkoihin.
3. Parafiinin ominaisuudet menee peruuttamattomasti pilalle jos sen ylikuumentaa.
Suosittelisin lämpimästi varovaisuutta ja puhdasta ketjua matalilla lämpötiloilla. 90 astetta semmonen kiva yläraja.
Uteliaana tässä saatan kokeilla sinolipesun pois jättämistä ja/tai jotain yksinkertaisempia puhdistusaineita mutta tuota parafiinipataa mielestäni syytä käytellä hyväksi havaittujen ohjeiden mukaan, itsenne ja omaisuutenne vuoksi.
Joo täytyy sanoa että jännitti vähän alkuun kun luin silcan ohjeista että stripchippi vaatii sen 125 astetta että se kemiallinen reaktio toimii riittävän hyvin. Se vaha ei silminnähden höyryä tuossa lämpötilassa, ja missähän nyt luin että tuosta on vielä 20-25c matkaa siihen missä ongelmat alkaa. En tiedä mikä siellä odottaa, vahan palaminen pilalle vai räjähdys. En aio kokeilla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kh74
Mutta oletan ettei se pilalle tuosta lämpötilasta vielä mene kun silcakin käskee sinne asti nostamaan.
Lähetetty minun SM-A528B laitteesta Tapatalkilla