Syystäkin se on nimeltään nöyryytysnappula. Saiskohan niitä semmottisia sinne autojen puolelle...?
Syystäkin se on nimeltään nöyryytysnappula. Saiskohan niitä semmottisia sinne autojen puolelle...?
Totta muuten! Aika sumussa sitä noiden suhteen kulkee, sillä juuri n. 1 h ennen tuon kommenttini kirjoittamista kuljin kahdesti tuosta risteyksestä. Itään päin mennessä jouduin vieläpä odottamaan kahdet risteävät suorat valot ennen kuin ylitykselle vaihtui vihreä.
Mutta todellisessa maailmassa, täällä periferiassa, pyöräteitä on rakennettu vapaasti sekä tien oikealle puolelle, että tien vasemmalle puolelle ja sitenkin, että puoli vaihtuu useamman kerran matkan aikana.
Lisäksi näen yksisuuntaisuuden tai kaksisuuntaisuuden tien ominaisuutena, joka on pätevä riippumatta nähdyistä liikennemerkeistä.
Jep, tuupakantielle kun pyyhkäisee katriinantieltä kehän ylitte, niin kyllähän tuo hiukkasen harmittaa. Toisaalta kun omaa tällaiset hullunlehmän hermot, niin painaa sitä nappulaa ja odottaa minuutin kunei niitä autoja enää tuu ja menee vasta sitten punaisia päin. Ja sitten siinä risteyksessä seisoo taas kuustoista rekkaa kummastellen.
Vanhan lain mukaisella merkintätavalla ei voi tietää, onko tie yksi- vai kaksisuuntainen.
En tunne paikkaa, mutta määräysmerkin puuttuminen (siitä oletan olevan kyse) joko ei poista jalkakäytävää tai vaihtoehtoisesti tekee siitä jossain tapauksessa ajoradan.Lainaus:
Teoriassa myös yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä voi olla 1-suuntainen, joskin melkoinen suunnittelun kukkanen. Oulussahan tämmöisiä on mm. se kuuluisa silta? Jostain syystä en ole saanut keneltäkään viranomaiselta selvää vastausta, että jos koskeeko määräysmerkki jalankulkijaa vai ei? Jos määräysmerkin katsotaan koskevan myös jalankulkijaa, silloinhan yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie voi olla myös jalankululle 1-suuntainen, ja siinähän ei tietenkään ole mitään järkeä. Toinen vaihtoehto on, että jalankulkijan ei tarvitse jalkakäytävän määräysmerkkiä noudattaa, joka sekin on hiukan erikoinen tulkinta tieliikennelaista.
Espoossa on monessakin paikkaa noita nöyryytysnappularisteyksiä, joissa jos myöhästyt "kierrosta" niin saat tuijotella muutaman minuutin kun kaikki ajoradan liikenne liikkuu mutta sinä et. En ymmärrä koko nappulan funktiota muuten kuin suoran tien (esim. 60km/h alueella) yli menevien suojateiden osalta. Miksi kevyt liikenne ei voi kulkea automaattisesti samassa syklissä kuin samaan suuntaan etenevät ajoradat?
^ Ja Helsingissä myös. Tässä omilla kulmilla pohjois-Helsingissä on useampikin risteys, jossa kevyelle liikenteelle palaa punainen valo, vaikka autoilijat menevät samaan suuntaan vihreillä.
Mikähän tuossa on ylipäätänsä pointtina? Voisi kuvitella, että tuo vain tekee haittaa väistämissäännön noudattamiselle, kun autoilija "oppii," että kevyttä liikennettä ei tarvii varoa, kun niille kuitenkin palaa punainen.
Eikö ajoradasta erotettu pyöräkaista ole aina lähtökohtaisesti yksisuuntainen ja sen ajoradan ajosuunnan mukainen, jos liikennemerkillä ei ole muuta määrätty? Ja toisaalta kelvihän osoitetaan erikseen liikennemerkillä kelvin alussa. Jos siellä ei ole ajosuunnassa merkkiä, ei ole kelviäkään. Vai mikä tässä logiikassa mättää?
Mielestäni ei mikään eli noinhan se on. En ajatellut tuossa pyöräkaistaa, vaan tavanomaista pyörätietä tai yhdistettyä jalkakäytävää/pyörätietä.
Eilisellä lenkillä tuli useampaan kertaan vastaan tilanne: kulkusuunnassani ajoradan vas. puolella olevalla pyörätien näköisellä väylällä ei ollut pyöreää pyörätien merkkiä mutta sen sijaan oli sininen pikku viitta jossa oli pyörän kuva, kilometrimäärä ja kohteen nimi. Olikohan näissä a) yksisuuntaiseksi muutettu pyörätie josta oli viitta unohtunut poistaa vai b) kaksisuuntainen pyörätie, johon oli unohtunut laittaa pyörätien merkki. Ilmeisesti tuo viitta ei vielä tee pyörätiestä kaksisuuntaista?
^Ehkä tarkoitat tätä:
https://i.postimg.cc/fT8kYzB7/Viitta.png
Se kuuluu opastusmerkkeihin, eli kertoo matkan pituuden jonnekin. Määräysmerkit joihin myös pyörätien merkki kuuluvat antavat oikeuden ajamaan.
Tämä juuri. Miksiköhän noissa oli ne viitat kun kuitenkaan ei saa ajaa koska pyörätien merkki puuttuu?
Länsimaiseen oikeuskäsitykseen pitäisi kuulua /ei tällä foorumilla) syyttömyysolettama, joten vastaantulevan pyöräilijän oletetaan noudattavan lakia. Toki joillekin voi olla ongelmallista varautua asiaan, jonka mahdollisuudesta ei ole täysin varma.
Täälläpäin on paljon suojateitä, joihin on merkitty pyörätienjatke jyrsimällä keskiosa valkoisita viivoista pois. Toki niihin liittyvät jalkakäytävät, sillä risteyksissä ei ole mitään polkupyöräilyyn liittyvää liikennemerkkiä. Paikallista enemmistöä ei haittaa moinen, autoilla ajetaan väylillä jotka ovat KLV:iä ja pyörällä väylillä, missä se on erikseen merkitty kielletyksi.
Eli siis tähän kysymykseen yksisuuntaisesta jalkakäytävästä.
Perusperiaatehan on, että jalkakäytävää ei tarvitse merkitä liikennemerkillä, mutta jalankulkijalla on yleinen velvollisuus käyttää piennarta tai jalkakäytävää missä sellainen on. Pyörätie sen sijaan on aina osoitettu liikennemerkillä.
Nyt sitten tämmöinen kuvan tilanne ruutukaavassa, jossa on kuvitteelliset yhdistetyt yksisuuntaiset pyörätiet ja jalkakäytävät
https://pbs.twimg.com/media/EXv_qyDX...name=4096x4096
Kysymys rautalangasta: kun jalankulkija kävelee kuvan suuntaan, velvoittaako määräysmerkki D6 jalankulkijaa siirtymään kadun oikealle puolelle?
Vaihtoehto 1) määräysmerkki ei velvoita jalankulkijaa siitäkin huolimatta, että tieliikennelaissa lukee merkin D6 kohdalla: "Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan."
Vaihtoehto 2) määräysmerkki velvoittaa jalankulkijaa. Tästä seuraa sopivalla merkkikombolla yksisuuntaiset jalkakäytävät kadun molemmin puolin. Siis sama logiikka, jolla yksisuuntaiset pyörätiet on lakiin kirjoitettu.
Vaihtoehto 3) Tietyt asiat ovat kyllä tai ei, mikäs tämä vaihtoehto enää on?
Tvainin tapauksessa voisi tietysti antaa kymppitonnin kuukausipalkkaa nauttivien juristien pari kolme kertaa arpoa virallinen totuus parin vuoden aikataululla,kun tienkäyttäjä joutuu ratkaisunsa tekemään hyvinkin nopeasti. Jalankulkija voi tosinpysähtyä miettimään, kun ajoneuvon kuljettajalla ei läheskään aima tätä vaihtoehtoa ole.
Oma arvaukseni on se, että jalankulkija saa käyttää vasemman puolen jalkakäytävää. Laissa lienee tarkoitettu, että jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää, jos sellainen on, pientareen sijaan. Koska tuossa on kaksi jalkakäytävää, joista vain toinen on pyörätien takia liikennemerkillä merkitty, saa jalankulkija valita puolen ja kulkusuunnan.
No nyt kun täällä on oikeustieteen kyselytunti, niin olen aina välillä miettinyt tätä pyöräilyä ulkoilu- ym. "väylillä". Siis en tarkoita mitään Sipoonkorpea, vaan ihan vaikka Vantaanjoen vartta ylöspäin menevää reittiä. Näitähän on pk-seudulla pilvin pimein. Niissähän ei taida olla mitään liikennemerkkejä, mutta ilmeisesti siellä saa ajella vapaasti pyörällä? Sitten kun niiltä tulee kelville, niin ei kyllä yleensä ole mitään tietoa, että onko pyörätie vai ei.
Tänään juuri tuollainen tilanne Pihlajistossa. Ajoin seuraavaan risteykseen tietä pitkin missä oli sitten kelvin merkki. Noissa tilanteissa pitää valita loukkaako vahvemman (autoilija) vai heikomman (jalankulkija) oikeuksia. Itse valitsen vahvemman vaikka siitä joskus saa torvisoittoa.
Ei se nyt niin tarkkaa ole -väki oli liikkeellä. Kauppakeskuksen ajoväylillä autommiess käänsi tyynen verkkaisesti vasemmalta eteen. Oli varmaan niitä, joiden mielestä fillaria ei tarvitse väistää missään. Keskustan risteyksessä pakukuski halusi väistää väistämisvelvollista fillaria pysähtymällä suojatien eteen. Takaa tuli audimmiess, joka ajoi pysähtymättä pakun ohitse ja kääntyi oikealle. Jotta ei mene pelkästään autommiessten mollaamiseksi niin joku ikämies pisteli perusfillarillaan pokkana ajorataa vastaantulijoiden kaistalla. Oli katsokaas kevlillä päällystystyö meneillään ja vissiin liian vaivalloista vaihtaa toiselle puolelle katua, jossa sen olisi muutenkin kuulunut ajaa sillä tältä puolelta puuttuu ikämiehen tulosuunnassa fillarin kuva tikkarin nokasta... Noh ei kai se nyt niin tarkkaa ole..? :D
^ Jos muistan oikein, niin noille Vantaajoen varrella oleville teille tulevilla rampeilla on moottoriajoneuvolla ajo kielletty -merkit.
^No joo, ymmärsit varmaan mitä tarkoitin. Jos halusit.
Sama juttu, kun tullaan joltain pikkutieltä ajoradalle. Nopeusrajoitusmerkkiä ei ole, joten seuraavaan risteykseen saakka pitää ajaa oletusten varassa. Tämä siis ongelmana lähinnä moottoriajoneuvoilla, harvemmin pyörällä.
Vauva-foorumilla oli hyvä kysymys: "Onko suojatien reunaan pysähtynyt pyöräilijä jalankulkija? Eli pitääkö autoilijan päästää menemään?"
Jos sen fillarin vieressä tosiaan seisoo odottamassa niin jalankulkija kai sitten?... ja sitkun autoiljat pysähtyy niin voi hypätä pyörän selkään ja ajaa kadun yli, koska uuden tieliikennelain mukaan suojatien saa ylittää pyöräillen ja homma sujuvoittaa/nopeuttaa liikennettä
Että näin!
Siteerattu alkuperäinen "tarina" ei kerro.
Siksipä yritin kysyä juurikin semoisen tilanteen tulkintaa ja aloitin kysymykseni näin: "Jos sen fillarin vieressä tosiaan seisoo odottamassa ...
Elikkäs kun on jalankulkijan oloinen pyörään nojaaja jalkakäytävän reunassa odottamassa niin autoilijan on annettava tietä. Kun auto pysähtyy ja antaa ymmärtää, että nyt voi mennä niin saako siinä hypätä pyörän selkään ja ajaa suojatietä pitkin?
Tätä tulee sovellettua itse asiassa verraten usein Helsingissä liikkuessa. Oikein kätevää monissa kohdissa, ja talutan pyörän rauhassa yli. Täältä löytyy jopa paikka, jossa pyöräkaistan valo palaa pitkään punaisella samaan aikaan, kun vieressä on jalankulkijoille vihreä samalla ylityksellä. Toki silloin hyppään pyörän selästä alas ja talutan.
Oli taas eilen niin vaikeaa valojen kanssa kelvillä. Olisko yhdellä vastaantulleella kuskilla ollut valot. Jaa, taisi olla kaksi. Valottomia sitten toistakymmentä. Parille mainitsin kohdalla, että valot. Varsinkin sille yhdelle rouvalle, jolla oli vielä lapsi tarakalla istuimessa. Mitä vittua ihmiset ajattelee tai ei ajattele? Sitten kun joku jyräyttää yli, niin ollaan sormi pystyssä kertomassa, että kyllä sieltä auton ratin takaa pitää nähdä. Ja itse ei laiteta viittä euroa kiinni omaan turvallisuuteen. Lapsista nyt puhumattakaan.
Koulun lähistöllä en nähnyt yhdelläkään jopoilijalla valoja. Ei edessä, eikä takana. Poliisi voisi edes muutamana päivänä tehdä tuolla ratsian. Resursseista ei ole homma kiinni, kun joka päivä ajelevat kamera-Transportterilla pitkin maakuntaa nopeuksia mittaamassa.
^Ei kannata kun koululaisilta ei saa sakkorahaa.
Vuoden äitipalkinto meni eilen kyllä eräälle sankarille. Tuli vastaan polulla pieni poika 24" tms maastopyörällä. Perässä hölkkäsi äityli pojan kypärä kädessä. Ilmeisesti edelleen ala-asteikäisillä kypärä on jotenkin nolo kapistus kun näkee näitä jopoilijoita joilla kypärä keikkuu tangossa. Varmaan se potta menee päähän vain silloin kun lähestytään kotipihaa.