Vaikka poljinheijastimet on sinänsä ihan hyviä, niin silti panostaisin enemmän vaikkapa takavaloon. Poljinheijastimien vahva puoli on että ne liikkuu edestakaisin, mutta omien kokemusten mukaan ne likaantuu herkästi ja toisinaan tippuu. Heijastimet on hyviä pimeällä maantiellä, mutta kaupunkiajossa katuvalot, vastaan heijastavat valot, infra ym pitää huolen että heijastimet ei joko näy tai erotu.
Minun resurssit ei lopu poljinheijastimiin. Ihan sekä poljinheijastimiin, että takavaloon riittää rahat. Ja vaikka ne joskus olisikin likaiset, aina ne ei ole ja yleensä ne näkyy hienosti.
Ei omassa cyclossa ole ainuttakaan heijastinta tai muutakaan turhaa härpäkettä. Kunnon valo keulalla riittää. 0 kolaria tai kaatumista tänä talvena.
Joutuu kyllä turvautumaan keskisormeen vähän väliä kun jalankulkijat ja autoilijat törttöilee, muuten hyvin menee.
Jarrukahvaa on helpompi käyttää useammalla sormella kuin vain yhdellä.
Eipä poliisit jaksa juuri ratsata fillareita kuin ehkä syksyllä ajovalon osalta. Takavalohan ei ole edes pakollinen, vaikka empiiristen kokemusten mukaan takavalollisen fillarin voi nähdä vaikka kilometrin päästä, mutta heijastimellinen saattaa vasta näkyä kymmenien metrien päässä jos silloinkaan. Kyljestä taas fillaria voi olla vaikeampi havaita koska sivusuuntaan menevä fillari on valokeilassa vasta sitten kun olisi pitänyt jo jarruttaa, eikä kyljessä siis normaalisti juuri valoja ole.
Ymmärrän kyllä nalkutuksen ettei fillaristeja tai jalankulkijoita näe, mutta jos se mikä ärsyttää on että monella autoilevalla on epärealistinen käsitys kuinka paljon heijastin tms. muka auttaa näkymiseen. Ei sitä ihmistä näy sieltä palkin takaa, tai muutenkaan jos sitä ei yritä skannailla niillä silmillään. Auto-analogiana osa vaatimuksista muistuttaa vähän sitä että autojen pitäisi olla kirkkaan värisiä heijastavalla pinnalla (mutta valojahan ei tarvita, vaan heijastimet), ja pikkuautoilijoiden kuuluisi väistää koska niitä pikkuautoja on niin vaikea nähdä isommasta autosta.
Voi herranjumala! Jos täällä on muitakin migreenipotilaita niin pitäisi tietää, että migreenin syyt on ihan henkilökohtaisia ja yksilöllisiä! Eikä se kohtaus nyt siittä heti sekunnissa tule.
Sitä vaan oppii tietään miten oma "pää" reagoi, ja yrittää kaikin tavoin toki vältellä niitä tilanteita. Mutta siltikään sitä ei vaan aina tiedä miten se "pää" reagoi...
Ite tiedän suunilleen että se on juuri vilkkuvat valot, ja kaikkein pahin on tupakinhaju! Joskus se on äärimmäinen jännittäminen ja hermoilu, mutta ei sitä voi vaan olla että "älä jännitä, ota rennosti..."
Jollekin se on kirkas auringonvalo, mutta minulle ei paitsi silloin kun kohtaus tulee, pitää olla pimeessä.
Enää itselleni ei tehoa Imigran-injektio, ja yritän maailman kaikin keinoin välttää joutumasta jonnekin terveyskeskukseen aneleen Färkkilän tippaa, kun kaikki lääkärit ei tiedä siitä mitään...
En mä ihan turhaan tätä vilkkuvaloa kiroile. Ja edelleen odotan vastausta, miksi ihmiset käyttää vilkkua? Mikä siinä on niin erinomaista paitsi kiusata vastaantulevia/ perässäajajia ( perävilkku)??
1. Jalankulkijat jotka kävelevät AINA pyöräkaistaa vaikka viivoilla on merkitty pyöräilijöille ja jalankulkijoille omat väylät. Annan palautetta aina näille läpsyttelijöille, jotka eivät pysy omalla puolellaan.
2. Nämä 80cm leveillä ohjaustangoilla ajelevat. Hassu juttu kuinka paljon tilaa leveyssuunnassa nämä superleveät suoratankoiset mitä-lie-pyörät vievät. Oma droppitanko on 42cm ja se riittää.
3. Autoilijat jotka luimivat niska kyyryssä "vanhoilla" vihreillä suojatien yli. Nämä suoritukset palkitsen aina kansainvälisin käsimerkein.
Muiden tienkäyttäjien "opettaminen" käsimerkeillä on aika turhaa. Ne jotka ovat tymiä, eivät opetuksesta opi ja ne jotka ovat välinpitämättömiä eivät käsimerkkiopetuksesta onkeensa ota. Oma ajaminen vain menee pilalle turhan stressaantumisen vuoksi jos kyttää koko ajan muiden tekemisiä ja niistä ärsyyntyy. Kantsii miettiä sitä, että kun keskisormi sojottaa pystyssä niin kolme sormea osoittaa omaan naamaan kuin syyllistä hakien.
Muita "opettava" fillaristi ei millään tavalla eroa fillaristia "opettavasta" autoilijasta.
Don't feed...
Vastasin tuohon tempokisun kysymykseen jo aiemmin muistaakseni tuolla kyselyt ja gallupit osiossa, mutta kerrataan:
Vilkkuvaloja käyttävät luulevat tekvänsä palveluksen liikenneturvallisuudelle. He ajattelevat, että näin pyöräilijä tulee paremmin huomatuksi autoilijoiden ja muiden tiellä liikkujien osalta. Luin jossain toisessa foorumissa jotain muutama vuosi vanhaa asiaan liittyvää ketjua ja siellä oltiin vahvasti vilkkuvalojen kannalla.
Jos ei Nassetädin tekstejä lukisi huumorilla, niissä ei olisi päätä eikä häntää...
Käytin aikanaan vilkkuvaloa, mutta Kisun (ja muiden, jotka saattavat kärsiä vilkuvasta valosta) takia olen lopettanut.
Punainen vilkkuvalo tangossa kiinni <3 Näitä on kelveillä näkynyt useampiakin kuin yksi.
Tänään ässämersun kuski yritti kerätä minut keulakoristeeksi. Pysähtyi kuitenkin ja antoi tietä kiertoliittymään tullessaan. Millähän nuo väistämissäännöt saisi opetettua autoilijoille?
^Pitää löytyä uhrautuvia pyöräilijöitä, vähintään yksi per autoilija.
Eilen porukkalenkillä kertoivat että vastaan on tullut vanhempi naishenkilö useamman kerran, tangossa on kiinni vilkkuva sininen valo !? Täällä pyöräilyn "pääkaupungissa", konteksti ei kyllä ollut sellainen että olisi ollut hälytystehtäviä hoitamassa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti cobbo
Sent from my Nexus 5X using Tapatalk
Vanhingossa tulee välillä takavaloo vilkuteltua, kun roikale menee akun loppuessa "mä haluun vilkutella säästötilaan". Toki jos ajaessa huomaan tuon, niin sammutan mokoman.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tempokisu
Autot ei meinaa huomata noita huomiovaloja jos ne ei vilku. Ainakaan tota etuvaloa. Hyvin useasti ajavat vaan eteen pihalta tullessa.
Meinaan siis ihan noita pikkuledejä joilla ei mitään valaista. On huomiovaloina vain
En käytä vilkkuvaloa, koska se on mielestäni tasaista valoa paljon häiritsevämpi, varsinkin jos valo on kirkas. Lisäksi pääosan ajasta, esim. suoralla pyörätiellä, vilkuttelu on aivan turhaa ja siten vain häiriöksi muille.
Mutta onhan se totta, että autolijat huomaavat risteyksissä vilkkuvan valon helpommin, ja muut keinot huomatuksi tulemiseksi on pyöräillessä usein vähissä.
Olenkin keksinyt kompromissin:
Alan heilutella kättäni valon edessä nopeasti kun lähestyn risteystä, jossa auto näyttää tulevan väistämisvelvollisena päälle. Tällöin tulen paremmin huomatuksi kun tarvetta on, mutten häiritse jatkuvasti muita tiellä liikkuvia. Se vaatii myös itseltä vähän maltillisempaa lähestymistä risteykseen, koska vain toinen käsi on tangossa ja jarrulla.
Jos ei autoilija huomaa fillaristia / koirankusettajaa jolla on tavallinen valo, niin aika mennä optikolle tai skrapata tuulilasi kunnolla.
Minulla on huono näkö, mutta hyvin erotan hämärässäkin muut tielläliikkujat.
Näinhän se on. Autoilija kyllä näkee heikomminkin valaistun fillaristin jos heitä keskittyy tarkkailemaan. Reaalimaailmassa tilanne on valitettavasti toisin. Autoilija keskittyy ensisijaisesti muiden autojen tarkkailuun, kännykän näpräilyyn, asioiden mietiskelyyn jne. Varmaan me jokainen voidaan myöntää se, että auton ratissa ollessamme ei meillä keskittyminen ajamiseen ole koko ajan 100%. Itse ainakin olen muutamia kertoja meinannut fillaristin tai jalankulkijan nitistää kun en ole vaan huomannut kun huomio on kiinnittynyt muualle.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tempokisu
Kahdesti olen kolaroinut fillarilla auton kanssa. Molemmilla kerroilla oli ihan samanlainen tilanne, eli autoilija pysäytti suojatien eteen minuun päin katsellen ja sitten kaasutti päälle minun ajaessani suojatielle. Eivät vaan nähneet minua. Ihmisen aivot tekee varsin hatarasti havaintoja ympäristöstä ja paljon jää näkemättä.
Reippaat vilkkuvalot + tarvittaessa sytytettävä otsalamppu on minun kohdallani muuttanut tilannetta merkittävästi. Niissä paikoissa missä ennen oli henkeään kaupalla niin autot pysähtyy nyt antamaan tietä. Ja ne antavat tietä siksi, että näkevät minut ja huomio kiinnittyy minuun. Itsekin autoilijana toivoisin pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden valaisevan itsensä mahdollisimman kirkkaasti.
Jos kaiken muun liikenteen valojen kirkkauden keskellä joku fillarin huomioledin tuikinta kovin silmiin ottaa niin aika ihme homma.
Ajoympäristöjä tietenkin on erilaisia. Se mikä sopii vaikkapa pimeälle metsäpolulle on huono ratkaisu hyvin valaistulle kelville ja mikä toimii hyvin valaistulla kelvillä ei ole hyvä ajoradalla liikkumiseen.
On ihan turha kiukutella sitä, mitä muitten tielläliikkujen pitäisi tehdä, olla ja toimia. Eivät he miksikään muutu ja ainoa johon voi vaikuttaa on oma itse. Minun on turha ärsyyntyä siitä, että joku autoilija keskittyy muuhun kuin minun huomaamiseen kun en minä hänen toimintaansa voi vaikuttaa. Sen voin kyllä tehdä, että näyn autoilijan silmään ja mahdollistan autoilijalle minun väistämisen jos tilanne niin vaatii.
Jokainen tietysti tekee niin kuin itse oikeaksi näkee. Joku luottaa heijastimeen, joku toinen vilkkuvaan valoon, kolmas menee täysin pimeänä. Meitä on moneen junaan ja hyvä niin.
Ei varmaan huomaakaan, mutta ei sellaisesta valosta ole mielestäni hyötyä pyöräilijällekään. Se, että täyttää nimellisesti lain kirjaimen, ei pitäisi ohjata kenenkään valintoja. Valaistullakin tieosuudella on katveita, johon katuvalaistus ei kunnolla yllä ja siksi mielestäni kannattaa käyttää kunnollista valaisinta. Esim. B&M:n 80 luxia on sopiva teho. Rajatun valokeilan mallin takia se ei häikäise, mutta sillä näkee ja se näkyy hyvin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti hcfreak
Valon määrä ei ole ainoa näkemistä ohjaava tekijä. Kontrasti on toinen. Liikenteessä on paljon häikäisyä, joten heikosti valaistu pyöräilijä voi helposti sulautua tällaisessa tilanteessa taustaansa. Sama ilmiö on helppo huomata aurinkoisena kesäpäivänä, jolloin varjossa oleva pyöräilijä voi olla vaikeasti havaittava. Kukaan ei silti voi vakavalla naamalla väittää, etteikö valon määrä riittäisi havaintojen tekoon.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti -jamo-
Tuo on totta ja siksi havaintojen teko liikenteessä vaatii harjoittelua. Näkemättä jäämisen perusteella tehdyt johtopäätökset ovat varsin yleisiä, mutta vaarallisia.Lainaus:
Kahdesti olen kolaroinut fillarilla auton kanssa. Molemmilla kerroilla oli ihan samanlainen tilanne, eli autoilija pysäytti suojatien eteen minuun päin katsellen ja sitten kaasutti päälle minun ajaessani suojatielle. Eivät vaan nähneet minua. Ihmisen aivot tekee varsin hatarasti havaintoja ympäristöstä ja paljon jää näkemättä.
Juttu, mikä pitäisi olla pakollinen kaikille tienkäyttäjille kerran vuodessa. Katsokaa video "The monkey business illusion":
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/03...eita-koko-ajan
Itse en ole huomannut eroa pimeässä tasaista n. 150 lumenin valoa käyttäen eroa valoisan ajan käytökseen.Lainaus:
Reippaat vilkkuvalot + tarvittaessa sytytettävä otsalamppu on minun kohdallani muuttanut tilannetta merkittävästi. Niissä paikoissa missä ennen oli henkeään kaupalla niin autot pysähtyy nyt antamaan tietä. Ja ne antavat tietä siksi, että näkevät minut ja huomio kiinnittyy minuun.
Tarvitaan myös, sekä autolijoiden että pyöräilijöiden osalta, valpasta tilannetiedostamista. Ei tuolla kaupunkiliikenteessäkään tarvitse koko ajan olla 100% tuntosarvet ylhäällä puhumattakaan maantieliikenteestä, mutta on tärkeää opetella tiedostamaan ja heräämään kohtiin jotka ovat valppauden kannalta tärkeitä. Minusta tämä on se puuttuvin tekijä kummallakin osapuolella eikä siinä ole kamalasti näkyvyydellä tekemistä. Ihminen, joka ei keskity tekemäänsä toimeen, ei näe vaikka asia tuotaisiin nenän eteen ja potkaistaisiin polveen. Mietiskely, nenän kaivaminen, meikkaaminen tai vaikkapa kännykänkään räplääminen ei itsessään ole se pointti vaan se, että suljetaan kaikki muu näiden ulkopuolelle.
Sama koskee pyöräilijää, katse saattaa harhailla jossain ympäristössä tapahtuneessa tapahtumassa tai seurailee autoja tai muuten vain ajatus harhailee useammin kuin olisi tarpeen jne. ja yhtäkkiä tilanne onkin edessä eikä keretä reagoimaan. Suuren osan matkasta voi pyörälläkin ajaa standby-tilassa, mutta jos tiedostaa ongelmakohdat, on suurempi mahdollisuus ajella ilman haavereita ja vähältäpiti-tilanteita.
Näinhän se on. Mutta vain omaan toimintaan pystyy vaikuttamaan. Harmillinen tosiasia on, että valtaosa meistä ei liikenteessäkään ole kovin valpas. Pyöräilijän on tietysti pakko olla liikenteessä valppaampi kun on oma henki kyseessä. Toisaalta silloin kun esimerkiksi ajellaan fillarilla tyhjää kelviä millä ei ole muita käyttäjiä, niin tiedostammeko mitä takanamme tapahtuu? Ja yllättäen joku sujahtaa vauhdilla ohitse. Harva pyöräilijä on edes viitsinyt ruuvata taustapeiliä fillariinsa, eli ei meitäkään se ympäristö jaksa liiemmälti kiinnostaa.Lainaus:
Tarvitaan myös, sekä autolijoiden että pyöräilijöiden osalta, valpasta tilannetiedostamista.
Kun pyörällä ajaa liikenteessä, näyttää ettei autosta voi nähdä mitään, koska auton sisälle ei liioin näe ulkopuolelta hämärissä, oikeastaan paljon muuloinkaan. Lasit peilaavat, mutta kun itse ajaa autolla, niin näkee kaiken auton ulkopuolella olevan ihan mainiosti. Tarttee vaan molemmissa välineissä ottaa huomioon, mielellään sääntöjen mukaan, toiset liikenteessä olevat. Se että laittaa heijastimia, valoja ja vilkkuja ei oikeuta itsekkääseen omin säännöin ajamiseen.
Eipä se autostakaan ole aina hyvä näkyvyys ulos jos vähän tihkuu ja vastaan tulee autoja. Usein katuvalojen kirkkaus ei riitä että tuossa tilanteessa näkisi ilman hidastamista niitä jalankulkijoita.
Tänään tuli parikin ärsyttävää vilkkuvaloheeboa. Toisella se 5W strobo, välkkyi siis useita kertoja sekunnissa ja täydellä teholla. Toinen tapaus oli joku sähköläskikuski jolla oli takavalo sähköfillarille tyypilliseen tapaan kirkas, ja kun samaan suuntaan menossa niin kyllä se jo vähän alkoi tympimään. Harvemmin ihan näin montaa ja näin ärsyttävää vilkkuvaloa tulee samalla matkalla.
Mohkkun kanssa samaa mieltä että keulille joku B&M tai muu oikealla valokuviolla oleva valo, niin itse näkee muut ja muut ei häikäisty. B&M valossa ei ole edes sitä ärsyttävää vilkkumoodia lainkaan, vaan kirkas ja himmeä asento. Kiinan valot on kyllä kirkkaampia mutta ne sopii lähinnä metsään kaukovaloksi.
Tänään halusin ajaa cyclolla vähän maantietä sohjosen kelvin sijaan. Tämä osuus on 3km ja siinä 40 rajoitus. En talvella pysty jatkuvaan 40kmph cyclolla, mutta lähelle kuitenkin, No olin juuri asettumassa ajoradalle niin joku hoppuhousu tööttää muna kovana. Sain juuri lukot kiinni... No ei muuta kuin annetaan hoppuhousuille tietä. On samassa kohdassa tullut poliisejakin vastaan, kun olen ajanut ajorataa ja ei ole heitä häirinnyt. Ja ketäpä pyöräilijä reunassa häiritsisikään.
Tänään kun ahnehdin km total odoon Sigmaan. Niin meinasi 2 kertaa juosta ylijalostettu pikkukoira kiekkoon. Tokaisin molemmilla kerroilla ystävällisesti, että tunge se koira perseeseesi. Ajoin siis hiljaa ja PYÖRÄILIJÖIDEN kaistaa. Jos olisi osunut olisi koiran omistaja köyhtynyt 500e. Tavalla tai toisella...
Kehuskelin aiemmin 0 kolarilla ja kaatumisella. Nyt meinasi kolahtaa. Mutta on onneksi kehittynyt 6 aisti tilanteita varten.
Jaahas, eilen tuli jälleen täsmälleen samanlainen tilanne. Nuorehko nainen (kuten kahdella aiemmallakin kerralla) tulee kolmion takaa kääntyäkseen oikealle ja hidastaa suojatietä lähestyessään pysähdyksiin. Minä tulen hänen suunnastaan katsoen vasemmalta päätien suuntaisesti kelviä. Nainen katsoo suoraan minuun ja minulla vilkkuu huomioledit ja varoiksi sytytän vielä otsalampun vaikka sää on kirkas ja aurinko paistaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti -jamo-
Ajan suojatielle ja samaan aikaan auto kiihdyttää päälle. Ehdin juuri ja juuri jarruttaa mutta pamahtaa kuitenkin etupyörä auton etukulmaan. Onneksi tällä kertaa selvittiin sillä, että tanko kääntyi poikittain ja auton kylkeen komeat muistot pyörän nastarenkaasta. Kuljettaja katsoi suoraan minun "läpi" mahdollisia päätiellä liikkuvia autoja eikä havainnut minua lainkaan. Jos olisin ajanut ajoradalla, niin kuski olisi minut nähnyt.
Jatkossa täytyy käyttää otsalampussakin vilkkuvaloa suojatietä lähestyttäessä aurinkoisella kelillä. Tuskin siitäkään aina on hyötyä, mutta mitäpä muutakaan sitä voisi pyöräilijä tehdä henkiriepunsa pitimiksi?
Mulla käynyt autolla syksyllä lähes samanlainen tilanne ilman kontaktia, heppu tuli fillarilla maastopuku päällä, ilman valoja ja täsmälleen samaa kuviota kuin koivikko jonka takaa polki täysillä.
Oli harvinaisen onnistunut asuvalinta työmatkapöyräilyyn ja aamun hämärään, ojaan kaatuessaan heppua ei varmaan kukaan löytäisi viikkoihin.. ;)