https://www.cannondale.com/en/bikes/...ameset-c11381u
Printable View
No katos. Ehkä ihan fiksua, paitsi kaupallisesti, kun eivät pääse myymään sekä että :)
Mutta hyvä pyörä tämmöselle sekakakäyttäjälle, joka ei tarvi sataa ruuvinreikää.
E: Loivahko satulakulma. Pidcock tykkäis, kun se ajaa satula tosi takana.
Tai siis se on näköjään SuperSix CX ja vanhat Super X:t roikkuu vielä sivulla myös.
https://www.cannondale.com/en/bikes/road/cyclocross
Eli Cannondalen kisa CX pyörässä ja kisa gravelpyörässä on täsmälleen sama runko ? Pultataan vain vähän eri osia ja/tai vaihdetaan vanteita ja rengastusta tarpeen mukaan.
lisätään tähän vielä, että näin se on. Cannondalen (korjattu valmistajan nimi :)) uudessa cx ja gravelpyörässä on aivan sama runko.
Ohessa linkissä cannondalen sivulla on rinnakkain cx, runkosetti ja gravel.
Mitä eroa olikaan cx:llä ja gravelilla, väri ?
https://www.cannondale.com/en/bikes/...upersix-evo-se
^Siis gravel tuollainen tylsän värinen ja CX sportimpi...
Gg on aika laakea alue. Noita pitäisi päästä kokeilemaan ennen tuomiota.
Mutta äkkiä luulisi, ettei cannariin voi krossarina yli 40mm rengas mennä?
Sama runko, samat rengaskoot ja kaikki. CX pyörään menee sama 45 kuin graveliinkin.
Noissa ei ole siis mitään eroa
Mutta niitä oli silloin kun GG-buumi alkoi joskus vajaa 10 vuotta sitten. Mutta vielä 2021 tälläinen kusetus oikealla fillaribrändillä, markettipyörät erikseen :D
Eikö sen nyt pitäisi olla selvää, että CX ja GG ovat erilaisia. Tai ainakaan niiden ei pitäisi olla samanlaisia.
Siis pyörät muuttuu graveleiksi trendien mukaan ja ihmiset ostaa...
Noo... Nyt on tullut näitä nopeita gg pyöriä, jotka taas eroavat perinteisistä paljonkin. Kehä pyörii ja justiinsa kun esim rose ja scotti saavat gg:t ulos, niin se crossarin rungolla oleva onkin taas muodikas :)
Äkkiä tosiaan luulisi, että CX ottaa tuossa cannarin tapauksessa takkiin.
Sitä mukaa kun - karkeasti yksinkertaistaen - gravelpyöristä on tullut offroad- ja bikepackingpyöriä, on uudelleen avautunut selvä markkinarako sille hyvin tai mahdollisimman paljon lähellä maantiepyörää olevalle gravelpyörälle, jolla on tarkoitus ajaa sporttisesti ja kovaa hiekkateillä, muttei lastata sitä täyteen erinäköisiä laukkuja tai suunnata sinne missä maastopyörä tai ainakin kahden tuuman renkaat olisivat enemmän omiaan.
Cannondalella on katalogissaan Topstone niitä varten, joille gravelpyörän idea pitää sisällään vääriä polkuja ja retkeilyä ja sen sellaista.
Niin eikö se ollut alkuperäinen idea. Enempi maantiepyörä kuin cyclocrossari. Tiepyörä heille, ketkä eivät välitä ajaa autojen seassa (mää!), ei kiikkerä vaan vakaa... pidempi chainstay ja enempi bb-droppia ja sillee. Jos tehdään grainderi cx-geolla se on väärä suunta.
Itse en ole koskaan sitä suuntausta ymmärtänyt, että grainderin pitäisi olla maastopyörä. Eikö siihen ole monstercrossarit... ja maastopyörät :D
Eipä jenkkityylin krossarigeo ole ihan hirveästi eronnut siitä, mikä gg:ksi nykyään mielletään ja ihan hyvin niilläkin on prot ajaneet, jopa Euroopassa, missä mutaa ja off camberia on yleensä jenkkikisoja enemmän. Osoitus ehkä siitä, että nykyradoilla ja nykykuskien ajotyylillä pyörän ajettavuudella alkaa olla isompi merkitys kuin tietyillä spesiaalitilanteilla, joissa korkeasta keskiöstä ja lyhyestä rungosta on hyötyä. Muutenkin ne korkeat keskiöt on vähän jäänne ajoilta, jolloin piti olla häkeille tilaa polkimien alla jalkautumistilanteissa ja cliplessien kanssa korkean keskiön ns. hyödyt edes krossissa on vähän kyseenalaiset.
SuperX:ään nähden ei taida juurikaan olla eroa ja aika vähän on eroa myöskään SuperSixin ja uuden Addictin välillä. Addictin keulan rakesta ei tosin ollut tietoa geotaulukossa. Johonkin Ridleyyn jos vertaa, niin sitten alkaakin eroja löytyä ja kun se sattui olemaan ehkäpä se yleisin krossaribuumin aikaan Suomeen myyty krossari, niin ei tarvi ihmetellä, mihin perustuu osin virheellinen yleistys siitä, että krossarit on huonoja yleispyöriä.
Spessun Cruxinkin geo on hyvin lähellä uutta Addictia ja ihan hyvin eräs Tom-niminen herra on sellaista onnistunut käskyttämään euroradoilla.
All-Road Bike Revolution -kirjassaan Heine muuten teoretisoi sitä, että gg/all road -geometrian merkitys pyörän vakauteen korostuu ainoastaan hitaammissa vauhdeissa. Kovemmissa vauhdeissa gyroskooppinen voima on suurin yksittäinen pyörää vakauttava tekijä. Gg-tyyppisten pyörien renkaissa tahtoo aina olla massaa reilummalti ja sitä myöten gyro-voima suurempi kuin maantiepyörissä. Kuitenkin mm. pitkiä chainstaytä on markkinoitu sillä perusteella, että ne vakavoittaa pyörää kovissa vauhdeissa. Juuri mitään muuta posiviista vaikutusta kuormaamattoman pyörän käyttäytymiseen ei chainstaytä pidentämällä saavuteta.
Tuosta tulee mieleen, että gg-pyörien evoluution alkuaikoina, kun runkoja ei keksitty tai osattu tehdä sellaisiksi, että saataisiin paksut renkaat sopimaan lyhyempään chainstayhin, ratkaistiin ongelma helposti: pidennettiin chainstaytä ja markkinoitiin pitkät chainstayt sopivin verukkein :)
Miksi ei kuulu olla erilaisia? Mitä ominaisuuksia itse kaipaat crosssarissa mitä et gg:ssä? Tai toisinpäin?
Trek Boone vs. Checkpoint on aika lähellä toisiaan, olisiko stackin ja reaching erot millien luokkaa ja Checkpointistä vielä Isospeedikin edestä pois. Mielenkiintoinen ratkaisu.
GG scene näyttää jakautuvan nyt suuresti palstapyöräilyyn, setämiesten steel is real, maantiemiesten kisaamisen ja vielä ihan normaaliin harrastamiseen. :)
Jokaiseen sceneen jotakin.. Itse haluan mukavuutta ja siksi päädyinkin usean mutkan kautta Topstone Leftyyn.
Minä olen tällaisen markkinarakoilun uhri ja haluaisin just tuon kaltaisen pelin. Eli, periaatteessa maantiepyörä (rennolla geometrialla), johon mahtuisi vaikka max 40mm renkaat alle.
Eilen tilasin yhden pyörän mutta kun se oli perusgraveli, niin tulin samoin tein katumapäälle ja peruin tilauksen.
Itse olen päättänyt, että en harrasta enää gravel grindausta. Ajelen vaan sorateitä millä ajelen niin ei mene väärin ja puristeilla ei tarvitse pahastua.
Aikojen alussa oli vain "maastopyörä", vähän niinkuin nyt on gravel -pyörä. Ehkä tulevaisuudessa saadaan jotkut kivat markkinointitermit erilaisille "gravel" -pyörille. "retkipyörä", "maastoretkipyörä", "sorakilpapyörä", jne... :D
Noitahan olisi sitten helpompi itselleenkin hankkia/perustella useamman kun ovat selkeästi aivan eri segmentin laitteita. Ehkä pitää kuitenkin ensin totuttaa tavallinen kansa "graveliin" ja antaa harrastajien repiä hiuksia päästään kun tämä kenttä on niin sekaisin... :)
Paaton, toisilla kiekoilla GP5000:set, en oo rajoittunut... Mitäpä sitä muita kun noillakin pärjää omissa ajoissa.
Joo, ja olennaisena lisänä hifistely, josta malliesimerkkinä integroidut ohjaamot. Männävuosina käytiin vilkasta ajatustenvaihtoa ja ohjeistusta siitä, kuinka ohjaamoa säädetään fillaristin fyysisten mittasuhteiden, ajotavan ja notkeuden mukaan speissereillä ja stemmeillä. Sitä pidettiin Hyvänä asiana, että pyörässä on säätömahdollisuuksia. No ei, ihan v..n takapajuista :) Parasta herkkua ja kuuminta hottia nyt on täysin säätökelvoton ohjaamo. Kuulemma piuhoista tulee ilmanvastusta.... vai mitenkä se nyt on?
Eipä siinä... semmisen perään minäkin kuolaan. Makeen näköisiä, mutta typeriä.
Alkuun maastureitakin usein pidettiin ATB - kategoriaan kuuluvina, kunnes ATB selvemmin erottui maasturipohjaisten hybridien kategoriaksi ja MTB tarkoitti varsinaista maastopyörää.
(suoratankograveli voisi hyvin olla ATB)
Ranskan- ja espanjankielissä on maasturi edelleen jokamaastonpyöra, VTT ja BTT.
Onhan integroitu hieno ja kun kaikki vaijerit piilossa mutta säätö- ja osavalikoima vähenee.
Oikeastaan kun järjellä miettii niin jossain ns. gravelissakin olisi ulkoiset täyskuoriset vaijerit ehdottomasti paras vaihtoehto...
Onhan integroitu hieno ja kun kaikki vaijerit piilossa mutta säätö- ja osavalikoima vähenee.
Oikeastaan kun järjellä miettii niin jossain ns. gravelissakin olisi ulkoiset täyskuoriset vaijerit ehdottomasti paras vaihtoehto... no enpä tiiä kyllä nuo sähkövaihteet on toimineet hyvin eikä ole tielle jättänyt tosin vara-akku mukana(sramin niin maasto kuin gravel pyörässä , maastopyörässä kaksi vuotta)myöskin jarruletkujen veto piilossa on hyvä etenkin pesun puoleen.
Maantiepyörässä vielä ymmärrän tuon kokonaan integroidun ohjaamon ja ohjaamon sisälle vedetyt vaijerit, mutta gravelissa menee jo vähän ohi. Stemmin vaihdot tms. vaatii aina jarruletkujen irroittamisen ja ilmaamisen, samoiten ohjauslaakerien puhdistus/rasvaus vaatii melkoisen rumban. Greivelissä se ilmanvastuskaan tuskin on niin merkittävässä roolissa, että kaksi näkyvissä olevaa, muutaman sentin jarruletkun pätkää olennaisesti vaikuttaisi menoon.
Form over function?
^^Ei kaikki aja sähköillä ja mitä ulkoiset pesua haittaa? Entäs jos haluat vaihtaa integroidun tangon/stemmin jossa vielä sisäiset vedot, löytyykö esim. laatustemmiä?