Vähissä on tosiaan mieleiset tangot kun noita kriteereitä laittelee tarpeeksi.
Itse haluaisin suunnilleen tuon 5cm flarea, mutta droppia saisi olla noin 130mm. 40cm c-c on tosiaan ok gravellissa yläotteella.
Printable View
Vähissä on tosiaan mieleiset tangot kun noita kriteereitä laittelee tarpeeksi.
Itse haluaisin suunnilleen tuon 5cm flarea, mutta droppia saisi olla noin 130mm. 40cm c-c on tosiaan ok gravellissa yläotteella.
Stenun esille tuoma Easton
https://r2-bike.com/EASTON-Handlebar...Road-10-318-mm
Totta. Tuohan on aika nappi. Miten muistelin noissa olevan paljon enemmän flarea. 38cm ehkä kuitenkin noista.
Mikähän tanko tämä alx on? En äkkiä löydä eastonin sivuilta. Mulla on vanhempi slx yhdessä pyörässä ja sen droppi on aika täydellinen. Flarea vain 4deg, eli 2cm.
Se enemmän flarea oleva tanko on eastonin gravelel versio.
Joo mä jo tilasin ton kertaalleen ennenkuin aloin pohtimaan kestävyyttä ja peruutin tilauksen. ALX on luokitettu maantietangoksi. Kysyin R2:sta siitä, että mitä mieltä ovat gravel/cx-käytöstä, mutta eivät ole vastanneet. On tosiaan jo tuotannosta poistettu malli, syystä tai toisesta.
Onkohan poistunut? Itse käsitin bike24 model year kohdasta tuon olevan uusi malli.
^Ettei olisi jokin 24 versio tai vastaava?
En tiedä, mutta olettaisin niin. Ollut myynnissä mm. Walmartissa (:)), mutta out of stock nyt ja on alessa joka paikassa, missä on varastoa.
Yritin myös haeskella tietoa tuosta ALX:stä, mutta ei siitä oikein mitään tietoa löytynyt, ei Eastonin nettisivuilta, ei arvosteluja, ei oikeastaan muuta kuin bike24:n ja r2:n tuotekuvaukset. Sen pitäisi olla kuitenkin aika uusi malli, joka on poistunut tuotannosta tai sitten ei.
Laitoin kyselyä asiasta Eastonille, katsotaan tuleeko sieltä lisätietoa.
Ostin aikanaan helkkarin kalliit TCX:n mp ajokengät erikoisliikkeestä, ja täytyy myöntää että olin aika pettynyt kun motonetissä myytiin niitä samoja, vaikka hyvä liike sekin on
Se ois Canyonin Grail CF SL 8 saatavilla. Olen kuitenkin pitkään kyttäillyt sähkövaihteilla eli Di2:lla olevaa.
Mutta onko jotain erityisiä perusteita, miksi sähkövaihteet. Itselle ajatus ollut, että turhat vaijerit poistuu, mutta onko sekään nyt lopulta pätevä syy maksaa tonni enemmän. Toki samalla kokoonpanossa vaihtuu kiekot kuituun.
Kaipaisin siis plussia ja miinuksia Shimanon Di2 vs. Shimano GRX810. Maantiekiiturissa ja läskissä riittänyt kyllä ihan perus vaijerillisetkin hyvin, onko siis turhaa hömpötystä nuo sähkövaihteet? Mihin niitä minä voisin kaivata?
Mulla on molemmista kokemusta. GRX810 on niin hyvä osasarja, että mielestäni et saa sähkövaihteilla yhtään mitään etua. Ainoa juttu olisi kirinapit ja vaihdevalitsimet tempotankojen päähän, mutta niille tuskin on tarvetta ja 105-sarjalaisessa niitä kai ei edes saa kiinni. GRX810 oikeissa säädöissä vaihtaa aivan yhtä hyvin kuin Ultegra Di2 takavaihtaja. Etuvaihtaja tietysti ihan aavistuksen hitaampi, mutta ei sekään huonosti toimi.
Uuden 12sp Shimanon kahvat on ihanat. Pelkästään niiden takia kannattaa laittaa di2. 105 on vielä järkihintainenkin.
Ei ole tarvetta moisille ominaisuuksille. Pyörä tulee toimimaan myös arkiajossa ja säilytys välillä pakkasessakin, niin ehkä se vaijeripeli on muutenkin parempi, kuin sähköiset vaihteet. En tiedä.
Etuvaihtajasta myös ois mukava luopua, mutta jos meinaa ehkä kärryä kiskoa tulevaisuudessa, niin ei liene haittaa olla enemmän välityksiä.
Kolmantena saatavus, eipä ole uutena oikein saatavina edes ensi kesälle canyonin graveleita sähkövaihteilla.
Ehkä uutena, mutta myöhemmin sähkövaihtaja toimii edelleen kuin uutena, siinä missä mekaaniseen pitäs tehdä täysremppa. Itse olin pitkään skeptinen sähkövaihteiden hyötyyn, mutta nyt kun oon pari vuotta käyttänyt GRX Di2:sta niin en kyllä aio ikinä vaihtaa takas mekaanisiin.
Shimanon vaijerin joutuu paljon ajava vaihtamaan joko varoilta etukäteen kauden ajettuaan tai pakosta ennen kuin kaksi kautta on tullut täyteen, mutta rempat jäävät siihen. Kahvasta voi hajota jokin pieni osa, kun on ajettu neljä tai seitsemän kautta, ja silloin joutuu hankkimaan uuden.
Di2 tietenkin säästää säätämisen ja hienosäätämisen tarpeelta.
Silti olen samaa mieltä että kun jossain fillarissa on sähkövaihteet, ei kaipaa takaisin mekaanisiin - mutta toisaalta ajo toisella fillarilla, jossa sellaiset on, ei tunnu paluulta taaksepäin:cool:
Joo, se toimii varmasti tosi hyvin. Itsekin tykkäisin laittaa pyörään, mutta rajahyöty on itselle siinä aika pieni ja samalle rahalle löytyy muuta käyttöä pyöräilystä. Toisaalta kyllä sitä sähkövaihtajaakin pitää putsata ja rissapyörät kuluvat siinäkin ihan yhtä nopeasti. Mulla lähtee kolmas kausi tuolla takavaihtajalla nyt liikkeelle. Siihen on tullut jo noin 20 000 km, on kolissut kiviin ja ottanut tiestä osumaa, mutta vieläkin toimii kuin uusi.
Kiitoksia hyvistä kommenteista.
Sinällään pärjään ilman pyörää kyllä vielä talven, sillä talvet tulee rullailtua polkuja läskillä, mutta ensi kesälle voisi koittaa myös kyttäillä sähkövaihteilla olevia. Ja kun niin mielelläni myös luopuisin koko etuvahtajasta. Pitänee luultavasti talvi vielä kyttäillä tarjontaa.
Noihin spekseihin Crizlin tai Grailin 7 etap,
Mekaanisissa asennus on tärkeä: että kuoren päätyholkki on tarkkaan kahvassa niin syvällä kuin menee, että tankoteippaus ei vedä kuorta ulos kahvasta, eikä kuori tee jyrkkiä mutkia teippauksen alla; jos kuori ei ole kokopitkä, että mikään kuoren päätyhollki ei heilu väljästi viemään tarkkuutta. Jos keskiön alta löytyy muovinen vaijeriohjuri, että se ei ole kulunut.
Eli mekaaninen on yhtä hyvä, kuin on kahvasta vaihtajaan oleva siirtolinja. Sen pitää olla "solid as a rock".
Mutuna voisi heittää, että sähköisen isoin etu voisi olla juuri vaihtokäskyn siirtolinjassa, että se ei kaipaa huoltoa ja on muuttumaton.
Jep, siksi mulla onkin pelannut niin hyvin kun on kokopitkä vaijerikuori. Tätä en huomannut mainita tuossa viestissäni. Edellisessä pyörässä oli koko ajan ongelmia talvisin tuon vaijeriviennin kanssa, kuori teki liian jyrkkiä mutkia ja päätyholkit heiluivat.
Kyl, Kuronen puhuu asiaa. Jos mahdollista, niin kaapelit kannattaa laittaa tangon sisään. Aika herkästi ne päädyt liikkuvat ja jäävät teippien alle jumiin, jos vaijerit katkaistaan minimiin. Eli kun kääntää stongan linkkuun niin ongelmat voivat alkaa.
Shimanoiden kanssa täyspitkä kuori on kyllä ainoa oikea. Mulla menee vaijeri tasan 3tkm kohdalla aina vaihtoon. Sama kaikilla Shimanon kahvoilla. 5min homma ja aina pelaa vaihteet.
Mutta siltikin ottaisin di2, jos vaan tuohon on mahdollisuus. Toimii esimerkiksi kurassa ja kuivalla voimansiirrolla paremmin.
Kuluu se kokopitkäkuorikin ja vaijeri. Shimanon maantiekahvoissa varsinkin erityisen nopeasti. Tuo rakenne on lähtökohtaisesti niin väärin, kun vaijeri joutuu tekemään heti kahvassa niin törkeän mutkan.
Just vaihdoin kesällä läskipyörään vaijerin ja kuoren. 10k+ ajettu ja nyt alko vähän kanittaan jostain. Siihen nähden tuo maantiekahvojen rakenne ja sitä myöten paskoontuva vaijeri on murheenkryyni.
Itselle sähköisen ohjelmoitavuus/"käyttäjäliittymä" on myös plussaa
Hinnasta sen verran, että po. Grail 7 etapin hinta on 3.650 eur eli 500 euroa enemmän kuin mekaanisen GRX rx810:n. Lisäksi etapissa on DT Swissin CRC 1600 hiilarivanteet
vs DT Swiss G1800 jotka tuossa mekaanisessa.
Tämä lähinnä jos on ostamassa uutta Canyonin hiilarigravelia, niin sähkön hintaero on pieni (myös alkaen malliin) kun ottaa vanteet myös huomioon.
Itse asiassa tuossa edellisessä vertailussa sähköt ovat tavallaan jo halvemmat, no eri merkki ja 1 x vs 2 x mutta kuitenkin
Sähköisessä (tietysti 2 x) järjestelmässä houkuttaa juurikin tuo JKO17:n toteama ohjelmoitavuus. En vielä omista ko. systeemiä, mutta seuraavaan pyörään ehdottomasti. eTap vahvasti harkinnassa, loppuisi vaijerin vaihdot siihen.
Kiitoksia hyvistä mielipiteistä! Kuitukiekot ja sähkövaihteet ollut hakusessa, mutta koska läskillä tottunut jo 1x vaihteistoon, niin se on ollut myös mietinnässä. Nyt olisi tullut varastoon Canyonin 1x vehjettä Campagnolon uudella 13-vaihteisella Ekarilla.
Toteutuisi 2/3 toiveista, eli 1x ja kuitukiekot. Onko mietteitä tuosta Campagnolon osasarjasta kenelläkään?
https://www.canyon.com/fi-fi/gravel-...nfarbe=GN%2FBK
Onko porukalla kokemuksia Huntin gravel-kiekoista?
Heillä olisi nyt tarjouksessa Limitless Carbon Ceramicspeedin laakereilla (25mm sisäleveys). Samoin 26mm sisäleveydellä ja 21mm profiililla olevat Gravel Racet vaikuttavat asiallisilta ja ovat kevyet.
Lähinnä mietin, että mitenköhän noiden Huntin omien Sprint SL -napojen kestävyyden kanssa mahtaa olla jos vaikka vertaa DT 240:iin? Nythän DT:n GRC1400:t on olleet ihan hyvässä alessa, joten siinä olisi ainakin varma, joskin vähän painava vaihtoehto.
^^ itsellä ei kokemusta mutta ohessa on hyvä Delaneyn arvostelu/eroista grx, etap ja ekar gravelkäytössä.
Muistini mukaan Ekarissa tämän mukaan parhaat jarrut, mutta arvostelijan mukaan vaihtamislogiikka ja peukalolla " raskaammaksi" ei sovi hänelle kun käden asentoa joutuu vaihtamaan vaihdettaessa.
https://www.youtube.com/watch?v=a28-cW9puSY&t=833s
Tätä tarkoitin: https://eu.huntbikewheels.com/produc...-race-wheelset
26mm sisäleveys.
Pitääpä vilkaista, kun saa työpäivän purkkiin.
Hiton saatavuus, joutuu pyöritteleen kompromissien välillä. Etapilla olisi laajempi välitys vakiona, joka ei haittaisi 1x vaihteisessa ollenkaan. Sillä kun puhti pois, niin harvoin on ollut liikaa välitystä löysän päässä. Ja kun hommalla ei ole kiire, niin ei taida olla tarvetta tehdä kompromissia.
Kauankohan oli kaverilla ollut kokemusta Ekarista. Peukulla ja etusormellahan ne vaihteet vaihtuu, ei käden asentoa tarvii muuttaa yläotteella ajaessa.
edit: 13:40 kertoilee että peukkuvaihtaminen se ongelma ja 7:00 kuvailee vähän tarkemmin vaihtamista jossa kertoo myös tuosta käden asennon vaihtamisesta. Tottahan tuo kyllä on, voi olla vaikea tottua.
edit2: Ekar on hullun tarkka noista säädöistä ja vaikka kuinka siististi ajelisi, pitää takavaihtajaa olla paapomassa usein. Vertailupohjana cyclossa ollut vanhempi Ultegra, jolle ei koskaan tarvinnut tehdä mitään. Kertaalleen tuli kaaduttua josta selvittiin taipuneen korvakkeen vaihtamisella, mutta itse takavaihtaja pysyi säädöissä. Maastopuolelta on nyt tullut kokemuksia GX AXS:a, ja toiminut kyllä niin hyvin että jatkossa tulee sähköinen takavaihtaja olemaan kaikissa pyörissä. Nyt ottaisin eTappia graveliin ehdottomasti.
edit3: mulla ollut just tämä ajossa nyt ~6kk. Olisin ottanut tämän, jos olis saanut jäykällä keulalla.
Tuo mikä sinulla ollut ajossa 6 kk on juuri se mitä eilen päässäni pyörittelin vaihtoehdoksi. En halua kyllä lopulta vaihtajaa, jota saa paapoa jatkuvasti. Läskissä XT ja aivan viimesen päälle helppo laite, joten samaa huolettomuutta haen graveliin.
Ehkä teen niin, että sähköiset vaihteet + kuitukiekot asetan pakolliseksi ja ainut mistä voin joustaa on 1x vaihteisto. Jos 2x on sähköinen, niin eiköhän se aika huolettomasti pelitä + saa lisää välityksiä, jos joskus tarvitsee runtata esim kärryn tai retkeilykamojen kera. Jäykkö keula kyllä mielellään itsellekin, vaikkakin tuo laittamasi joustokeulalla oleva on kyllä ehdottoman komee peli.
Mielenkiintoisesti on nuo SLX Grizlit varusteltu. Varmaan testaavat että mikä myy parhaiten, hintaluokkahan noissa käytännössä sama. Vois kristallipallosta ennustaa, että eivät tule noin montaa hinnaltaan samanlaista eri mallia jatkossa pitämään, tosin syynä voi olla sekin että eivät halua laittaa voimansiirtomuniaan yhteen koriin ja jos jollain valmistajalla on toimitusvaikeuksia, niin saavat sitten ees jotain myytyä.
Eikä toi Ekar mikään surkea ole. Jarrut on tosiaan hyvät ja 1x13 aiheuttaa selkeitä puoliheijareita tietyssä gravelsetämiessegmentissä, mutta tuossa hintaluokassa odottaisi että huoltovapaus olisi samalla tasolla muiden valmistajien edes mid-range tuotteiden kanssa. Nyt kun Ekarilla on ajellut, olisi valinta noista kolmesta Di2, vaikka omaan käyttöön siinä onkin yksi turha ratas edessä. Jäykällä keulalla pärjää yllättävän hyvin ajoittaiset raffimmatkin pätkät eikä joustokeulan tuoma lisäpaino houkuttele kun suurin osa ajoista kumminkin menee maltillisessa maastossa.
Canyonilla gravelmalleja riittää, Graileja ja Grizleitä varmasti yli 20 kpl vajaan 2 teurin -5 teurin hintaluokassa. Jos Pox et ole lukinnut itseäsi Canyoniin, niin katsoppas ToniTonin tarjonta tällä hetkellä.Grizlin slx:t tosiaan ihan samaa hintaluokkaa, ja minustakaan ei ihan paras valikoima
Pitääpä vilkuilla tarjontaa myös heiltä.
En ole lukittautunut Canyoniin, oon enemmän Spessu-miehiä henkisesti, mutta kun ei ole Spessulta osunut hyviä tajouksia silmiin ja vielä niin, että saisin hyödynnettyä työsuhdepyöräetua. Onneksi tässä on aikaa ihmetellä talvi omaa gravelia, pärjään kyllä läskillä ja maantiefillarilla puolison gravelia vastaan, mutta olisi mukava, että tarvittaessa voisi siltä "maantielenkiltä" lähteä hiekkatielle ilman pelkoa siitä, että maantiepyörän kumi ampuu ilmat pihalle. Canyonilta Grail ykkösenä, mutta Grizl menee myös, koska kumit saa tarvittaessa vaihdettua himppasen kaposempaan.
^Nykyisillä suojatuilla renkailla ja laatusisureilla ei pahemmin ainakaan Varsinais Suomen hiekkateillä rengasrikkoja tarvinut pelätä. Kolmeen vuoteen sekalaisessa ajossa yhtäkään maantiekalustolla.
Näinhän se varmasti. Eipä se maantiefillarin kumi ole puhejennut ikinä, kun on ajanut tahallaan lenkin jonkin pätkän hiekkateitä. Mutta sen sijaan rengasrikkoja tullut, kun ajanut puhtaalla maantielenkillä 3 metriä auki kaivettua asfalttia.
Mutta, kyllä se gravel tulee, kun vaan osuu sopiva kohdalle.