Ajattelin tuota kokeilla kuumavahauksen väleihin suunnilleen noin miten itse ehdottavat, eli kuumavahaus (3 ketjua kierrossa) 1000km välein ja siinä välissä tuota 2-3x, tarvittaessa useammin jos vaikka ajelee märässä.
Ajattelin tuota kokeilla kuumavahauksen väleihin suunnilleen noin miten itse ehdottavat, eli kuumavahaus (3 ketjua kierrossa) 1000km välein ja siinä välissä tuota 2-3x, tarvittaessa useammin jos vaikka ajelee märässä.
Ennakkomyynti kaupoille alkaa tänään. Tämän kuun vikalla viikolla kaupoissa. https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...7457ccade8.jpg
Sent from my iPhone using Tapatalk
Black Magik ei vaadi kuumavoitelua tueksi, kestää hyvin ihan rutikuivaankin ketjuun laitettuna. Etenkin jos tekee ensivoitelun kahdesti pienellä välikuivauksella.
^kunhan hinta on tiedossa, niin tietää että voiko hölvätä reilummin, vai pitääkö pihistellä. Squirt on sen verran edullista, että voi lutrata ja välillä pyyhkiä nukkaamattomaan rättiin -kun tulos ei enää ole kovin musta, niin sitten viimeinen voitelu.
Squirtilla voideltua ei mun mielestä tule pestä pesuaineella oikeastaan koskaan, kun paras voitelu kehittyy useamman voitelukerran tuloksena.
Onhan tuo sitten aika hintava jos Squirtiin vertaa.
https://www.bike-components.de/en/Ce...n-Wax-p91319/?
Ufo drip 23e/100ml. Rex suunnilleen kaksinkertainen pullo, niin 40e aika max minkä tuosta maksaisin. Tuohonkin hintaan saa olla todella hyvää kamaa. Ufosta ei pahemmin valittamista ole.
Black Magikin markkinahinta asettunee Rexin kuumavahan kanssa samalle tasolle. Myöhemmin tulee myyntiin myös Domestique Drip Wax hieman edullisempaan hintaan.
Pakkauskoko on onneksi hyvä. Ufo drip on ärsyttävän pieni. Tuota kuitenkin kuluu. Mieluummin enemmän kamaa ja naksu lisää hintaa. Siis että ml/e pysyy järkevänä.
Tuosta lehdistötiedotetta: https://drive.google.com/file/d/1vrC...YzNbwWLpy/view
Sent from my iPhone using Tapatalk
Saisi tuosta melkein laittaa pienemmän kokeilupullon myös, ei siksi että 40-50 euroa olisi jotenkin paha, mutta alentaisi kynnystä testata.
Minä pysyn näköjään Squirtissä, ostin viimeksi puolen litran pullon ja siirrän siitä pienempään.
Mikähän noista ns. paremmista tippavahoista tekee niin kalliin, onko niitä tosiaan niin kallis valmistaa vai merkkikö maksaa. Squirtissa pysyn itsekkin vaikka aika pitkään pullo riittää kuumavahan tukena.
Onko Rexin Chain Cleaner nyt se paras tuote tehdasrasvojen poistoon ketjuista? Vaiko edelleen tärpättihommia?
95 bensa. Ei ole sille voittajaa löytynyt.
Poistakaa nyt viimeinkin ne kaarisulkeet ( ) tämän ketjun otsikosta. Kiitos.
^ Täsmälleen samaa mieltä.
Niin tai sitten voisi korjata ongelman siten, että sulut otsikossa eivät aiheuta virhettä.
Nii-no, saako tämä foorumi yp:ltä muuta huomiota, kuin että randomisti käydään jakamassa banneja ja poistamassa ketjuja? Vai onko se menneen talven lumia?
Viikon verran olen nyt koeajanut tota Black Magikia kahdessa maantiepyörässä kuumavahan päällä. Ehkä teen jotain väärin, tai toi ei oikein toimi MS vahan päällä, mutta tuntuu aika lyhytkestoiselta toi aine. Ketju alkaa pitämään ääntä jo 100km kohdalla ja jos tota pitää lotrata ketjulle melkein joka lenkin jälkeen, niin tuntuu aika kalliilta.
Vähän offaria kun ei ole kuumavahoista suoranaisesti kyse, mutta Squirt vaikuttaa toimivan paremmin MS vahan päälle. Ehkä Rex + Rex toimii paremmin, mutten nyt tähän hätään ala vaihtamaan Rexin kuumavahaan kun tota MS:ää on vielä pari limppua hyllyssä.
Silcan super secret kuumavaha muutaman vuoden ollut käytössä, ennen satunnaisesti lisännyt squirtia kun ei ole jaksanut kuumavahata nyt testaillut Silcan tippavahaa. Onhan tuo siistimpää kuin Squirt ei muutu ketjut mustiksi kestävyyserosta en osaa vielä sanoa.
Jostain syystä pullo oli päässyt kiertymään auki ja ravistelun jälkeen korkki aukesi ja melkein puoli pulloa meni lattialle, hieman ärsytti.
Offaria. Mulla kävi Rexin spray suksivoiteen kanssa samanlainen. Toista kertaa voitelemassa, pullon venttiilissä hajosi jotain ja suhisteli sen 5-kympin pullon autotallin lattialle.
Takaisin aiheen pariin. Kyllä se squirt edelleen tahmaa. Toimi hiekkaisilla poluilla OK, mutta kuivalla savimaalla ajetun kisan jälkeen oli ketjut melko likaiset.
^Oliko squirtti kunnolla saanut kuivua?
Ainakin sen 10-12 tuntia. Mutta hiekkapoly ei tahmannut, savipoly tahmaa.
Googlailin voitelulisäaineita ja Googlen tekoäly tarjosi minulle tällaista:
Lainaus:
MoS2 (Molybdenum disulfide) and WS2 (Tungsten disulfide) are both solid lubricants with low friction properties, making them suitable for reducing wear and tear in mechanical systems. WS2 generally exhibits a lower coefficient of friction (COF) than MoS2, with values as low as 0.03, while MoS2 typically has a COF of around 0.05. However, MoS2 is often preferred in certain applications due to its lower cost and wider availability. Both materials can be used as dry film lubricants and are applied to surfaces to reduce friction and wear.
Detailed Comparison:
Friction:
WS2 is known for its extremely low coefficient of friction, often cited as lower than Teflon, graphite, or MoS2. MoS2 also offers good friction reduction capabilities, with a coefficient of friction that can be as low as 0.05.
Applications:
Both are used in various applications, particularly in the automotive industry, due to their ability to be easily applied to metallic surfaces. They are also utilized in high-temperature and high-pressure environments.
Thermal Stability:
WS2 generally exhibits better thermal stability in high-temperature environments compared to MoS2, maintaining a low COF at higher temperatures.
Cost and Availability:
MoS2 is often the more cost-effective and widely available option.
Durability:
WS2 is known for its durability and ability to withstand high loads.
Composite Materials:
MoS2 and WS2 can be combined in composite materials to enhance both friction reduction and wear resistance. For example, a WS2/MoS2 composite can offer enhanced anti-wear characteristics and reduce wear rate compared to individual materials.
Transfer Films:
During sliding friction, both materials can be extruded from the matrix and form solid lubricating films on the surface, reducing friction.
Nanotubes:
MoS2 and WS2 nanotubes have been studied for their friction mechanisms, with variations in friction force correlated to changes in topography.
Engine Lubrication:
MoS2 is used as an additive in engine oils to reduce friction and wear, particularly in extreme conditions.
Käyttökohde on edelleen polkupyörän ketjun kuumavahavoitelu.
Oletetaan lähtökohdaksi (lähes) öljytön, kova ja suhteellisen korkeassa lämpötilassa (kuitenkin selvästi alle +100 °C) sulava parafiinivaha.
Pitäisi valita lisäaineet vahan sekaan voitelun parantamiseksi.
Vaihtoehdot:
- MoS2
- WS2
- Molemmat
- Ei mitään
- Joku muu
Mitä laitetaan ja kuinka paljon?
Hyvistä perusteluista saa kevyen karman, sosiaalisia pisteitä, kiiltävän kilven ja paremman ihmisen maineen.
Paljonkohan vaikka MoS2 ainetta tarvitaan? Googlen ekassa tuloksessa hintaa oli aika monta satasta yhden kuutiosenttimetrin määrästä.
Jos tekee itse, niin miksi edes laittaa lisäainetta? Oikean aineen ja määrän määrän testaaminen edellyttäisi kymmeniä tai satoja eri iteraatioita ja testejä.
Mä en myöskään hetkeäkään usko, että rexin tai muiden vahat on pelkkää parafiinia. Ja vaikka olisivat, mikä laatu? Parafiineja on aivan jäätävä liuta erilaisia omine ominaisuuksineen. Tuurilla ei osu oikeaan, vaikka onnistuisikin ostamaan jotain muuta kuin askartelukaupan kynttiläparafiinia. Tehtaat harvemmin myy yhtä kiloa kuluttajalle.
Lisäaineita lisäillään koska niistä on hyötyä.
Googlailin saadakseni vastauksia. Googlen tekoäly ei enää jaksanut kysymyksiäni vaan pulautti minulle tällaisen:
Ei tuokaan mikään täydellinen vastaus ollut, mutta ainakin jotain.Lainaus:
Kuumavaha-aineiden suhteet vaihtelevat tuotteen mukaan, mutta yleisesti ottaen ne sisältävät parafiinivahaa, muita vahoja, kuten karnaubavahaa, sekä lisäaineita, jotka parantavat voitelua ja kestävyyttä. Lisäaineet voivat olla esimerkiksi PTFE (teflon), molybdeeni-disulfidi tai muita polymeerejä.
Yleisiä komponentteja ja niiden suhteita:
Parafiinivaha:
Pääkomponentti, joka muodostaa suurimman osan seoksesta. Sen osuus voi vaihdella 50-80% välillä riippuen tuotteen käyttötarkoituksesta ja halutusta kestävyydestä.
Muut vahat:
Karnaubavaha tai muut vahat antavat lisäkovuutta ja parantavat lämmönkestävyyttä. Niiden osuus on yleensä pienempi, tyypillisesti 5-15%.
Voiteluaineet:
PTFE, molybdeeni-disulfidi tai muut polymeerit parantavat ketjun liukumista ja vähentävät kitkaa. Näiden osuudet ovat yleensä pienempiä, tyypillisesti 1-5%.
Lisäaineet:
Lisäksi voi olla stabilointiaineita, hajusteita ja muita aineita, jotka parantavat tuotteen ominaisuuksia ja käyttökokemusta.
Esimerkkejä:
Osa tuotteista
voi sisältää suuremman osuuden parafiinivahaa, kun taas toiset painottavat PTFE:n tai muiden voiteluaineiden osuutta.
Jotkut
valmistajat lisäävät erityisiä lisäaineita, jotka parantavat vahan tarttuvuutta ja vedenkestävyyttä.
Huomioitavaa:
Käyttöohjeet:
On tärkeää noudattaa valmistajan antamia ohjeita vahan levittämisessä ja käytössä.
Testaus:
Polkupyörän ketjun kunto ja käyttöolosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka hyvin kuumavaha toimii. On hyvä kokeilla eri tuotteita ja löytää itselle sopivin.
Turvallisuus:
Käytä suojakäsineitä ja huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta, kun käsittelet kuumavahaa.
Käytettyä lisäainetta voi yrittää tutkia aistinvaraisesti. Mo- ja W-sulfidit haisevat kananmunapierulle.
Mosin HMIS-luokitus on yksi eli ärsyttävä, mutta HMIS-kolmosen Ws saattaa aiheuttaa vammoja, jos altistunut laiminlyö hoidon. Pölyä ei kannata hengittää tai käsitellä kumpaakaan paljain käsin. Ne eivät liukene veteen matalissa lämpötiloissa, mutta kiehuvassa vedessä ne ovat heikosti liukoisia. Tulipalon yhteydessä muodostuu myrkyllistä vetysulfidia.
Näyttää siltä että WS2 hienoimmat ominaisuudet tulevat esiin sellaisissa olosuhteissa joita ei polkupyörän ketjuissa esiinny.
https://www.linkedin.com/pulse/solid...mos2-daisy-liuLainaus:
Solid Lubricants: WS2 vs MoS2
Daisy Liu
Molybdenum Disulfide (MoS2) Factory
Julkaistu 17. maalisk. 2020
Both Molybdenum disulfide MoS2 and Tungsten Sulfide WS2 are solid lubricants.
Molybdenum disulfide is naturally formed, and tungsten disulfide is synthetic. Tungsten sulphide is more expensive than Molybdenum disulfide, can be used as a direct replacement for MoS2.
Molybdenum disulfide is a black-gray powder, which can form a dry lubricating film with high adhesion. Molybdenum disulfide is extracted and purified from ore and used directly as a lubricant because of its hexagonal layered structure. These layers slide over each other, allowing them to flow freely over metal surfaces, even under heavy pressure, such as bearing surfaces. Molybdenum disulfide is formed by geothermal processes, it has the chemical stability to withstand hot pressure.
A small amount of sulfur and iron reacts to form a sulfide layer that is compatible with Molybdenum Sulfide and maintains a lubricating film. Molybdenum disulfide is inert to many chemicals and performs its lubrication in a vacuum, whereas graphite does not.
MoS2 is a solid lubricant widely used in the vacuum lubrication of spacecraft moving components and space rolling bearings. However, MoS2 oxidizes violently at 349 °C, which limits its application.
WS2 is a new type of solid lubricant, similar to MoS2, it is easy to form transfer film, its friction Coefficient is lower than MOS2, and its thermal stability is higher. WS2 is decomposed at 510 °C in air, completely at 650 °C and lubricated for a long time at 425 °C. The lubricating property of WS2 is superior to that of MoS2.
The wear test shows that the friction coefficient of WS2 is similar to that of MOS2 at room temperature.
The film-forming state of MoS2 coating on metal surface is better than that of WS2 coating.
However the friction coefficient of WS2 coating is more stable than that of MOS2 coating at high temperature.
As solid lubricants, Tungsten Sulfide and Molybdenum Disulfide have their own characteristics. The most important is what you want to achieve at what cost. The right one is the best one.
Tungsteniitti ja molybdeenihohde kerrostuvat juonina magmaattisiin prosessien liittyvien hydrotermisten prosessien yhteydessä, ei pintaoloissa. Vesipitoisen liuoksen paine ja lämpötila ovat aika monta sataa MPa/astetta.
Nyt on dilemma.
Lähtökohtaisesti ajattelin että kun parafiinivahassa on vähemmän öljyä, siihen tarttuu pöly huonommin, ja se on hyvä asia. Mutta, parafiinivahoista tavallisesti ilmoitetaan myös vahan kovuus, joka mitataan neulan tunkeutumistestillä. Vähäisempi tunkeutuminen tarkoittaa kovempaa vahaa. Oletan myös että myös vahan kovuus on eduksi juuri pölyn tarttumista ajatellen. Mutta nämä ominaisuudet eivät korreloi keskenään kovinkaan hyvin. Jos pitää kriteerinä vahan kovuutta, löytyy vaha, joka ei ole öljypitoisuudeltaan aivan niukimpia. Vastaavasti, jos pitää kriteerinä öljypitoisuutta, löytyy vaha, joka ei ole aivan kovimpien joukossa. Kysyin asiaa tekoälyltä, joka oli sitä mieltä että vahan kovuus olisi tärkeämpi kriteeri pölyn tarttumista ajatellen. Logiikka oli tällainen: Kova vaha tarkoittaa sileämpää pintaa ja pienempää kitkaa, ja siitä johtuen pölyhiukkaset eivät pysy. Hyvä kun sain vastauksen, mutta en ole siitä vakuuttunut.
Eli kumpaa tässä kannattaisi pitää ensisijaisena kriteerinä; vahan öljypitoisuutta vai kovuutta?
Tiedän kyllä minkälaisella testillä tähän saisi luotettavan vastauksen, mutta ei minulla ole sellaista laboratoriota tässä eikä myöskään vertailtavia näytteitä. Veikkaan että joku jossain on jo tällaisen testin tehnyt, mutta pitää testin tuloksia liikesalaisuutena eikä kerro.
Tässä vielä mitä Grok vastasi:
Lainaus:
Keskeiset löydökset
Kovuus on todennäköisesti paras ennustaja pölyn tarttumisen vähentämiselle. Kovempi vaha (pienempi kartioneulan tunkeutumisarvo) tarjoaa sileämmän pinnan ja vähentää kitkaa, mikä estää pölyhiukkasia tarttumasta.
Öljypitoisuus voi lisätä pinnan tahmeutta, mikä saattaa lisätä pölyn tarttumista. Alhaisempi öljypitoisuus voi siis olla hyödyksi, mutta sen vaikutus on pienempi kuin kovuuden.
Sulamispiste vaikuttaa vahan pehmeyteen tietyissä lämpötiloissa, mutta sen suora yhteys pölyn tarttumiseen on heikko ja riippuu ympäristöstä.
Selitys
Pölyn tarttuminen vahan pintaan riippuu pääasiassa kahdesta fysikaalisesta tekijästä: kitkasta ja adheesiosta.
Kitka: Mitä suurempi kitka pinnalla on, sitä helpommin pölyhiukkaset jäävät siihen kiinni. Kovempi vaha, joka mitataan pienemmällä tunkeutumisarvolla (esim. ASTM D1321 -testillä), on sileämpi ja vähentää kitkaa, jolloin pöly ei tartu yhtä helposti.
Adheesio: Tahmea pinta vetää pölyä puoleensa. Öljypitoisuus voi lisätä tahmeutta, joten täysin raffinoidut vahat (esim. öljypitoisuus 0,5–0,8 %) ovat vähemmän tahmeita, mutta ero on pieni, jos öljyä on vähän.
Sulamispiste määrittää, missä lämpötilassa vaha pehmenee tai sulaa. Pehmeämpi vaha voi olla tahmeampi ja lisätä tarttumista, mutta tämä vaikutus riippuu siitä, missä lämpötilassa vahaa käytetään. Koska käyttöympäristö (esim. polkupyörän ketju) voi vaihdella, sulamispiste ei ole yhtä suora ennustaja kuin kovuus.
Tieteelliset tutkimukset, kuten pinnankarkeuden ja hiukkasten tarttumisen yhteyttä käsittelevät artikkelit, tukevat sitä, että sileämmät ja kovemmat pinnat vähentävät pölyn tarttumista. Vaikka suoria tutkimuksia parafiinivahan ja pölyn tarttumisen suhteesta on vähän, fysikaaliset periaatteet viittaavat kovuuden olevan ratkaiseva tekijä.
Rex Black Magic, oli pari viikkoa auton takakontissa ja ilmeisesti kuumuus on tehnyt nesteestä ”melko paksua”.
Mitähän näissä on jatkeaineena, toimisiko esim pieni määrä voittenpoistoainetta tms. jolla vahasta saisi hieman notkeampaa?
”Jatkeaineena” on vesi. Kun emulsio kuumenee, sen koostumus hajoaa. Tällöin vaha ja vesi erottuvat, ja vaha muuttuu pastamaiseksi. Kokeilisin lantrausta tentulla ja ravistusta. [emoji848]
Täysin ennalleen emulsio ei kuitenkaan palaa. Veden lisääminen voi saada emulsion jämähtämään vielä pahemmin.
Nämä ongelmat eivät vaikuta vahan ominaisuuksiin kuivuneena, kunhan sen vaan saa levitettyä ketjuun.
Myös toistuva kova ravistelu saa Black Magikin vaahtoutumaan ja paksuuntumaan. Pullon kevyt kääntely ylös-alas riittää.
P.S. Peräkontissa helteellä sulaa kuumavahakin