Steinhartin suklareista tämä titaanikuorinen olisi omaan makuuni aika kiva. 599,-
https://www.steinhartwatches.de/medi...1512743321.jpg
Printable View
Steinhartin suklareista tämä titaanikuorinen olisi omaan makuuni aika kiva. 599,-
https://www.steinhartwatches.de/medi...1512743321.jpg
Näillä kokemuksin - voi, koska mielihyvää tulee merkittävästi enemmän kuin aktiivillisuusmittauksesta :) Myös viimeiset 2v olen kärsinyt punaisena tomaattina hehkuvasta ranneluun patista, kun V800 istuu todella huonosti käteen. Exp II sen sijaan aivan täydellisesti.
Minulla kävi päinvastoin sillä vaihdoin seitsemän vuotta ranteessa olleen Longines Hyrdoconquestin Garmin Fenix 3 HR:ään Joulukuun alussa.
Katsotaan kauan jaksan pitää tätä, kun on pitänyt ruveta valkkaamaan päälle laitettavat kauluspaidat hihansuun koon mukaan. Onneksi Pinkin paidoissa on reilummat hihansuut kuin Stenströmin paidoissa, näin ainakin osassa paidoista saan hihansuun napin tai kalvosimet kiinni ja kello ei jää painamaan kämmentä vasten. Veikkaan että Garminin käyttöön tulee taukoa viimeistään silloin kun saan mekaanisen Kickstarter kellon ranteeseen :)
Tuo Explorer II on kyllä tyylikkään näköinen tuossa ranteessa...
Timexin Todd Snyder Collection- kelloja (apaut 130-140 dollaria)
https://cdn.shopify.com/s/files/1/01...g?v=1508944428
https://cdn.shopify.com/s/files/1/01...g?v=1509290942
https://cdn.shopify.com/s/files/1/01...g?v=1509651720
Mjoo, ainakin omassa kaveripiirissä suurin syy Seamasterin omistamiseen on brändi ja kellon näyttävyys. Itse olisin ostanut Rolexin, jos massi olisi riittänyt. Omega on sopivan hintainen suhteessa kellon henkimään mielikuvaan. Ei meistä kukaan ole kiinnostunut työn jäljestä tai muista hienouksista. Riittävän hyvä. Siinä se. Vielä harvempi on kiinnsotunut jälleenmyyntiarvosta.
GS ei vaan ilmennä samaa statusta kuin esim. Rolex, vaikka ensin mainittu olisi miten viimeistelty ja puunattu. Rinnasteisesti Lexus on varmasti luokkaa parempi auto kuin Maserati, mutta jälkimmäisessä on taatusti astetta enemmän ns. munaa. Shimano on Campaa parempi osasarja, mutta silti... ei perhana, nyt tämä meni tähän... takki!
Eihän tämä ollut foorumin kelloharrastajia. :)
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005536553.html
on vaikea vertailla GS ja Rolexin. maailmalla jotkut GS maalit vertailevat patek philippen kun taas Rolexin perus Seikoihin.
toiselta submariner joskus maksoi 70$, ottaen huomion inflaation se tekisi nykyrahassa noin 600$.
samalla rahalla saa jo hyvän Seikon tai Steinhartin joka kestä oikeata työkalu käyttöä, eikä tulle itkua että nyt on tullut naarmu tai kolhuja.
Itse taas ostan kellon vain ja ainoastaan itselleni ja arvostan suuresti käsityötä ja sitä parasta mahdollista viimeistelyä. Samalla en pidä siitä, että kalliille kellolle annetaan sen statuksen tai maineen vuoksi anteeksi selkeitä virheitä esim. taulun tai viisareiden viimeistelyssä, tai koneiston puhtaudessa jne. Ihan sama siis itselle millaista statusta GS henkii, koska perusteet kellon hankkimiseksi itselle ovat hieman erilaiset. Toki onhan se mukava omata tuollainen "sliipperi". Sehän on vain Seiko nääs, ellei ole asiaa perehtynyt.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että usein kelloharrastajien parissa nuo pienet detaljit ovat hyvinkin merkityksellisessä roolissa. Ja yllättävän moni tekee päätöksiä ja kellohankintoja jälleenmyyntiarvo mielessä. Status ja tarina kellon takana merkitsee monelle myös paljon. Harrastustapoja kun on olemassa erilaisia näidenkin kanssa. Ihan kuin fillarienkin t. kustomiteräsmies :P
Tuossahan eivät minuutti- ja sekuntiviisari näytä olevan lainkaan synkassa. Sekuntiviisari huitelee 35:n paikkeilla, mutta minuuttiviisari on vielä vahvasti minuutin alkupuolella.
Eivätkö nuo pienet punaiset numerot ole hätävarjelun liioittelua? Kai nyt jokainen muutenkin tietää, että jos tuntiviisari on kasin kohdalla, kello on hienommin ilmaisten 20, jos sattuu olemaan ilta.
No prkl! Kun kyttäsin pienempiä erheitä, jäi iso huomaamatta. Juu, ei pidä noin hutiloiden tehtyä kelloa ostaa.
Joku muotisuunnittelija tuo Todd Snyder näyttää olevan. Varmaan disainannut kellon yhdessä kaverinsa Water Resistantin kanssa, jonka nimi on taulun toisessa laidassa.
Tämä on tietysti itsestäänselvyys kelloharrastajille, mutta kun intouduin tsekkaamaan muut tämän sivun kellotaulut, kaikissa paitsi LJL:n kuvassa, kello on aika lailla tarkkaan 10 yli 10 ja sekuntiviisari aamu/iltakahdeksan kieppeillä. Joku alan oma direktiivi ilmeisesti.
Sorry, poistun pilaamasta hyvää aihetta ja bannaan itseni hetkellisesti.
Mulla oli kerran kello, jonka sekuntiviisari ei pysähtynyt tarkalleen täppien kohdalle ja oli ihan saamarin ärsyttävää.
Tänään tulee tasan vuosi siitä, kun ostin GS Spring Drive GMT:n. Joko minulla ei ole kavereita tai sitten he ovat sokeita kuin lepakot, kun KUKAAN ei ole vielä huomannut kelloa. Ei vaimokaan, vaikka on siitä aikaa monesti katsonut. Toisin sanoen hankinta on mennyt aivan nappiin: statusta ei ole tullut, se nääs hankitaan muualta. Käyntikin tuntuu kellossa tarkkenevan, uutena +6 sek/kk, nyt mennään +3 sek/kk.
Toisin sanoen muut kuin brändi ja "näyttäyys" olivat hankintakriteerit; laatu, viimeistely (zaratsu* -"puleeraus" mm.) ja harvinaisuus. Eikä haittaa sekään, että suunnilleen vastaava Rolex olisi maksanut pari tonnia enemmän, vaikka on viimeistelyltään huonompi. Omega oli kolmas harkinnan alla ollut, olisi ollut jonkin verran halvempi.
*) http://watchesbysjx.com/2015/01/expl...peculaire.html
Vilpittömät onnittelut! Hankintapäätös on ollut ilmeisen onnistunut. Arvostan henkilöä, joka tekee vain itselleen miettimättä muiden mielipiteistä. Minusta ei ole siihen. Eikä muuten ole suurimmasta osasta muistakaan tallaajista, vaikka mitä väittäisivät. Suuren osan hankinnoistani - kello mukaan lukien - teen aina niin oman mieltymyksen kuin vähintään yhtä paljon ulkoisen arvostuksen takia.
Jos olisit hankkinut muutaman satasen Polarin, jengi olisi taatusti udellut useaan kertaan, mihin ja mitä treenaat. Tuplapotti. Kysyjä olisi ihmetellyt hienoa rannelaitettasi ja kadehtinut kovaa kuntoa. (Sain juoksufoorumilla aikaan pienimuotoisen kohun, kun kerroin faktan, että Stubbin urheilukello ei missään tapauksessa tai olosuhteissa sovi puvun kanssa. Kuulemma sopii, koska kello on "kallis" ja kantaja harrastaa liikuntaa.)
Kiva kuulla. Joskus voi olla vaikea nähdä kaikkia oman tekemisen motiiveja. Moni esimerkiksi jakaa valokuvia matkoistaan, harrastuksistaan ja hienoiksi kokemistaan asioista saadakseen... niin... miksi ja mitä me näytämme muille, kun kerran teemme ja koemme asioita ainoastaan itsellemme?
Liikunta on ehkä paras esimerkki meidän tavisten halusta ja tavasta hakea hyväksyntää sekä tehdä eroa muihin. Suorituksista jaetaan kaikenlaista dataa tai ainakin niistä muistetaan mainita siellä ja täällä. Strava, HeiaHeia, Sports Tracker, Insta ja niin edespäin. Niin, muistinko kertoa, että olen Hangon maratonin voittaja vuosien takaa? Eihän se oikeasti kiinnosta ketään, mutta silti minun on pakko mainita se, koska haluan vihjata olevani kova luu.
Moni urheilee lapsesta saakka maitohapot suussa, vaikkei saisi itse minkäänlaista mielihyvää. Kenelle me silloin urheilemme? Sama pätee opiskeluihin ja työelämään. Ja niinhän se on myös taiteen tekemisessä. Sävellän vain itselleni avatakseni sisäisiä lukkoja. Joo, ihan varmasti ja silti olet joka aamu levy-yhtiön aulassa mankumassa sopimusta.
Yllättävän moni yksityiseksi koettu teko saa alkunsa tai heijastuu yhteisön luomien odotusten ja palautteen kautta. Rannekello on miehille kelpo tapa koristautua ja osoittaa niin taloudellista kuin kulttuurista pelisilmää. Hihan suusta pilkistävä käsityönä kasattu taidonnäyte kertoo kantajastaan enemmän kuin parkkipaikalla nököttövä saksalainen arvoauto. Suomessa näitä näkee todella harvoin, mutta kannattaa seurata esimerkiksi italialaisia futisvalmentajia. Tukka hyvin, slimmi puku ja kello näkyy.
Kun olet tarpeeksi rikas, ostat futisseuran, palkkaat italialaisen koutsin ja kellosi voi olla vaikka muovia.
En ole koskaan ymmärtänyt ihmisten hinkua jaella loma/lapsi/ruoka/kissakuvia koko maailmalle, tavallisesti vielä kaikki 3892 tiedostoa yhtään niitä valikoimatta. Itselläni on Flickerissä vain muutama albumi eksoottisista maista, mutta huolellisesti valikoituja ja käsiteltyjä kuvia, pari prosenttia koko syntyneestä kuvamäärästä. Silloin tällöin olen joutunut tilanteeseen, jossa minulle tuntematon ihminen on kertonut tohkeissaan seikkailuistaan maassa X tai Y. Olen kuunnellut kiinnostuneena, paristakin syystä, enkä ole mennyt tokaisemaan, että olen kulkenut samoilla seuduilla kymmenen kertaa vuodesta -84 lähtien. Toinen on innoissaan ja haluaa päteä, miksi pilata moinen mukava tunne? Mieluumin kyselen neuvoja ja lietson toisen intoa ja hyvää miltä. Samoin jätän usein ns paremmat kellot pois ranteesta kun menen tapaamaan tuttujani, koska jotkut tykkäävät tohkeilla kelloistaan ja luultavasti heille tulisi paha mieli jos menisin paikalle "hienompi" ja kalliimpi kello ranteessa, ja kertoilisin vielä mitä uusia hankintoja odottaa kotona laatikossa.
Ylimalkaan monet kelloharrastuksen piirteet ovat alkanee tympiä, satoja sivuja Mitä Nyt Ranteessa -ketjuja (mitä välii), kehnoja rannetuskuvia, nälkävuoden pituisia listoja omistetuista kelloista, mainintaa "ostin pari rolexia, kumpiakin kaksi varakelloksi" jne jne. Siis oikeasti. Mitähän minäkin täällä oikein teen? Onko elämää näkynyt?
Mulle tuli eilen postissa Stowaan Milaneise-ranneke Stenhartilta. Kellon ulkoasu tuli hyvin erilaiseksi kuin nahkarannekkeella ja ihan kivalta tuo näyttää. Olisin laittanut kuvan yllä olevasta mielipiteestä huolimatta mutta palautukseen tuo menee. Pahin ongelma oli yksi ranneketta sen lukitusosan (clasp) ja sen varsinaisen rannekkeen välissä pitävä erittäin löysä kiinnitystappi. On niin löysä, että ranneketta käännellessä alkaa tappi tulemaan ulos ja on sen jälkeen kokonaan pois pelkillä sormilla helposti vedettävissä. Se kun lähtee irti itsestään yllättäen käytössä, niin kello tipahtaa ranteesta.
Lisäksi yksi lugi-pään reuna on vähän rosoisesti työstetty ja epäilen, että sen kuitenkin liikkuessaan jatkuvasti rungon välissä se aiheuttaisi naarmuja / kulumaa. Otin ongelmista kuvat ja lähetin Steinhartille sähköpostia. Olisin odottanut parempaa laatua, kun hinta on 85 euroa ja Steinhart kehuu tuotetta sanoilla Highest quality workmanship. Stowan oma ranneke olisi ollut 140 euroa ja kiinastahan noita saisi alle parilla kympillä varmaan.
https://www.steinhartwatches.de/de/m...milanaise.html
Luultavasti tarjoavat lähettävänsä uuden virheettömän. Enköhän minä ota sen vastaan ja katso miltä vaikuttaa. Pyytänen myös lähettämään 10 mm lyhyemmän version, koska tämä ensin tullut lyhimmässä säädössään on just pari milliä turhan pitkä. Sentin lyhyempää pystyy puolestaan aina pidentämään tuolla viiteen portaaseen porrastetulla liukumekanismilla 12 mm.
Onko kyseessä ruuvi vai sokka/päästä halkaistu tappi? Jos ruuvi, siihen voi tipauttaa Locktite ruuviliimaa (irtoava versio). Jos sokka, sitä voi varovasti levittää jolloin se tiukkenee. Samoin päästä halkaistua tappia.
Meinaan jos ei halua lähettää moisen takia eestaas Saksaan. Tietysti jos mokaa, ei voi enää palauttaa.
En minä edellisessä viestissäni kieltänyt kuvia, kunhan ihmettelin intoa turhanpäiväisiin rannekuviin, jossa paidanhiha, ranne, kello ja työpöytä/puutarhaa/terdeä/Taj Mahal taustalla.
Ymmärrän mitä tässä haetaan takaa, mutta kuinkaha moni oikeasti toimii noin? Itse olen tälle vastakohta, ja tuskin minäkään nyt kovin harvinainen olen.
Ensimmäiseksi autoksikin ostin Ladan kun tiesin saavani luotettavan auton halvalla ja sen kunnossapito oli edullista. Auton ulkonäkö tai statusvaikutus ei kiinnostanut pätkääkään.
Kelloissakin tykkään sellaisesta sleepperi-tyylistä, teknisesti laadukas mutta ulospäin huomaamaton. Siksi Seiko. :)
Tuollainen suora tappi sen vain on. Tapin aivan keskellä on ihan pieni ura mutta muutoin sileä.
https://ep1.pinkbike.org/p6pb15556108/p6pb15556108.jpg
Esim seikon metallirannekkeessa on vastaavan tyylisiä tappeja, joista ranneketta voi lyhentää. Niissä on kuitenkinn tapin ympärillä / rannekkeen palan reiän sisällä sellainen paksumpi halkaistu "putkenpätkä", jonka kanssa tappi on sen verran kireä että ei irtoile itsekseen.
Muutama kuukausi sitten oli melko pysäyttävä hetki, kun istuimme lauantaikahvilla kaveriporukassa. Paikka Hamburger Börs ja perinne jatkunut parikymmentä vuotta. Naapuripöytään istahti edellisillan höyryjä puhkuva telkkarista tuttu turkulainen kiinteistövälittäjä sekä tuhmilla hampurilaisilla mainetta luonut nuorempi jamppa. Jälkimmäinen näytti Omegaansa ja kertoi sen olleen pitkäaikainen haave. Kiinteistömoguli oli jo pidemmällä tässä harrastuksessa. Myyty ja ostettu ties mitä tiukua. Alkoivat höpistä enemmänkin kelloista ja jostain Facebook-ryhmistä, joissa aikuiset miehet esittelevät kellojaan (naiset ovat tässä suhteessa fiksumpia). Esittelevät. Kellojaan. Toisilleen. Harvoin olen kuullut yhtä tyhmää juttua ja kerskuntaa. Hävetti ja nolotti heidän mutta myös meidän puolesta. Toki sivusivat myös haaveiden autoja. Huh huh.
Eikös tuo Kauriin pulmapalikka ole ihan tavallinen lukkopinni? Tää ostaa remminsä geckolta, laatukamaa edukkaasti. En kehtaa kuvia laittaa kun en osaa ottaa kuvaa.... Niissä mesheissä nuo liitospalat on mallia pultti ja ruuvi.
Varmaankin tuo upea ryhmä Kelloharrastajat, jossa on yli 16 000 jäsentä? https://www.facebook.com/groups/kelloharrastajat/
Ja joka keräsi Kummeille yli 145 000e? http://oma.kummit.fi/yleinen/16-519
On kirjoitettu lehdissä ja haastateltu telkassa. Harmitonta harrastelua.
Mahtava sakki! Ei hävetä yhtään :D