Mun teoria on että ne ovat jalankulkijoita joilta puuttuu täysin pyöräilijän identiteetti. Eli vaikka he ottaisivat "pyöräilykauden alettua" fillarin alleen, he eivät koe olevansa pyöräilijöitä joita pyörällä liikkumisen säännöt, ohjeet, käytännöt tai mitkään muutkaan koskisivat.
Sitten mun havaintoni on sellainen että vasemmalla ajetaan nimenomaan silloin kun se on loitommalla ajoradasta, autojen melusta, pölystä jne eli sillä puolella jolla jalankulkijana ehkä mieluummin kulkisi. Nyt vain tavasta ei osata luopua fillarillakaan.
Voisin kuvitella että nämä tyypit ovat lisäksi lujasti siinä uskossa että muuta sääntöä ei kelveillä ole kuin että kovaa ajavat väistävät kaikkia muita.
Anyway, mun taktiikkanani on
(1) näyttää käsimerkkiä oikealle ja ohjata aivan oikeaan laitaan *heti* kun tämmöinen vasemmalla ajava tulee vastaan. Jos hän älyää siirtyä omalle oikealleen tai edes keskelle, oikein hyvä. Jos ei, niin
(2) näytän käsimerkkiä vasemmalle ja siirryn aivan vasempaan laitaan. Kun olen kohdalla, sanon jotain töykeää oikeanpuoleisesta liikenteestä ja perusasioiden osaamisesta. Toimii yleensä tämäkin - paitsi silloin kun vasemmalla ajavan takaa on tulossa oikea, oikealla ajava pyöräilijä - ja ennen kaikkea se estää tilanteen kärjistymisen semmoiseen "Kumpi väistää ensin vai törmätäänkö?" -pisteeseen tai edes sen lähelle.