Lainaus:
Seurojen taloilla ja työväentaloilla tanssitaan edelleen; ja kokoonnutaan, juhlitaan, kerhoillaan, näytellään, lauletaan, soitetaan, pelataan ja tehdään paljon muutakin. Seurantalot ovat alueensa monimuotoisia toimintakeskuksia. Taloja käyttävät omistajayhdistysten lisäksi muutkin yhteisöt ja yksityiset ihmiset. Seurantalo saattaa olla ainoa paikkakunnan kokoontumistila ja alueen fyysinen ja henkinen maamerkki.
Suomessa arvioidaan olevan noin 2600 seurantaloa. Niiden keskimääräinen ikä on 75 vuotta ja koko 380 m2. Noin neljäsosa seurantaloista on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi. Eniten taloja on Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.
Seurantalojen merkittävimpiä rakentajayhteisöjä ovat olleet vapaapalokunnat, raittiusyhdistykset, nuorisoseurat, työväenyhdistykset, maamiesseurat, urheiluseurat ja suojeluskunnat.
Itse olen käynyt rakennuksessa sisälläkin, tosin vain kerran kun Sipoossa hiihdettiin viimeiseksi jäänyt Susihiihto maaliskuussa 2013. Järjestelyistä vastaavat yhdistykset päättivät näet vuonna 2019 luopua Susihiihdon järjestämisestä Etelä-Suomen merkittävästi huonontuneiden hiihto-olosuhteiden vuoksi. Susihiihto oli silloin jouduttu perumaan viitenä perättäisenä vuotena ja olisi jouduttu peruuttamaan sinäkin talvena.