Printable View
Rautavuoren blogissa on mielestäni varsin mielenkiintoista luettavaa harraste/kuntomelojalle. Oikeastaan itsekin pitäisi saada vähän tekniikka oppia joltain osaavalta valmentajalta, niin saisi ainakin suurimmat virheet pois. Ainoa tekniikkaneuvot sain reilu kymmenen vuotta sitten Tyllilän Pekalta ja nekin on ehtinyt sujuvasti unohtamaan. Ainoastaan se on selvää ettei tiedoillani ja taidoillani kannata koutsata kuin itseään.
Tämä vuosi oli toinen täysi kauteni. Matkaa kertyi 730 km noin 7 km/h keskarilla. Parin viikon edestä retkimelontaa ja loput lyhyempää lenkkiä kotivesillä. Kajakkina on Essence 17, edullinen mutta toimiva jokapaikanhöylä isolle miehelle.
Vielä jos pari kertaa pääsisi vesille, vuoden vaihteen jälkeen näyttää tulevan talvi Uudellemaalle. Toki Väänteenjoella pääsisi melomaan järvien jäädyttyäkin. Nyt on jo parilla lenkillä saanut leikkiä paikoittain jäänmurtajaa.
Vattajalla olisi päässyt Tapanina ja sen jälkeen parina päivänä kokeilemaan aallokkomelontaa aivan rannan tuntumassa. Tornin juurella auto ja ihmisiä mittatikkuna. Omat taidot olisivat varmaan loppuneet aika nopeasti kesken sinne tänne sortuvien aaltojen keskellä. Aaltojen möykkyytys oli hienoa katseltavaa rannalta.
http://img214.imageshack.us/img214/3...ja26122011.jpg
Kauden eka lenkki.
http://lh4.googleusercontent.com/-Nj...0/04042012.jpg
Muoks: Mittari näytti lähtiessä +4 ja auringonlaskun jälkeen rantauduttuani -1. Vedenpinta alkoi olla loppumatkasta kauttaaltaan jääriitteessä ja vesiroiskeet jäätyi keulakannelle muutaman millin jääkerrokseksi. Oli just sopiva määrä vesijettejä ja huviveneitä liikkeellä...
Ajattelin avata kauden pääsiäisreissun jälkeen. Vantaanjoki on ollut auki jo viikon päivät, eikä se näillä yöpakkasilla enää näytä menevän riitteeseen. Talvitreeni alkaa jo hieman tympiä...
Kausi avattu täälläkin. Eilen päästiin jo kolmannella yrittämällä vesille, kaksi ekaa paikkaa (Sandfjärden Inkoossa ja ulkoilualueparkkisten jälkeinen sillanpieli Porkkalassa) olivat jäässä. Drakesvikenistä kesäkaupan/venesataman vierestä onnistui.
Melottiin sieltä kaverin kanssa perinteinen kevätkruisi Träsköhön ja kärtsättiin makkarat. Myötätuulessa pääsi aika livakasti takaisin. Kuutisen kilometriä suuntaansa.
Kaunis auringonpaiste, ja kyhmärien, merimetsojen ja pienempien vesilintujen lisäksi nähtiin merikotka. Hianoo!
Olen viikon sisään käynyt neljä kertaa totuttelemassa vesillä olemiseen. Lystiä on ollut, ja talven treenit tuntuvat menneen perille aika hyvin. Nyt on hyvä parantaa kuntopohjaa tukevahkoilla kajakeilla ennen vesien lämpenemistä.
Tyhjällä merellä on erityisen upeaa. Huviveneilijöitä ei vielä ole kovin paljon liikenteessä, joten saa nauttia luonnon rauhasta. Mukava, että Helsingissäkin on joinakin vuoden aikoina mahdollista päästä eroon muista ihmisistä muutamaksi tunniksi.
Jokihan mulla tossa vieressä on läpi talven sula, järvet sitten toinen juttu! Ens viikkoon menee ennenkuin aukeavat.
Oishan tuota jokea jotain 5 kilsaa noitten lampien välillä. No kajakkimelontakin on velä no-way listalla. Pyöräilykausi alkaa 30/4. Sitä ei estä villit hevoset, ei hirmumyrsky ei mikään. Hengenlähtö voidaan laske Force Majeureksi.
Melontakausi avattu, pari laskua koskessa kevät tulvilla. Raikasta vettä oli riittävästi ja kevään ensimmäiset eskimokäännökset on nyt tehty.
Kausi avattu, varmaan myöhiten ikinä.
Aloitusintoa vähän laimensi nostoevän vaijeriremontti, ei vaan houkuttanut ajatuksena. Ei lopulta paha homma, suurin haaste oli saada vanha vaijeri irti itse evästä. Uuden vaijerin paikoilleen pujottelu menikin sitten paljon odotettua helpommalla.
Pienen testilenkin tyydyin tekemään. Melontatekniikka aika hakusessa, hetkeksi sai muutaman kilometrin pätkällä melan pyörimään nätisti.
Minäkin edistyin, raahasin kajakin mennä viikolla rantaan. Nyt tuon pyörällä kaatumisen jälkeen kohtuu kipiä kylki estää mutta kohtapuoliin. Pitää nyt ainakin viime kesän melomiset tuplata,ei oo vaikia homma:D
Eilen jotain 40 kilsan veto merellä. Nyt on sitten käsivarret karrella, jarruvalo niskassa ja peukalohanka kipeenä. Mutta kyllä oli hauskaa.
Alkumatkasta puutui oikea jalka aikalailla. Ekalla tauolla siirsin jalkatukia pykälällä eteenpäin, sitten ei enää puuduttanut ja tuntuu että melontatekniikka parani. Ainakin mela lähti pyörimään paremmin. Nyt on silleen varvistava asento että päkiät on tuilla, tulee pohkeet paremmin mukaan liikkeeseen ja jotenkin on helpompi työntää jaloilla.
Oletteko huomannut youtube kanavalla melontafilmejä.
Horizons Adventures-tuubikanava
http://www.youtube.com/watch?v=NILLZ...feature=relmfu
Muinoin teininä tehtiin partioporukan kanssa inkkarimelontaretki Laukaasta Jämsänkoskelle - useempi päivä reissussa telttamajotuksella.
Nyt perjantaina käytiin työporukan kanssa kokeilemassa "alkeiskurssia" tossa työpaikan naapurissa kun on tommonen vesiurheilukeskus. Tämmösillä "leluilla" http://www.stjosephscbs.ie/wp-conten...s/IMG_0433.jpg mentiin melkein kaks tuntia totuttelua ja lopuks pelattiin pooloa - löyty kummasti "uusia" lihaksia lonkasta ja alaselästä ;)
Tänä kesänä melonnat on jääneet aika vähälle. Mukava keikka oli viikko sitten melontakoulun ohjaajana oleminen. Siinä aina saa sellaista itsevarmuutta kun niihin kurssilaisiin nähden sentään osaa ja tietää. Millaista se itselläkin oli aloittaessa...
Ei oo paljoo melaa uitettu kun ollut kylmää... muutaman kerran vaan
Häätyy nyt tällä viikolla uhrata sukainen pyöräilypäivä melontaan, jos kävis tuolla venäjän rajalla, takasin tulo on sitte vastavirtaan. ollutkin mielenpäässä vuosia tää reissu. Pittää toteuttaa, Kiteenjoella joka alkupäässä vanhoissa kartoissa on nimellä Kompsunjoki.
Meloin tuossa parina päivänä Näsijärvellä (toisena päivänä Parkkuusta, toisena Länsi-Teiskosta) ja törmäsin joutsenpariskuntaan, jolla oli 10 poikasta. Bongarit: onko kyseessä suurikin ihme? Aikaisemmin olen nähnyt maksimissaan kuuden poikasen pesueen.
Joutsenet olivat nousseet saareen jyrkkään kalliorinteeseen ilmeisesti mustikoita syömään. Tulin kajakilla rannan lähellä vähän "nurkan takaa" ja joutsenille tuli äkkilähtö takaisin veteen. Laskettelivat hupaisan näköistä mahaluisua pitkin varvikkoa, pari poikasta veti voltin kerien. Sorry, ei ollut tarkoitus säikyttää!
Kaidat Vedet Parkanon pohjoispuolella on myös idyllinen melontapaikka, joskin Vaasantien meteli kuuluu sinne ikävästi.
Kymmenen poikasen pesue kuulostaa jo todella isolta määrältä. Jokelassa on jo vuosia pesinyt joutsenpari ja niillä on aikaisempina vuosina ollut kuusi poikasta nyt on peräti 7!!! Mökkirannassa Puulavedellä poikasten määrä on ollut jotakuinkin neljä tai viisi.
Onko mitään kajakkivarianttia millä voi kuskata pikkulapsia + retkitavarat? Joko yhden tai kaks (16kg tai 34kg). Profiiili ja melontaergonomia pitäisi olla sellaiset että 4km/h keskivauhti toteutuu kevyellä työllä.
Ei taida löytyä sellasta ihmemallia joka nämä kriteerit täyttäisi?
Oltiin työporukalla Viikinsaaren ympärisoudussa ja Jampen mela meni ristiin...
Satunnaisena melojana olympialaisten melontaa katsoessa ihmetytti, kun kilpamelojien polvet nousi/laski melonnan tahdissa (arviolta n. 10 senttiä). Mistä kysymys? (Onko kilpakajakeissa joku liikkuva vipujärjestelmä jaloille, että saa voimaa hyödynnettyä paremmin?)
Siis tuossa ratamelonnassa vaan näkee oikein kunnolla miten jalkoja hyödynnetään tehokkaassa melonnassa (eli ei oo mitään systeemiä), mutta vedon puoleisella jalalla otetaan tukea jalkatuesta (eli jalka menee suoraksi) ja vastaavasti toinen polvi koukistuu (nousee) vartalonkierron ansiosta.
Nicce kertoikin olennaisen. Kajakkimelonnassa voima lähtee jaloista, keskivartalon lihakset mukaan ja purkautuu käsien ja melan kautta veteen.
Eli fillaristille tuttua hommaa ja helpostikin omaksuttavissa. Jalkatukien säädettävyys kajakissa on se a ja o.
Joo niinhän siinä kävi.Yks ipe ja Kipa meloi sen hapoille heti lähtölaukauksesta alkaen!.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti izmo
Melkein voitettiin....:cool:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Peku k
Melonnan voimantuotto tulee kiertoliikkeestä, eikä niinkään käsistä. Jaloilla käytännössä "potkaistaan" kiertoliike lähtemään lantiosta, selän isot lihakset jatkaa liikettä ja kädet vetää sen mitä niistä nyt järkevästi lähtee. Suurin osa vedon voimantuotosta tapahtuu aivan alussa, juuri sillä kolmanneksella jonka suurin osa sunnuntaimelojista missaa kokonaa (laitetaan lapa veteen koukistetuin käsin, pahimmassa tapauksessa vielä siten että yläkäsi ei ole ylhäällä, vaan jossain kannen lähistöllä...helppo tapa saada ranteesen rasitusvamma). Lapa pitäisi saada ulos vedestä lantion kohdalla, koska tämän jälkeen veto lähinnä jarruttaa liikettä. Mela on sellaisessa kulmassa että meloja yrittää upottaa kajakkia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hääppönen
Usein bongaa melojia jotka:
-Nojaa selkätukeen
-Meloo kädet koukussa hauiksilla ja vetää sen vedon vielä lantion taakse
-Ei kierrä vartaloa.
Sitten ihmettellään miksi väsyttää muutamien kilometrien melomisen jälkeen ja viimeistään voimakkaammassa vastatuulessa paatti käytännössä pysähtyy paikoilleen.
Kilpa&kuntomelontaan suunnattu kuppimela helpottaa vartalon kierron käyttämistä voimantuotossa. Normimelalla lapa pitäisi vetää aivan kajakin sivusta, eikä sivulle viistäen kuten esim kisoissa näkee. Joillain kisamelojilla on käytössään pyörivä penkki joka helpottaa jalkojen käyttöä, mutta lähes poistaa yhden tukipisteen valmiiksi kiikkerässä aluksessa.
Melomisen voimantuoton hahmottamista usein helpottaa ajatus siitä että ei vedä melalla kajakkia, vaan laittaa lavan veteen ja työntää sitä alusta jalalla eteenpäin kiertäen samalla vartaloa. Polvien pitäminen yhdessä helpottaa asiaa.
Näinpä juuri. Jos edes yhtään tuntuu pohkeissa ja lantion sivuilta sekä kyljistä tulee lihakset kipeeksi niin tekee jotain oikein.
Pitäiskö lähteä kalalle kanootilla.? On monta harrastevaihtoehtoa rivissä, mutta taitaa mennä sohvalla makoiluksi hohoijaa
Mulla on kaksiosainen ns. "melojan kuivapuku" kävin eilen testaamassa sitä meressä ja n. viiden minutin uiskentelun jälkeen vyötärösaumoista oli tullut sisään aika reippaasti vettä. Siitä aloin pohtimaan että miten kaksiosaiset vyötärösaumat (jotka sekä housuissa että takissa) tulee laittaa.
Tuleeko takin sisempi sauma (joka ei kiristettävä) vetää mahdollisimman alas, housujen päälle, vai tuleeko se jättää ylös siten että se ei näy kiristettävän uloimman sauman alta?
Itse laittaisin takinliepeen housujen päälle. Kanoottiin ja kajakkinhan menee aina enempivähempi vettä joten puku suojaa siltä.
Per vakoon menevää vettä harvempi sietää.
Kaksiosaisia kuivapukuja ei ole suunniteltu täysin vedenpitäviksi tilanteessa, jossa ollaan kokonaan veden varassa. Ne kuitenkin pitää aukkopeitteen välistä tulevan veden ulkopuolella koskissa ja eskimokäännöksissä.
Eikö noi vedet oo vielä aika lämpimiä? Jos kävis saaristossa ihan ulkoiluvaatteilla..
Huono idea! Mutta jos haluaa hengellään leikkiä niin katsoo sitten että kaatuu kahluuetäisyydellä sellaisesta rannasta josta on toivoa päästä maihin.
Joo idea oli mennä erittäin iisisti rantojen lähellä .. olis ollu kaunis päivä mutta laiskuus iski. Tollasessa +8c vedessä pärjää vielä.. ylläri ne on keväällä melkein kesäkuulle noin kylmiä.
Njoo, vesi saattaa olla saman lämpöistä kesäkuussa, mutta kyllä siellä luodolla on silloin paaaljon kivempi kuivatella. Totta kyllä että keväällä sitä lähtee helpommin venyttämään varuste/olosuhde -käyrää. Joku ohut märkäpuku pitäisi hankkia henkivakuutukseksi.
Eipä sillä, aika monet vedot on melottu, välillä todella kovassakin kelissä, eikä yhtään tahatonta kupitusta. Kopkop nyt sitten vaan! Kerran sen verran horjahtanut kovassa sivuaallokossa voimat ihan finaalissa että joutui alatuennan tekemään, mikä kyllä jo kouraisi vatsanpohjasta aika ikävästi.
Jos väsyttää sivuaallokossa niin sitähän voi melalla ottaa tukea aina kun isompaa aaltoa tulee.. nyt alkaa kyllä olla jo liian vilposaa.
Näinpä, sinne melan suuntaan on aika vaikea kaatua jos lapa ei ole vallan väärässä asennossa. Joskus kun vielä meloin seuran kalustolla, sattui matkaan semmoinen mela jossa ei sitä "pattia" varressa ollut vaan ihan vaan pyöreä leikkauseltaan. Sillä oli aika helppo päätyä tilanteeseen jossa mela menee veteen lavan reuna edellä - ei voi suositella kenellekään. Sensijaan suosittelen moisten melojen muuttamista kahdeksi inkkarimelaksi;)
Juu on jo ihan liian kylmä, just sopiva keli sohvamelontaan villasukat jalassa.
Olishan sitä noita uimahalleja.. laiska ei oo jaksanu.