Apina selästä.:D
http://www.lottalepisto.blogspot.com/
Printable View
Apina selästä.:D
http://www.lottalepisto.blogspot.com/
http://lottalepisto.blogspot.com/
Nyt on vaihteeksi se hetki ,että pitää koota itsensä.
http://lottalepisto.blogspot.com/
Tuossa hieman raporttia. Ei kovin hyvää.
Kai sitä pitäisi lepäillä vähäsen.
21. kesäkuuta kulki ja nyt ei niin onko kunto menossa yli tai mennyt jo.
Ei nuori jaksa huippukuntoa pitkään ylläpitää. Kai se yo-kirjoittaminenkin on jonkinlainen stressi ollut.:seko:
Kunto ylös ja paino alas- kuulostaa todella tuhon tieltä.
Totta, kuulostaa minustakin. Ja jollain tasolla meni yli.
Kuitenkin pari viikkoa on nyt levätty. Ja nyt on ajettu muutama peruslenkki matalalla teholla ja yritetään rakentaa taas.
Itse asiassa vaikuttaa hiukan paremmalta jo nyt. Samalla sitä painoakin tippuu. Parista kilosta on kyse. Ei mistään suuremmasta.
Siinä käy helposti levätessä, että jatkaa samlla syömisellä vaikka kulutus on vähentynyt.
Urheilijalla se levossa kerääntyvä paino on lähinnä nestettä ja suolistomassaa.
Se lähtää kyllä pois itsestään. Syömistä ei kyllä saa samalla vähentää kun hartoittelua lisää tauon jälkeen. Erityisesti nuorten naisten kanssa kannattaa olla melko varovainen tuon painontarkkailun kanssa. Ei saa kyllä luoda sellaista kuvaa, että bodyimage jotenkin vahingoittuisi. Muutaman kilon painonvaihtelu kuuluu urheilijan elämään.
Nimim. Valmentajana kerran hiihtäjätytyön isän kanssa oikeasti asiasta tapellut.
En väitä vastaan. On minullakin ollut pari valmennettavaa tyttöä joita olen saanut nienonmaan patistaa syömään.
Tallipäälikkö kuitenkin on hieman eri mieltä, mutta eiköhän tämä tästä. Nyt näyttäis kuitenkin siltä, että on viisasta jättää etappikisa Ranskassa väliin ja keskittyä harjoitteluun.
Pitää myös tsekata labrat.
Kyllä se ajaminen oli jo sellaista väkisin menoa SM kortteleissa, mutta ajateltiin sen johtuneen kylmästä. Porvoo meni vielä mutta sitten tökkäsi.
Leposykkeet ovat alhaalla. Kisassa nousee sykekin, mutta voima puuttuu. Ei lihastasolla ongelmia todennäköisesti.
Pistänpä vähän tuumintaa omasta kokemuksestani. Tiedä vaikka olisi jotain samankaltaista...
Mulle tapahtui pari vuotta sitten kesä-heinäkuun vaihteessa selkeä kunnon romahtaminen. Alkukausi oli (minun asteikolla) tosi hyvä, heinäkuulta lähtien ei päässyt yhtään mihinkään. Leposykkeet ja yleinen vireys ja sen semmoset oli kunnossa, mutta kaikki PK:ta kovempi ajaminen oli jotenkin ihmeellistä. Ei päässyt yhtään mihinkään, mutta ei myöskään normaalilla tavalla ruvennut väsyttämään. Eli intervalleja ajaessa pyörä ei kulkenut, mutta niitä olisi kuitenkin pystynyt ajamaan tuntitolkulla. Kisassa muiden takarenkaat rupes katoamaan nenän edestä kauemmas ilman että kunnolla edes hengästyin. Olo oli kaikenkaikkiaan vähän sellainen että ajaminen ja harjoittelu ei juuri tuntunut missään, tuntui yhdentekevältä että oliko käynyt ajamassa 3 tuntia vaiko ei.
Kun sitten analysoin tilannetta, niin yksi mahdollinen romahtamisen syy paikantui minullakin voimapuolelle. Lopetin tuolloin punttitreenin kokonaan toukokuun alussa, ja on täysin mahdollista että pari kuukautta mentiin aiemman treenauksen voimalla, mutta voimat vain sitten hiipuivat. Sen jälkeen olen pitänyt huolta että tulee vähintään kerran viikossa käytyä punttisalillakin. Jalkoja en kisakaudella hirveästi rassaa, mutta jonkin verran kuitenkin.
Toinen romahduksen aiheuttaja saattoi olla määrällisesti liian kova harjoittelu ja sen aiheuttama ylirasitustila helmi-maaliskuussa. Tuo on kuitenkin vähän hankala selitys, koska alkukausi sujui hyvin.
Jostain luin tarinaa (en muista nyt mistä, mutta ei se minusta mikään huuhaajuttu ollut) että ihminen jaksaa keskittyneesti harjoitella ja kilpailla 6 kuukautta kerrallaan. Oman kunnon romahtaminen tapahtui täsmälleen 7 kuukautta sen jälkeen kun olin aloittanut keskittyneen ja säntillisen ja kuntotasoon nähden kovan harjoittelun. Olenkin nyt pyrkinyt varsinkin henkisesti siirtämään varsinaisen harjoittelun alkua joulukuun alusta eteenpäin jotta vielä elokuussakin olisi kintuissa vipinää.
Niin ja kisakauden jälkeen lepäilin ja rupesin hiljalleen ajamaan pelkkää PK:ta. Lokakuulla alkoi sitten tuntua taas hyvältä.
trauma
Jotain tuonkaltaista nyt on. Itselle valitettavan tuttua, mutta työssä käyvänä ja ylitöitäkin ajoittain tekevänä on muutenkin vähän väsy olo koko ajan.
Keväällä jostain syystä on aina kulkenut paremmin kuin kesällä. Olen pikkuisen koettanyt systeemejäkin muuttaa, mutta eipä tuo ole tehonnut.
Tänään Lotalla oli vielä kisa Belgiassa, jossa piti katsoa tilannetta. Pääjoukossa pystyi ajamaan, mutta kunnon vetoa ei ole. Rengas hajosi ja lopetti kisan koska huoltoa noissa kaupunkikisoissa ei ole.
Tehtiin päätös tulla nyt välillä suomeen kolmeksi viikoksi. Sitten katsotaan uudelleen.
http://www.lottalepisto.blogspot.com/
Tämän viikonlopun oli tarkoitus herätellä vähän nukuksissa olevia lihaksia. Aika hyvin onnistuikin.
http://www.lottalepisto.blogspot.com/
Positiivista on , että nyt tuntuu kunto löytyvän . Paikalla olleet kertoivat, että ajo oli aktiivista ja irtiottoon pyrittiin.
Loppukirissä Virva haistoi erittäin hyvin Ellun takana parhaan paikan, jossa tulla. Tärkeä taito tämäkin ja sitten oli voimia painaa rinnalle ihan lopussa.
Tuossa kuva viimeisestä kaarteesta, josta voi homman todeta. Hyvä kuva muutenkin Jarkolta taas kerran.
http://picasaweb.google.fi/velokatti...24663964545698
Anteeksi että kommentoin, mutta kun asia niin läheisesti koskettaa.
Juuri noin kuvittelin nuorempana, että ei voi syödä kun ei kerta kulutakaan samanlailla. Koska tässä kyseessä ei liene mikään pitempi pakkolepo vamman takia, normaalisti voi ja pitää syödä. Muuten käyp niin että entistä "heikommin" eväin jatkuu harjoittelu, ja siittä se kierre lähtee..
Kunto ylös ja paino alas ei vain kuulosta vaan nimenomaan on se tuhon tie. Lottahan on hoikka, joten ei mitään stressiä mahdollisesta painonnoususta. Edes parista kilosta. Mitä nyt olen seurannut, kova kisakausi on ollut kaikenkaikkiaan, joten pakkohan siinä on lepoa ja keveempää harjoittelua välissä olla.
...:o paitsi että itselläkin semmoista mentaliteettia että "hieman" tuntuu syylliseltä syödä jos ei ole ns. töitäkään tehnyt, eli ei ole käynyt lenkillä.
On tuossa totuuden siemen aivan varmasti ja itse asiassa teksti kunto ylös/paino alas jälkeen tultiin Suomeen takaisin hakemaan ainakin sitä kuntoa. Ensin ajateltiin jäädä Belgiaan.
Mutta täysi totuus on myös ,että meillä molemmilla. Minulla ja Lotalla on tahtonut se paino hiukan nousta kilpailukaudella reenikaudesta.
Se on asia, johon pitäisi keksiä jotain järkevää ratkaisua.
Joskus tuntuu siltä, että kun kisoissa elimistö on kovilla ja sitä stressiä on sitä kautta, elimistö huutaa koko ajan syömistä.
Harjoituskaudella ei siis mitään ongelmaa ole Lotalla. Meikäläiselläkin paino on alempi vaikka on se viime vuosina aika ylös noussut jos vertaa triathlonaikaan kokonaisuudessaankin.
Pientä painonvaihtelua; mutta tarvitseeko siihen löytää "ratkaisua"? Vaikka en näistä ravintoasioista paljoakaan tiedä, jos elimistö huutaa ruokaa ja nälkä on, niin ...kannattaa kuunnella sitä elimistöä. Mun mielestä.
Kaiketi nämä(kin) asiat ovat yksilöllisiä.
Itsellä kuitenkin jos paino putoaa kovasti alle 50kg, sen huomaa ettei jaksa. Mieluummin valitsen sen jaksamisen; enkä usko että se teidän, ja minun liikuntamäärällä nyt pääsee kovin paljoa nousemaan?
http://www.lottalepisto.blogspot.com/
Kisat pikkasen siirtyivät. Ei "possu"flunssaa kuitenkaan?
Anteeksi OT:ta mutta onnittelut iskälle. Taisi eilen laittaa kaikki kiertäjät pesuun. Joko pitää avata oma ketju:D?
http://www.lottalepisto.blogspot.com/
Vaikka sais kyllä hiukan useammin päivittää. Olen hiukan sitä mieltä ,että jos blokia pitää niin kerran/vko. Oli sitten poikaystävä kylässä tai ei:D
Lotta ajoi Zwevegemin ( en ole ihan sata nimen oikeellisuudesta) kisan tänään. Sija joko 10 tai 11 ja yksi välikirin voitto. Nyt alkaa jo pikkuisen valoa näkyä. Niin se irtiotto? Missi tuli taas kun oli juuri juomassa. NO tämä on tätä. Tuolla niitä irtiottoja tulee koko ajan ja koskaan ei voi tietää, mikä pitää. Jokaiseen ei yksinkertaisesti pysty.
Tai tietysti joku pystyy, mutta aika harva.
"nii siis olin just sillon ottaas juomapulloo ja tiputin sen ja sit meinasin ajaa kirkon seinää päi ku joku tuli vähä lähelle"
Että tällee. Belgia taitaa olla katolinen maa. Mitäköhän olis pappi tuumannut luterilaishyökkäyksestä :D
Sille sattuu ja tapahtuu joo.
Tänään Zonnebegessä sijoitus oli 4. Löytyihän se kunto vihdoin viimein.
http://www.lottalepisto.blogspot.com/
Ettei vaan huoltopojilla olisi osuutta asiaan:D
Hahaah. Huoltopojat on tainneet päästä blogiin kiinni. Äärimmäisen reisikästä puhetta :) . Ja ettei jopa huoltopojillakin olisi onnistunut juomapulloon tarttuminen...
trauma
http://www.lottalepisto.blogspot.com/
Turkulaisttain ensi mä hämmästysi sit mää kummastusi ja sit hekästysi.
onk tua ny laitta olenkka. :D:D
Aika norjat reidet tälläkin kertaa :)
Norjassa on muuten aika hyvä kirimies. Ja Tanskassa hyviä vuorikauriita.
Oisko muuten tuosta Tanskasta yhtään mitään muuta sanottavaa?
Ja korostan, huom korotstan, että Amsterdamissa, siis Armstrongistanissa, kannattaa käydä ainoastaan näyteikkunoita katsomassa. Ainoastaan siis. Ja korotstan.
Ja sekin kyllä kiinnostaa että millä juomapulloilla tekstit muuttuu reisi-pitoisiksi ja norjankielisiksi?
trauma, rakas lukija.
http://lottalepisto.blogspot.com/
Armeijaan? Hmmm, huonetta kun katsoo hmhmhm:D Res ylikessuna sanoisin: Kaappi ja punkka räjäytetään päivittäin. Mikäli nyt nykyään sellaista saa tehdä äidin pikku possuille:D
Hyvin se vetää kipeydestä huolimatta...tai sen vuoksi :)
http://lottalepisto.blogspot.com/
Mutta jos joskus voi sanoa sairauden tulevan sopivan ajankohtaan niin nyt sitten. Mieluummin nyt kuin kesällä.
Kiitos TunkkiPuolikas Lotan päivityksistä, aina kiva lukea. Paljon tsemppiä ensi kaudelle! :)