Printable View
Noinhan se varmaan onkin. Ehkä nyt pyöräilyn pariin on vaan näkyvämmin levinnyt se sama mitä näkee lähes kaikissa muissakin rahalla ostettavissa tuotteissa. Puhutaan sitten autoista, kelloista tai lähes mistä vaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pesuman
Mä olen aina miedosti halunnut possua ja olin joskus jo aika lähellä ostaa Macanin, mutta possu vaan yksinkertaisesti täällä Itä-Helsingissä herättää turhaa mielenkiintoa. Päädyin saman hintaiseen Audi SQ5:een, joka käytännössä oli sama auto. Kukaan ei kiinnittänyt siihen mitään huomiota.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
Jos katsoo absoluuttista hinta/laatusuhdetta, niin usein SLX antaa eniten eurolla. Yleensä mulla on kompromissina XT:tä, mutta esimerkiksi sähkötäpärissä on SLX:n nelimäntäjarrut, eikä ne XT:lle häviä. Eikä XTR:llekään, jota multa myös löytyy. Yhdessä pyörässä (Ibis) on pelkkää XTR:ää ihan vaan koska. Itse kasatuista vehkeistä siis kyse. Alunperin siinä oli XT Di2, mutta pikkuhiljaa, kun osia on sattunut RCZ:sta kohdalle, ne on korvautuneet XTR-versioilla. Usein erona noissa on vain kultainen somiste, kuten näytössä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja
Ripissä synnit tunnustetaan ja saadaan anteeksi, että voidaan taas jatkaa entiseen malliin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
Minäkin otan vain kantaa hinta-laatusuhteeseen, en muuhun. Tätä mainittua jakolaskun tulosta en saa haarukoitua. Joskus on ollut rahasta tiukkaa ja olen juonut halpaa olutta ja hyvät viinat ovat jääneet viinakaupan hyllyyn. Jos on paremmin rahaa, niin karvainen käteni on tarttunut ylähyllyn viinapulloon -suuni ei ole tuohesta.
Ihmisolento ei voi elää kovin syvässä sisäisessä ristiriidassa: kalliin pyörän omistaja perustelee itselleen lähes aukottomasti hankintansa, hinta-laatusuhteella perusteleva ostaa postimyyntipyörän ja pihi tai varaton sitten jotakin muuta, jos ostaa. Mutta aina löytyy perustelu.
Määritelkää joku jo vihdoin se puhuttu "laatu" ja miten sitä mitataan. Itselleni se on kovin abstrakti käsite.
Laadusta mielenkiintoista: https://sfs.fi/mita-laatu-on/
Tuosta seuraa tuotantokustannusten ja hinnan suhde laatuun ja edelleen se, että hinta/laatu -suhde eri hintaisten palikoiden välillä on lähes sama eikä HLS siksi ole mikään pätevä mittari.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Suomen Standardeissa joku jäbä
Helpottava esimerkki:
fillari 1 5000 € ja "laatu" vaikkapa 500 => HLS=100
fillari 2 2000 € ja "laatu" vaikkapa 200 => HLS=100
Sitten kun olen satumaisen rikas ostan aina parasta tai kalleinta koska voin. Sitä odotellessa ajelen SLX:llä ja Skodalla.
Tiiättekö mitä? Se kympin pyörä ei ole ollut kympin pyörä kuin uutena myytäessä. Nyt se on käytettynä alle kahen tonnin pyörä. Kylläpä helpotti näin kateellisena.
Laadulle löytyy määritelmä ja hintakin on absoluuttinen suure. Sen sijaan noiden kahden suhde on sitten subjektiivinen, joka riippuu mm. (mutta ei tyhjentävästi) henkilöstä, henkilön tilanteesta, ilmanpaineesta, taloudellisesta tilanteesta, naapurista ja (pyörien kyseessä ollessa) ajoseurasta.
Hinta-laatusuhteen määrittää jokainen itse. Ja kuten täälläkin on todettu, paljon hankintoja tehdään irrationaalisin perustein. Miten perustella 40 000€ rannekellon hankinta, jollaisen yksi tuttu hankki? Käytännössä sitä ei voi perustella järkisyin kuin ehkä sijoituksena. Mutta silloin hankintaa pitää verrata muihin sijoitusinstrumentteihin, kuten vaikka kryptoihin, osakkeisiin ja kultaan.
Mulle laatu, ja ehkä hinta/laatu-suhdekin tarkoittaa sitä, että hankinnan tulee tuottaa minulle iloa ja onnen tunnetta. Sillä ei ole väliä, onko rahaa kulunut 10, 100, 1000 vai 10 000 euroa, kunhan se tuottaa iloa. Jos ei tuota, niin eurokin on liikaa. Jokainen mun omistama pyörä täyttää tuon onnellisuuden vaatimuksen. Joka kerta kun kaivan minkä tahansa niistä esiin ja lähden ajamaan, tunnen ylpeyttä itsestäni ja pyörästäni.
Se tässä keskustelussa onkin villakoiran ydin. Pitäisi olla joku numeroarvo laadulle, jotta HLS voitaisiin laskea objektiivisesti. Nyt täällä jokainen voi kertoa, että "mun HLS on parempi kuin sun" ja vänkäysrähinä on valmis.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Kenties aloitusviestissäkin mainittujen fillareiden HLS on parempi kuin viestiketjun aloittajalla ja hän on närkästynyt turhasta?
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nure
Sattuipa harvinaisen harmilliseen paikkaan harvinaisen älytön lapsus: piti tietysti kirjoittaa ettei hinta ole ominaisuus. Sillä eihän kenellekään koskaan tule mieleen että jos lause on älytön, pitäisi lukijana käyttää älliään sen verran että tajuaa ettei kirjoittaja selvästikään ole voinut tarkoittaa tätä vaan jotain aivan muuta ja miettiä edes hetken verran mitä se olisi voinut olla. Ja tähän se hymiö.
Mutta puheena oli se mitä omasta pyörästään ja sen hintaan liittyvistä valintaperusteista suhteessa muiden pyöriin ja muiden vastaaviin perusteisiin ja motivaatioihin itse ajattelee. Ei siitä mitä muut ajattelevat omista tai siitä liikuttavatko muiden mielipiteet ja käsitykset. Ja tähän vaikka ne kolme pistettä. Ja joku hymiö.
Sehän on juuri näin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Itse pidän esimerkiksi täpärin kuitukiekkoja hinta/laatusuhteeltaan hyvänä hankintana, koska ne on kestäneet jo vuosia ryskäämistä ilman rihtaustarvetta. Aiemmat alukiekot oli mutkalla joka kesä. Jollakin muulla kestää alukiekotkin joten hänen mielestään kuitukiekoista ei saa vastaavaa hinta/laatusuhdetta.
Gravelin vastaavia kiekkoja pidän hinta/laatusuhteeltaan huomattavasti heikompina, koska en näe saavani niistä vastaavaa hyötyä. On ne kivan näköiset ja kivat ajaa, mutta pärjäisin ihan yhtä hyvin alukiekoillakin.
Laadun ympäriltä voi paljon filosofoida, kuten Pirsig kirjassaan Zen ja moottoripyörän kunnossapito.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
https://en.wikipedia.org/wiki/Pirsig...ics_of_Quality
Tuossa ei vertailla hinta/laatu -suhdetta vaan yksinomaan hintaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
Jos miettisit onko järkevämpää ostaa maitoa A, joka on pikkaisen parempaa - oli se sitten maultaan, proteiinipitoisuudeltaan, suutuntumaltaan, käytettävyydeltään tai miltä tahansa ominaisuudeltaan - kuin maito B, joka kuitenkin on hinnaltaan edullisempaa, silloin vertailisit hinta/laatu -suhdetta.
Ja jos tuntisit valinnastasi tietynlaista tyytyväisyyttä aivan kuten hifisti omastaan, en lähtisi tekemään eroa teidän kahden välille vain siksi että toinen teistä vetää järkevyydelle rajaviivan toiseen kohtaan hintaskaalalla.
Siis mitä eroa on sillä että toinen saa hyvän fiiliksen siitä että pyörä on järkivalinta ja toinen siitä että pyörä on kallis?Lainaus:
On sillä merkitystä, paljonko pyörästä pitää maksaa. Toki joku voi saada hyvän fiiliksen siitä, että pyörä on kallis. Lisää tämän mielestä pyörän statusarvoa tai pitäähän kalliin olla parempi.
Mutta sillä on eroa ajatteleeko kalliin pyörän nähdessään ensimmäiseksi että sen ostaja on hakenut statusarvoa tai ei ole ymmärtänyt että edullisempi pyörä voi olla aivan riittävän hyvä - ja sillä että ajattelee pyörän olevan hieno ja siitä ja sen vähäisistäkin ja itselle kenties täysin merkityksettömiltä tuntuvista ominaisuuksista (joiden osalta se eroaa omasta järkivalinnasta) on varmasti ajossa iloa. Ja tähänkin hymiö.
Joissain osissa erojakin on, kuten polkimissa: XT on luotettava työjuhta ja XTR taas parasta mitä Shimano saa aikaan, matalampi, kevyempi, vähän leveämpi ja akseleita on kahden mittaisia. Heikkouksia ei XT-polkimissa taida olla, kun taas XTR:t ovat kärsineet akselitiivisteen ulos pullahtamisesta (joka tosin on helposti korjattavissa o-renkaalla).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Näitä kahta poljinta ei oikein voi vertailla kun suunnittelufilosofia, eli asiakassegmentti on käsittääkseni vähän toinen.
Sehän tässä harrastuskuplassa on hauskaa, että voi tosissaan olla sitä mieltä että 4k€ polkupyörässä on hyvä hinta-laatusuhde. Kun kysyy vaimolta siinä on 3k€ liikaa vaikka olisi kuinka hyvä :D
Itselle hinta-laatu on helppo määritellä ominaisuuksien kautta: Shimanon xt vaihtajassa saa ominaisuuksia joita halvemmissa ei ole, koska tykkään niistä ominaisuuksista muutama kymppi päivityksestä on ok. Vastaavasti siellä takavaihtajan päässä voisin vaihtaa slx:n deoreen aivan hyvin, koska deoresta ylöspäin ei saa mitään merkittävää lisätoiminnallisuutta. Jollekin toiselle sähkövaihteet tuo merkittävän lisäarvon ja silloin "perustaso" vedetään siihen.
Jos ostaisin 4+ k€ gravelin tai maantiepyörän niin kyllä siinä pitäisi olla kuitukiekot ja sähkövaihteet vakiona. Jos hinta olisi 6k€ paikkeilla niin sitten pitäisi saada jo ylähyllyn osasarjaa.
Eli on se hls sinänsä helppo määritellä, se vain on jokaiselle oma.
Silti voidaan suht universaalisti myös todeta kun hls on kehno, esimerkiksi nuo 4k€ sähköpyörät Shimano alivolla ja 50€ jousikeulalla tarjoaa harvan mielestä hyvää hintalaatusuhdetta.
10 k€ pinarello ei välttämättä tarjoa sitä myöskään, mutta se on luksustuote jolla on hyvä tarina, ja hyvistä tarinoista tulee hyvä mieli :) Ja tässä kohtaa hls menettää jo merkityksensä, koska luksustuotteen laatukriteerit ovat paljon subjektiivisempia.
Ja noista pinarelloista ja colnagoista ym. tuon aloituksen perusteella pitäisi keskustella hinta-laatusuhteen sijaan, mutta veikkaan pesumanin naureskelevan poppareiden kanssa taustalla kun keskustelu on mennyt juuri oletettavaan suuntaan :D
Toisaalta en kyllä itse osaa sanoa, että jonkun rahasumman jälkeen ei saa enää mitään vastinetta rahoille. Ei mulla ole mitään hajua miltä kymppitonnin Pinarello tai S-Works tuntuu tai edes ne SRAM REDit.
Hinta/laatu -suhde on näissä keskusteluissa hiukan haasteellinen suure, koska vertailtavana on lähes aina jotain missä yhdistyy mielikuva laadusta ja oletus hinnasta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Opulus
Otetaan toinen maitoesimerkki:
Ostan kaupasta litran tölkin maitoa hintaan 2 e / litra. Kun tulen kotiin, huomaan että tuli ostettua turhaan, kun unohdin, että jääkaapissa on jo kolme litraa. Nyt ostettu ylimääräinen tule ikinä kulumaan ennen kuin menee vanhaksi. Joten rimpautan naapurin ovikelloa ja kysyn haluatko litran maitoa. Annan juuri ostamani tölkin ja naapuri antaa vaivanpalkaksi euron takaisin, kun ei kehtaa ilmaiseksi ottaa.
Joten naapuri sai nyt maidon, jota ei ole käytetty, kulutettu tai laadultaan mitenkään muutettu, puoleen hintaan. Saiko naapuri nyt hinta/laatu -suhteeltaan parempaa maitoa? Vaiko vain maitoa halvemmalla?
Myöhemmin illalla naapurin tuttu käy naapurilla ja näkee jääkaapissa antamani maitotölkin. Mitä tämän tutun pitäisi ajatella?
- että ompa valveutunut kuluttaja, kun ostaa tuota vähän parempaa maitoa?
- että kyllä on öky, maitoa saisi helposti alle eurolla litra?
- että nyt on kyllä onnekas, kun on saanut tuollaisen litran hyvään hintaan?
- että ei pitäisi mennä kurkkimaan toisten jääkaappeihin ja sama se mitä naapuri juo?
Se mille vaihtoehdolle mielipide kallistuu riippuu siitä mitä tuttava tietää a) naapurista, b) maidosta, c) maidon hinnasta ja kyseisestä ostotapahtumasta, d) itsestään ja omista tottumuksistaan.
Koska noissa neljässä on merkittävää vaihtelevuutta eri ihmisten välillä, hinta/laatu -akselilla saadaan kyllä aina aikaiseksi jotain keskustelua, mutta mitään varsinaista lopputulosta keskustelusta ei koskaan synny.
puhutaan pääosin harrastusvälineistä. Harrastuksiin kuuluu mennä jos ei kaikki rahat niin ainakin merkittävästi rahaa :D
Sillä tavalla harrastekuluista keskustelu on suhteellista, että joku harrastaa pyöräilyä, joku purjehtii ja kolmas lentää. Yksi maakulkineraha vastaa kymmentä vesikulkinerahaa ja sataa lentorahaa. Onko kymppitonnin pyörä rationaalinen hankinta? No miten sen suhteuttaa
Korkeamman tuotantokustannuksen ja laadun suhde on osittain mielikuva, joka nojaa vanhaan käsitykseen tuotantotavoista. Mitä käsityövaltaisempaa tuotanto kokonaisuudessaan on, sitä paremmin suhde pätee, mutta koska nykyään yhä suurempi osa tuotannosta on automatisoitua, tuo alkaa olemaan vanhentunut käsitys.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Automatisoidussa tuotannossa kustannusta ei määritä niinkään yhden tuotteen raaka-aineiden kustannus ja työmäärä vaan tuotantoerän työmäärä. Asetuskustannus, johon kuuluu kaikenlainen tuotannon automaation valmistelu (suunnittelu, laitteiden ohjelmointi, muottien / jigien tms teko, komponenttihankinnat, tms), on tyypillisesti suurin kustannuserä.
Siksi 1000 kappaleen erä tuotetta voi maksaa lähes saman kuin 100 kappaleen erä ja yksittäinen erän tuote on silloin lähes 10 kertaa halvempi. Onko se silloin laadultaan huonompi? Ei, se voi monessa tapauksessa olla parempi. Kone tekee samanlaisia kappaleita (ns "tasalaatuinen") ja mitä isompi erä tehdään, sitä enemmän tulee toistoa, harjoitusta, kokemusta, koneen hienosäätöä, jne.
Silloin korkeampi laatu merkitsee alempia yksikkökustannuksia. Ja halvemmalla valmistettu tuote on laadultaan parempi.
No mikä nyt on kenellekin kallista, kait se vähän käyttövarojen määrästäkin on kiinni. Eipä ole muiden pyörät minulta pois, vaikka itse pyrinkin hyvään hinta/laatusuhteeseen etsimällä tarjouksia ja tekemällä itse.
faijan osto-oppi aikoinaan: kallis hinta vituttaa kerran -paska laatu koko-ajan
Absoluuttisesti paras hinta laatu suhde on todennäköisesti taloyhtiön roskakatoksesta löytynyt pyörä jolla kuitenkin pääsee paikasta A paikkaan B.
Kaikki muu on ihan itsestä kiinni että paljonko on valmis laittamaan rahaa ja mitä sille odottaa vastineeksi.
Oman faijan oppi:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
"Köyhän ei kannata ostaa halpaa. Köyhän tulee siksi ostaa huonoa, sillä se käy ennenpitkää kalliiksi."
Isosetäni oli alkoholisti. Ja se näkyi rahankäytössä. Lähestulkoon kaikki rahat kului viinaan ja halpoihin naisiin. Se vähä mikä jäi yli, sen sai sitten tuhlata kaikenlaisiin jonninjoutavuuksiin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti justus6969
Laatu on sitä, miten tuote vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin. Ja tavoitteet asettaa jokainen itse. Muodostuuhan laatu useiden ominaisuuksien summasta jollain painotuksella. Siksi ei ole olemassa yhteismitallista laatua.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Toki laadun määrittely on vaikeaa ja perustuu usein mielikuvaan brändistä, myös tuotteen hinta vaikuttaa mielikuvaan. Kyselinhän itsekin yhdessä viestiketjussa keinoja laadun määrittelyyn. Kuitenkin esim. kiekkojen osalta samat kiekot voi olla hyvinkin eri hintaisissa pyörissä, joten pelkkä pyörän hintalappu ei ole kovin hyvä indikaattori yksittäisten komponenttien laadun arviointiin, vaikka suurista linjoista puhuttaessa yhteys löytyykin. Mutta kuten jossain vastauksessa todettiin, valmistuskustannukset ei myöskään välttämättä korreloi laadun suhteen. Pienissä erissä tehtävä tuote voi tuntua houkuttelevalta, muttei välttämättä ole yhtään laadukkaampi kuin vastaavan hintainen massatuote.
Laadun osalta on myös huomioitava se, että joissain asioissa riittävän hyvää paremmasta ei saa mitään lisäarvoa. Jos kiekot kestää omassa käytössä, ns. pomminkestävät eivät ole yhtään sen paremmat, eikä niistä kannata ylimääräistä maksaa.
Jäi tietysti hinta/laatu-suhteen määrittelyssä mainitsematta, että yleensä kuluttaja asettaa minimitason laadulle. Nollalla kun ei voi jakaa. Jos roskakatoksen pyörästä on runko murtunut ruostumisen takia, edes nollahintaisena se ei lämmitä muiden kuin metalliromun kerääjän mieltä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MPS
Tämä. Pätee polkupyörissä, mutta erityisesti työkaluissa. Faija oli valitettavasti tämän antiteesi, eikä mihinkään turhuuteen saanut käyttää rahaa. Paitsi lapsille (siis meille) sai jakaa rahaa vapaasti, mutta itselle ei mitään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Mutta noita fillareita kun on tullut kasattua kymmenkunta, niin mikään ei syö niin kuin huonot työkalut.
Lämpimät muistot tulee oman Faijan työkaluhankinnoista, torilta ostettua kuraa. Räikistä hajosi sisukset ja hylsyt halkeili, rautasahoista katkeili terät, meisseleiden kahvat kovamuovia yms. oli hieno ropata prätkiä ja fillareita. Mutta opin siitä itse panostamaan laatutyökaluihin :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
mulla vieläkin faijan työkaluja käytössä. suoritustaso, ominaisuus, laadukas vai laatu ? menee ajatukset helposti solmuun. quality control tai laadunvalvonta pyrkii kait siihen, että tuote on se mitä suunniteltu ja sehän voi taasen olla mitä vaan. taitaa esim usein olla niin, että automaailman kalliimmat ovat ominaisuuksiltaan huippuja, mutta niiden laatu taitaa olla aika alhaalla ?
Satuttiin viime keskiviikkona aamiaiselle Tukholman Cykelcafe Lemondiin samaan aikaan kun joku isompi maantielenkkiporukka teki lähtöä lenkille. S-Works-saturaatio oli sitä luokkaa, että en uhraisi aikaa suomalaisten pyöräilijöiden pyörävalintojen pohtimiseen (tähän joku hymiö, jota errorin pelossa ei voi laittaa).