Printable View
Sanotaan se nyt vielä kerran, että maksimisykkeet tosiaan on yksilöllisiä. Itse olen 33v, maksimi ollut jo vuosia 180 luokkaa, vaikkei sitä kukaan ensikuulemalta tahdo uskoa. Pyöräillessä jää yleensä alle 170, joskus spinning-tunneilla päässyt muutaman pinnan yli.
Cooperin testi ja pitkien (3 min kovaa, 3 min kevyempää) intervallien teko porrastrainerillä on mun suosikit kun maksimisykkeitä lähden hakemaan.
Aika poikkeuksellista on, että saan sykkeet vedettyä edes 170, mitä tuossa treenejä selasin, niin maksimit oli 174.
Minulla on ollut sykemittari käytössä n.16 vuotta ja silloin oli maksimisyke 188 ja tänään 52 vuotiaana se on yhä sama. Sen lähelle pääsee kuin oikein kovasti yrittää.
Tänään 10 km lappujuoksu maantiellä ja Polarin sykeanturin mukaan maksimisyke oli 182 ja keskisyke 174.
Sama. Paitsi, että olen muutaman vuoden vanhempi ja max muutaman lyönnin korkeampi. Pistää miettimään, missä määrin ikä oikeasti määrittää maksimisykettä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kuntoilija
Maksimin löytämistä helpottaa huomattavasti, ettei suoritus ole tasavauhtinen tai -tehoinen. Kun (toinen) kova veto päättyy noin 30-60 sekunnin all outtin, niin maksimi taltioituu kutakuinkin takuuvarmasti. Jos pystyy lukemaan mittarista livenä lukemat, ei maksimia ole saavutettu.
172 tuli eilen helposti kun ajelin Hankasalmelta Jyväskylään.
Putkelta runttasin ylämäen eikä tuntunut edes pahalta.
Eli ilmeisimmin oma maksimi on jossain korkeamalla?
https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...9df7090c55.jpg
Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk
Se maksimisyke nousee kun ajat vaan :)
Alkuun fillaroinnissa ei tosiaan saa lähellekkään maksimeita. Kun jalat alkaa kehittyä, niin sykkeenkin saa ylös. Tietysti ideana ei olisi nostaa sykettä, vaan tehoja. Eli kannattaa tosiaan ostaa se tehomittari ja opetella syke/teho suhdetta.
Bianchi-cupin maalissa uusi sykemaksimi eli 175. Olisi kyllä ollut vieläkin korkeampi jos olisin päässyt kirimään putkelta.
Kuntoilu pikkuhiljaa siirtynyt piirun vakavammalle asteella ja mittaaminen ja teoriapuoli alkanut kiinnostaa.
Maantiepyörällä ajelua kesäisin hyvällä säällä (1500-2000 km/vuosi) ja reilu 10 vuotta ympärivuotista työmatkapyöräilyä takana (max vuosi lk 7000 km. Viime vuodet 3000-5000 km) Muu liikunta ei-aerobista.
Ajoin tämän hetkisen pyöräily- (ja aerobisen) kunnon referenssiksi 50 km mahdollisimman kovaa eli vertautui lähinnä harrastelijan kilpailusuoritukseen/aika-ajoon.
Aika oli 1:41 eli keskinopeus 29.7 km/h. Alun mäkisemmällä osuudella aluksi tuntui, että lähdin liian lujaa ja paluussa jalkojen hapotus ja yleisväsymys rajoittavat tekijät.
Maksimisyke ko. ajossa oli 172, mikä on korkein itsellä toteamani syke. Aiemmin tiukemman lenkin mäkiosuudella ollut tasoa 166-167 maksimissaan. Tuohan lähellä usein sanottua 220-ikä kaavan tulosta.
Keskisyke oli 164. Tuo tuntui yllättävän korkealta suhteessa maksimisykkeeseeni. Voi olla, että jossain tajunnan rajamaille vedetyllä porras tms treenillä voisi maksimiin tulla joku lyönti lisää, mutta tuskin 4-5 enempää? Vaikka otettaisiin maksimiin 5 lisää tulisi suhteeksi edelleen 92.6% ( Ikää 56 v. Pituus 178 cm, paino 74 kg.)
Mitä ajatuksia nuo numerot, lähinnä tuo omasta mielestä korkea keskisyke vs. maksimisyke, asioihin perehtyneissä herättävät vai onko "normal"? (En kaipaa nyt mitään harjoituksellisia neuvoja tms. työtilanne muuttunut ja ainakin tulevan talvikauden aerobinen treeni muu kuin ulkopyöräily)
Itsellä FTP-testissä maksimisyke 208 ja aika usein maastolenkeillä rajumpia mäkiä työstäessä nousee jonkinverran yli 200. Ikää 29v.
Huono aerobinen kunto kun 164bbm antaa 29.7 keskarin, jos ajettu roadilla. Sydämen iskutilavuus pieni kun joutuu noin koville kierroksille. Veikkaisin että työmatkat ajettu työmatkatempona eli liian kovaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Masfuerte
Tuli mieleen, että voiko olla tuosta päinvastainen tilanne eli jos PK:ta hinkkaa niin paljon ettei esim. tee kovia harjoituksia ja tämän seurauksena maksimisykkeen saavuttaminen on haastavaa tai maksimisyke laskee? Voiko se laskea harjoituksen seurauksena vai pelkästään iän mukaan? Voiko anaerobiset ominaisuudet heikentyä niin paljon ettei jaksa ajaa kovempaa? Tai mitenhän esim. lihaskuntoharjoittelun puute voisi vaikuttaa juuri tämmöisessä tilanteessa?
Maksimisyke on yksilöllinen ominaisuus, eikä sitä voi varsinaisesti treenaamalla nostaa tai treenaamattomuudella laskea. Treenaamalla voidaan kyllä paremmin mahdollistaa suoritukset siellä maksimisykkeen lähellä. Ja vastaavasti, jos kaikki harjoittelu on kevyttä, maksimisykkeen lähellä tapahtuvat harjoitukset tuntuvat haastavilta.
jos max 172 keski 164 syke mikä mahto olla lenkin aikana minimi syke. Se kertoo kai kaikkein eniten kunnosta
- kertooko? tasatahtisessa juoksussa varmaan, mutta minimisykehän voi mennä pitkässä alamäessä (jos ei polje) hetkellisesti hyvin alas verrattuna keskiarvoon.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pohjola
Jos näillä tiedoilla veikkaan, niin sun aerobisella kunnolla ja tuolla reenin kestolla, et todennäköisesti pääse lähellekään maksimia missään vaiheessa. Ainoa optio olisi loppukiri, jossa syke nousisi edes lähelle, mutta sekin mahdollisuus mitätöityy, koska pohjarasitus on liian kova ja ilmeisesti olet tasaisiesti ajellut ja suhteellisesti tosi kovaa. Jos matkan varrella olisi päässyt tosi lähelle tai aivan maksimiin, olisi tuo sun kunnolla vaikuttanut selvästi negatiivisesti testisi keskariin ja sujumiseen. Veikkaisin maksimisykettäsi 180-185:ksi.
Katuajelussa (sisältää siis hiljentämisiä ja pysähtymisiäkin) oon ajellut 40km 24km/h keskinopeudella.
Varsinaista maantieajoa, pitkää tasavauhtista taikka samalla kadenssilla tapahtuvaa vetoa ei tule juurikaan harrastettua. Tämä on semmosta hupiajelua kaupungissa, spurttailua ja löysäilyä.
Keskisyke tuolla matkalla jotain 140:n pintaan, maksimisyke 170, joka ei varmaankaan ole maksimisyke, koska ylämäet on loppuneet kesken eikä kaikki paukut käytetty.
Ikää 59v ja hapenottokyky kai ihan paska. Liikaa röökiä...
niin sitähän se hyvä kunto on . kuinka nopeesti sykkeet laskee sieltä maksimista (siinä ala mäessä jos ei polje) vai laskeeko ollenkaan vai jääkö johonkin 130 kohdalle jo 2 tunnin pyöräilyn jälkeen
^ Joo, noinhan se toki on.
Kuinka nopeasti sykkeen tulisi laskea "hyväkuntoisella"? Onko tähän jotain yleispätevää ohjenuoraa?
Esim itsellä max syke about 175. Leposyke 41-43. 162->113 vie 2 minuuttia. Hyvän, tavallisen, vai huonon kunnon merkki?
^ Eihän tuo palautumisesi rapakuntoiselta näytä. 50 lyöntiä parissa minuutissa alaspäin on käsittäkseni hyvä.
Lasku riippuu niin monesta asiasta, eikä vähiten siitä millainen ja kuinka pitkä rasituskäyrä on ennen lepovaihetta. Samoin se vaikuttaa, mitä tämä lepo sykkeen laskuvaiheessa on: esim. Z1-Z2 rullausta, suorituksen täysi pysähdys tms. Minä en osaisi päätellä noista brilleaux'n arvoista juuri muuta kuin että tilastollisesti ajatellen kyseessä lienee 45-55-vuotias kuntoilija, jolla kestävyysharjoittelua useamman vuoden verran. Muistuttaa itse asiassa aika tavalla omia lukemiani.
^Niin no senverran tuon taustaa että tuon tiedon nappasin hätäisesti 4x8min intervallin viimeisestä 2 min palautusjaksosta. Kevyttä rullausta Z1 alueella.
Aika tutulta sitten kuulostaa tuo palautuminenkin. Omas max/lepoarvot 174/37 eli ei isoa eroa niissäkään.
.. edit: jaa... ja mikä on sitten intervallin intensiteetti? Oletettavasti kuitenkin yli 100% FTP. Tässäkin kokonaisrasitus tuottaa hiukan eroja palautumisen nopeuteen.
^Näytti olevan keskimäärin 105-110% FTP
What, eikö kukaan ole vielä huomauttanut että maksimisyke on yhdyssana? [emoji3]
Riippuu mitä tarkoittaa.
Kävin ke laktaatti ja kaasutesteissä ja 8v aikana aerokynnys tippunut 145...125bbm ja anakynnys 165...155bbm. Mitäs järkeä on treenata niinkin paljon kuin ite teen, kun alaspäin mennään vaan?
Ajattelepa miten huono tilanne olisi, jos ET olisi treenannut näinkin paljon.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Oliko sama protokolla ja laitteisto molemmilla kerroilla? Sama ajankohta kauden lopussa?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Herää kysymys että kannattaako noissa testeissä muiden käydä kuin ammattilaisten ja nuorten kehittyvien urheilijoiden? Tai jostain erityisestä syystä.