Ketjujen venyminen

Kesäkuun puolessavälissä käyttöön otetut SRAM 970:t menivät nyt parin tonnin jälkeen vaihtoon.

Parktoolin tulkilla on tullut ajoittain venymää mitattua ja nyt kun 0.75-puoli mahtui väliin, niin päätin vaihtaa. Vanha pakkakin toimi täysin moitteettomasti uusien ketjujen kanssa. (ensimmäistä kertaa ketjut vaihtoon ajoissa ;) )

Ketjut olivat kyllä melkoisen kovassa voitelun tarpeessa viime viikkoina, eikä niitä voinut äänettömiksikään enää kutsua. Aamulla eka työmatka uusilla ketjuilla ja hermo lepäsi äänettömyyden ansiosta.

Kyllä taitaa märät kelit ja niiden myötä hiekka olla kovasti kuluttava tekijä. Saa nähdä kuinka pitkälle talveen uudet ketjut riittävät.

/tw

Vain ajamalla paljon vaikeissa olosuhteissa ja kokeilemalla eri vaihtoehtoja oppii tietämään sen timantinkovan tosiasian, ettei liuotinpesusta ja öljyämisestä ole mitään hyötyä hiekkaa vastaan, jos ajetaan päivittäin hiekkaisilla ja märillä teillä. Hiekka ja märkyys ovat ketjun pahimmat viholliset. Vahvasti öljytty ketju kuluu jopa kuivalla kelillä, koska se kerää hiekkaa. Hiekka on aina hiekkaa (tai muita mineraalipartikkeleita), mutta märkyys voi olla joko öljyä tai vettä.

Hiekan joutumista ketjuihin voi estää parhaiten hidastamalla vauhtia tai välttämällä ongelmateitä ja -kelejä. Hiekan saa pois ketjusta vähällä vesihuuhtelulla, jonka jälkeen muutama kammenpyöräytys kädellä veden poistamiseksi ketjusta. Tämän jälkeen suihkutetaan hieman kuivahkoa teflonia ketjuun talouspaperilla alta suojaten ja lopuksi pisteenä IIN päällä, ketjun hierontaa talouspaperilla. Vesihuuhtelu on harvoin tarpeellinen, lähes aina teflon ja paperi riittävät.

Verrattaessa kahta huoltotapaa, liuotinpesua rasvassa uittamisineen ja vähätöistä teflonlinjaa, esitän kaksi testaamaani väittämää:
1) Teflonlinjalla voimansiirto pysyy ajettavassa kunnossa 20–40 % pitempään.
2) Aikaa ja luontoa säästyy. Säästyvän ajan voi käyttää ajamiseen ja tienaamiseen. Huoltoajassa säästyvä 98 % tulee ottaa huomioon harkittaessa vaihtoehtojen kustannustehokkuutta.

JK. Tämä tuskin parantaa märkien kelien hipopyöräilijöiden unenlaatua millään tavalla.

JK2. Niin, sitä teflonia on hierontaan käytettävässä talouspaperissa, jos kaikki on mennyt putkeen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Fillarijeti

Tämän jälkeen suihkutetaan hieman kuivahkoa teflonia ketjuun talouspaperilla alta suojaten ja lopuksi pisteenä IIN päällä, ketjun hierontaa talouspaperilla. Vesihuuhtelu on harvoin tarpeellinen, lähes aina teflon ja paperi riittävät.

---

Kuivahkoa teflonia?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Fillarijeti

JK2. Niin, sitä teflonia on hierontaan käytettävässä talouspaperissa, jos kaikki on mennyt putkeen.

---

?

Olen kanssa kokeillut tuota teflonlinjaa, aine oli joku teollisuudessa käytettävä kuivateflon. Mutta en ollut tyytyväinen, ainakaan maasturissa.
Kokoajan oli tunne, että vaihtaja on pois säädöistään tai pakassa on häikkää. Eli ketjut piti ihme rutinaa ja narinaa kokoajan. Nyt CRC:n Multilubella voideltaessa vaihteet tuntuvat pelaavan paremmin.

Tämä PowerLube olisi vielä PTFE maustettua, mutta se haisee tosi voimakkaalle.
http://www.crceurope.com/csp/web/Pro...nd=CRC%20GREEN

Liuotinpesunhan tarkoitus on saada kaikki hiova aines ja vanha voiteluaine pois rullien sisältä.
Wipperman/Connex suosittelee liuotinpesua. He sanovat että ketjut pitää huolellisesti paineilmalla kuivat.
Vaihtoehtoisesti ketjut kuivuu jos ne laitetaan tuntikausiksi auringonpaisteeseen.

Ennen voiteluaineen lisäämistä ketjujen pitäisi olla kuivat. Eiköhän veden poistuminen ole pitkällisempi prosessi kuin herkemmin haihtuvan liuottimen?

SRAM:n takapakan ohjeissa sanotaan ettei hapokkaalla aineellaa saa puhdistaa, koska se aiheuttaa metallin haurastumista.
Onko citron-degreaserit näitä hapokkaita aineita?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Pyöräpummi

Ennen voiteluaineen lisäämistä ketjujen pitäisi olla kuivat. Eiköhän veden poistuminen ole pitkällisempi prosessi kuin herkemmin haihtuvan liuottimen?

---

Ei tarvitse, ei. Talvipyöräni huolto-ohjeet (ajettu noin 50 000 km yhdellä LX-vaihtajalla ja muutamalla pakalla) herättivät odotetusti pari hipoa, mutta myös eläimen? Ketju ei ruostu esittämälläni tavalla käsiteltynä, kun sen työntää kylmään varastoon seuraavaa lenkkiä odottamaan.

Kannattaa märillä keleillä varoa niitä sprayteflontököttejä, joissa on runsaasti öljyä. En viitsi merkkeihin mennä. Öljy on rapaliimaa.

Talvipyörän tunnuslukuja ajokaudella (syyskuu – toukokuu):
- 1–3 pesua vuodessa, keskiarvo alle 2 pesua vuodessa, peruspesu vapun tienoilla;
- 1–3 voimansiirron vesihuuhtelua kuukaudessa, keskiarvo alle 2 huuhtelua kuukaudessa;
- 1–10 teflonkäsittelyä viikossa, teflonhuoltoväli 40–300 km kelistä ja lenkin pituudesta riippuen.

JK. Eilen en ketjua huoltanut, vaikka pyörittelin vajaat 70 km (27 km/h) lievästi kostealla tiellä. Kyllä voimansiirron pitäisi toimia vielä seuraavalla lenkillä.

Nämä sinun hyvät kokemukset tuosta teflonista kiinnostavat kovasti, mikähän siinä omassa kokeilussani meni pieleen.
Mitä aineita olet käyttänyt? "suihkutetaan hieman kuivahkoa teflonia ketjuun" Eli spray-pullosta, mutta käytätkö niin sanottuja "kuiva tefloneita" ? Kerro ihan tuotemerkki...

Ps Eiköhän teolliseet pesuaineet ole emäkseen päin, Olikohan raaka PineLine Tehopesu jotain pH 10 ja käyttöliuos lähellä neutraalia.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Hans Opinion

Saatanan tarkat mitat on pojilla... sanoisin että ketjun venymistä mitattaessa on turha puhua muuta kuin "kympin" tasoisista tarkkuuksista ja jo tästä seuraa se että jos/kun ketjut ja rattaat on kuluneet pareiksi niin hylkyraja on suhteellinen käsite.

---

Mikäli fillarijeti ei ole vaan vetännyt mittoja hatusta, näkee lukemista heti selkeästi "kympin" tason olevan saatanan epätarkka keskusteltaessa ketjun "venymisestä"

Onko Fillarijeti vielä linjoilla? Onko lisätietoja käyttämästäsi teflonista?

Oho. Olikos Campan hylkyraja todellakin 132,6mm? 3259,38km ajoa C9:llä ja kuluma luokkaa 133,0mm. Kun vielä huomioi sen, että uudella pakalla ja eturattaalla lähdettiin C9:n kanssa liikkeelle ja sitä rutinaa ja ketjun hyppimistä kesti sen ensimmäiset 500km... halpojahan nuo Campat tietenkin ovat, mutta, mutta. Harvoin (jos koskaan) Shimpan 105/Ultegra ketjulla pahoissakaan maastokeleissä rypemällä on ihan näin "äkkiä" näin pahaksi mennyt, eivätkä vaadi 500km sisäänajoa. Wtf... se siitä C9:n ylivoimaisesta kestävyydestä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kanttiinin tollo

Oho. Olikos Campan hylkyraja todellakin 132,6mm? 3259,38km ajoa C9:llä ja kuluma luokkaa 133,0mm. Kun vielä huomioi sen, että uudella pakalla ja eturattaalla lähdettiin C9:n kanssa liikkeelle ja sitä rutinaa ja ketjun hyppimistä kesti sen ensimmäiset 500km... halpojahan nuo Campat tietenkin ovat, mutta, mutta. Harvoin (jos koskaan) Shimpan 105/Ultegra ketjulla pahoissakaan maastokeleissä rypemällä on ihan näin "äkkiä" näin pahaksi mennyt, eivätkä vaadi 500km sisäänajoa. Wtf... se siitä C9:n ylivoimaisesta kestävyydestä.

---

a) Mitkä eturattaat?
b) Mitkä takarattaat?
c) Oikein liitetty ketju?

Itselläni on C9 toiminut Shimanon Deore LX (2003) ja Campagnolo Chorus (1996) eturattailla moitteetta. Lisäksi on käytössä ollut yksi tarvikeosana ostettu hyvälaatuinen eturatas, jonka merkkiä en valitettavasti muista. Takarataspuolella ovat hyvin pelittäneet ainakin Shimano Deore LX 8-rattainen alumiinipakka, Shimano Deore LX (2006) 9-rattainen pakka ja Campagnolo Chorus (1996) 9v takarattaisto. Mitään sisäänajoja ei ole tarvittu, eikä ketju ole hyppinyt.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Vilhelm V

a) Mitkä eturattaat?
b) Mitkä takarattaat?
c) Oikein liitetty ketju?

---

a) Sisältä ulos: Hone/Middleburn Slickshift/Hone, vaihtohetkellä: uusi/uusi/kulunut [isoin - kulunut - ratas oli ainoa, jolla ei häiritsevän paljoa pomppinut]

b) SRAM PG970 12-26 ja Ultegra 12-23, molemmat tällöin uusia, ei eroa toiminnassa

c) No, jos sen tapin siihen "keskitti" ja tällöin väärin teki?!?! Ketju siis hyppi niin raakasti ja pitkiä matkoja, ettei yksi todella pahastikaan kädetetty liitos moista voisi aiheuttaa. Ylämäkiä ei arvannut putkelta ajaa.

Onhan tuossa tuota valmistajien keskeistä sekasotkua toki, mutta silti, Shimpalla ei o hyppiny vastaavissa sekoiluissa. Ja lyhemmäksikään sitä ketjua ei oikein olisi voinut laittaa. Nyt ketjun osalta loppuunajettuna tämä sekasotku yllättäen pelittää todella hienosti.. vaan kaipa tuo ketju silti pitänee hyllyttää kun valmistajan toleranssit on ylitetty jo riittävällä varmuudella...

Olen sotkeutumassa 10-lehtiseen pakkaan / ketjuun ja Shimpan kotisivulla puhutaan jostakin spesial toolista. Onko 10:n tappi saman paksuinen kuin 9-ketjun tappi?
Eli käykö sama ketjutyökalu molemmille ketjuille? Ei kai muu kuin liitostapin paksuusero voi estää jonkun vanhan työkalun käyttöä?

Ps. Lifun tappi oli 3.3 mm ja Wippermanin 9-lukossa tappi oli 3.55-3.6 mm. Eli välystä jää pari-kolme kymppiä.

Ps II. Käypäs tämä pyöräily tarkaksi, pitäisiköhän ostaa uusi työntömitta...

Polkastaan pää nyt sitten kusiaispesään. Vähän taustalla on 1970 aloitettu moottorivetoinen ketjun kuluttaminen. Ja reisien pumppaama jo aikaisemmin. Hyvin hoidettu ketju kannattaa vaihtaa ennen rattaissa tapahtuvaa/havaittaavaa hammasvälin leviämistä rattaissa. Siihen ei stten sovi muu "kuin ikuisessa kimpassa keskenään olevat rattaan hampaat ja ketjut". Kuten iän mukaan hidastuvassa videossa. Nuha ja kierrosnopeus kimpassa. En voi ymmärtää ketjun esim. vuosittaisen vaihdon panttaamista, jos rouhittu ties missä olosuhteis. Ja rattaat pysyneet mitoissaan. Maksaahan toki ketju esim. pikkujoulun hinnan, savukeaskeja, merkki kalsarit. Mut % pyörän hinnasta ei aika kova. Tai rattaistot. En tiedä, pää taitaa olla jop ampias pesäässä.:o

Samoilla linjoilla edellisen kanssa.

Lueskelin Rosen katalookista Shimanon 10-lehtiselle ketjulle tarkoitetuista "asennustapeista" ja kummastelin, että niitä on kahta lajia.

- ensimmäinen tappi on ketjulle CN-7800
- toinen tappi ketjulle CN-7801 / 6600 ja 5600

Shimano sivuilla D-A ketjuksi ilmoitetaan tuo 7801 ja kun menee dura-ace.com sivuille niin siellä taasen 7800. Ja molemmile D-A ketjuillekko pitää olla oma erilainen liitostappinsa? :seko:

http://dura-ace.shimano.com/publish/...ive_train.html

http://cycle.shimano-eu.com/catalog/...=1165654345932

Ps. Tuolla Wippermanin sivuilla sanotaan Campan ketjun leveydeksi 6.2 mm ja Shimpan 6.0 mm. Luulisi että Shimpan ketju pelaa Campan osien kanssa, mutta Campan leveämpi ketju ei välttämättä toimisi Shimanon osien kanssa. Siis 10-lehtisiä tarkoitin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti maniton

En voi ymmärtää ketjun esim. vuosittaisen vaihdon panttaamista, jos rouhittu ties missä olosuhteis.

---

Onko olemassa joku ketju joka kestää vuoden? Eihän ne kestä ees 6kk... ei maantiellä, ei maastossa.

Minkä hintaisia nuo ketjun venymämittarit ovat Suomessa?

Ketjutestejä ja -esittelyitä espanjankielisille hipoille: Connex 10, KMC X-9 kulta ja KMC X9SL kulta. Connexin yhteydessä puhutaan kilometreistä, mutta Espanjan ilmasto on yleensä kuivempi kuin Suomen, joten olosuhdekerroin (ja huoltokerroin) ovat tarpeen. On siellä kuvia espanjaa taitamattomille.

Bilteman työntömitat maksavat 9,90€, 12,90€ tai 29,90€ mallista riippuen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kanttiinin tollo

Onko olemassa joku ketju joka kestää vuoden? Eihän ne kestä ees 6kk... ei maantiellä, ei maastossa.

---

Mulla on nykyinen KMC X10 ollut ajossa 9000 km, eikä se vielä venynyt lähellekään sitä puolta prosenttia, missä ketjun olen vaihtanut. Kyseessä on siis maantiepyörä ja ajot lähinnä kuivalla kelillä, mutta KMC:t ovat kyllä kestäneet erinomaisesti. Aikaisemmin käytin Connexeja, jotka menivät vaihtoon siinä 6000-7000 kilometrin kohdalla.

Hämmennetään vielä tätä ketjun venymää.

Mittailin tuossa uusia HG-93 ketjuja ja useasti toistettuna sain tuon 6-lenkin pituudeksi 132,2 - 132,3 mm. Ja jos tuota lähtöpituutta verrataan Campan hylkyrajaan 132,6 mm, niin eihän venymä saisi olla kuin 0,23 - 0,30 prosenttia.
Jos sovelletaan tuota 0,5 % prosentin venymää, niin hylkyraja pitäisi olla 132,86 - 132,96

Kyllä näin pienten heittojen mittaaminen tavallisella tönärillä likaisesta, käytetystä ketjusta on arpapeliä.
Tuon voi tietysti tarkastaa käyttämällä paria kolmea eri työntömittaa ja kun vielä mittaa useammasta paikasta, useamman kerran, niin johan on tuloksia. Siitähän joku tilastotieteilijä selvittäisi keskiarvon ja keskiarvon keskihajonnan ;)

Taidan tulevaisuudessakin vaihtaa ketjut joka kevät, ilman mitään mittauksia...

Ps. Kuinkahan paljon uusista ketjuista löytyy mittahajontaa, tarkka mies mittaisi ketjut asennettaessa ja laskisi joka ketjulle oman hylkyrajan. Mutta eihän rattaita kuluta mikään suhteellinen venymä vaan ketjun absoluuttinen pituus. :rolleyes:

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja

Mittailin tuossa uusia HG-93 ketjuja ja useasti toistettuna sain tuon 6-lenkin pituudeksi 132,2 - 132,3 mm. Ja jos tuota lähtöpituutta verrataan Campan hylkyrajaan 132,6 mm, niin eihän venymä saisi olla kuin 0,23 - 0,30 prosenttia.
Jos sovelletaan tuota 0,5 % prosentin venymää, niin hylkyraja pitäisi olla 132,86 - 132,96

---

Onhan tässä viestiketjussa (heh, heh.) jo pariin otteeseen sanottu että Campan hylkyraja on aika varovainen, siellä jossain 132,8 millissä voi vielä vaihtaa.

Lainaus:

---

Kyllä näin pienten heittojen mittaaminen tavallisella tönärillä likaisesta, käytetystä ketjusta on arpapeliä.
Tuon voi tietysti tarkastaa käyttämällä paria kolmea eri työntömittaa ja kun vielä mittaa useammasta paikasta, useamman kerran, niin johan on tuloksia. Siitähän joku tilastotieteilijä selvittäisi keskiarvon ja keskiarvon keskihajonnan ;)

---

No jaa. Kyllä tuolla uuden ketjun erottaa kuluneesta. Saithan itsekin 0,1mm tarkkuudella saman mittaustuloksen kuin kaikki muutkin, ja n. 0,6mm on sallittava venymä jos sitä 132,8mm:ä käyttää rajana. Ei tuo minusta arpapeliltä kuulosta.

Tarkka hylkäysraja kannattaa pitää tietenkin varovaisena, ettei mittavirheen takia vaihda ketjua liian myöhään. Siksi varmaan Campakin ilmoittaa tuon 132,6mm. Campan ohjeen mukaan myös pitää mitata useammasta kohdasta ketjua, kuten sanoit... Ei kai mitään parempaakaan metodia ketjun mittaamiseen ole? Tuskin "go / no go" -tyyppinen ketjumittari juurikaan työntömittaa tarkempi on.

Tönärillä mittaaminen on yleensäkin "taitolaji". Joskus taannoin töissä otettiin sorvattu holkki ja mitattiin porukalla sen sisähalkaisia. kaikki neljä saivat erituloksen :) No, tietysti n 200 mm millisen reijän mittaaminen on hiukan hankalampaa.
Arvelen että kymppi-kaks tulee helposti heittoa omista mittavirheistä ja ketjun likaisuudesta. Tietysti jos liimaisi tönärin mittakärkien sivuun parin millin täytepalat, niin se kärki keskittyisi keskelle sitä ketjuholkkia.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja

Taidan tulevaisuudessakin vaihtaa ketjut joka kevät, ilman mitään mittauksia...

---

1970-luvun kalliit saksalaiset työntömitat olivat suuriklappisia ja lukutarkkuudeltaan vain 0,1 mm. 1980-luku ja ammatillinen koulutus mentiin vielä näillä brezneviläisillä eväillä ja käsityksillä. 1990-luvulla marketteihin ilmestyivät edulliset pienillä välyksillä valmistetut itämaiset työntömitat, jota sukupolvea oma rinnakkaisilla mikrometrimittauksilla tarkistettu työntömittanikin on. Uuden sukupolven mittojen lukutarkkuus on 0,02 mm tai 0,01 mm. Uuden sukupolven mittaa ei tarvita ketjun mittauksessa, vaan brezneviläinen malli ja darrattomuus riittävät – kuten tya edellä ansiokkaasti tiivisti. Tarkan työntömitan darraton omistaja voi halutessaan piirtää yksityiskohtaisia venymä/ajomäärä –kuvaajia.

Millin osat voi muuttaa prosenteiksi, jos haluaa. Jos promillejen kanssa on ongelmia, ketjun voi vaihtaa vuosittain. Kymppitonnin kestävällä ketjulla tämä tarkoittaa, että tonnin kesässä ajava käyttää vain 10 % ketjun kestoiästä hyväkseen. Kestoikä mitataan pituusmittana – suurin piirtein ajokilometreinä tai tarkemmin ketjun pituutena – mutta ei aikamittana. Jos sorrutaan aikamittoihin, kymppitonnin kesässä ajavan ketjun ikä on 1000 % verrattuna tonnin kesässä ajavaan. Promilleista on siirrytty tilanteeseen, jossa käytetään yhden kondomin sijasta kymmentä päällekkäin. Nyt on syytä lopettaa ennen kuin päästään turvallisuuspolitiikkaan.

Vaikka itämaiseen työntömittaan on merkattu viivajako parin satasen tarkkudella, niin ei todellinen mittatarkkuus ole sitä luokkaa. Kyllä se on lähempänä kymmenesosamilliä. Satasen tarkkuuksiin ei päästä luotettavasti kuin mikrometrillä, +20 C lämpötilassa.

Jos uudet HG-93 ketjut maksaa Rose Versandilla 18 €, niin eipä se vuotta kohti ole iso investointi. :)
Enemmän ne asentajan imuroimat promillet maksaa...

Jos mittaustekniikka kiinnostaa, niin siitä löytyy kyllä monentasoista opetustakin.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Konepaja/t...kset-harj2.pdf

Kyllä kai se työntömitta suunnilleen oikeita lukemia antaa, mutta pahempi ongelma on se, että tuo Campan ja Park Toolin tapa mitata on vastaus etsimässä ongelmaa.

Uutukaisessa ketjussa tappien keskipisteiden etäisyys on sama puoli tuumaa kuin rattaiden hampaiden väli. Useampi tappi pystyy välittämään vetoa ketjusta rattaaseen. Kun ketjun tappien ja linkin sivulevyn (plate, mikähän sekin on suomeksi) väli kuluu, pitenee tuo keskipisteiden etäisyys, ja liian kulunut ketju ei enää pysty välittämään monen tapin kautta rattaaseen vetoa, ja rattaiden kuluminen senkun kiihtyy.

Kuten Ohiampuja mittasi ja kaikki tietävät on holkkien ja tappien välys eri ketjuissa hiukan eri. Tämä on mahdollista koska rattaiden hampaiden välinen laakson on joka tapauksessa oltava hiukan suurempi kuin ketjun tapin+holkin, täysin tiukasti sopiva ketju pitäisi sietämätöntä meteliä.

Sen holkin ja tapin välinen kuluma ei ole merkityksellinen mitta, ja sitä osittain mittaa Campalongon tapa ja Parkin mitta. Ja jos mitataan niin naurettavan lyhyttä mittaa kuin yhtä tai kuutta linkkiä, on niinsanotusti signaalin ja kohinan suhde huono, siis tappien keskipisteiden venymä verrattuna holkkien lisääntyneeseen välykseen. Parkin kalu on aivan susi tässä mielessä, enkä ymmärrä keksiä mitata työntömitalla kuutta linkkiä, kun saman asian voi mitata tuumastukilla, niitä saanee vielä rautakaupasta tai ainakin YLE shopista Lasipalatsista kauniilla Strömsö-merkinnällä. Silloin mitataan riittävän pitkää matkaa, oikeata asiaa, ja venymä on riittävän pitkä, ettei likaisuus syö mittatarkkuutta. 12 tuuman matkalla 1/16 tuuman (about 1,5875mm) venymä näkyy ihan paljaalla silmällä, ja mittauksen voi tehdä ketju päällä, että tietää saako sen heittää puhdistamattomana pois vai vieläkö se menee tärpättipulloon uimaan.

Omassa käytössäni HG-53 ketjut ovat kestäneet aina yli 4500km, ja niitä saa hintaan 9,90 Roselta. Pakan kestoiästä en osaa vielä sanoa, kun ne toimivat moitteetta uuden ketjun kanssa 20 000km jälkeen. Mutta, kuten me kaikki tiedämme, puhtaus määrittää ketjun kestoiän, lukemia ei voi vertailla eri käyttäjien välillä.

Olen samaa mieltä, että mitä pidemmältä matkalta ketjua mittaa, niin suhteellinen virhe pienenee.

Mutta, mikä on "tuumastukki" :o

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja

Vaikka itämaiseen työntömittaan on merkattu viivajako parin satasen tarkkudella, niin ei todellinen mittatarkkuus ole sitä luokkaa. Kyllä se on lähempänä kymmenesosamilliä. Satasen tarkkuuksiin ei päästä luotettavasti kuin mikrometrillä, +20 C lämpötilassa.

---

Jos työntömitta antaa parin satasen sisään samoja tuloksia kuin mikrometri hylsyjä mitattaessa, mikrometrin käytössä ei ole mitään järkeä. Haluaisin nähdä jonkun mittaavan ketjua mikrometrillä. Se saattaisi olla hauskaa.

Työntömitta on riittävän tarkka ketjun mittauksiin. Alle 4000 km:n mittaamistarvetta tuskin on, vaikka kuinka öljyjen kanssa läträisi, kunhan vain ajaa pääosan kuivalla kestopäällysteellä.

Ketjun peseminen on tarpeetonta (http://www.whitelightningco.com/products/main.htm):
“Original White Lightning is a totally clean, completely dry, wax lubricant. Because it contains no oil, White Lightning does not absorb dirt and grime. Original White Lightning goes on wet for deep penetration, but then quickly forms a dry, clean, lubricating wax film. As a result, bike parts and especially drivetrain components work better and last longer. The true genius of Original White Lightning is the lubricant’s “Self-Cleaning” technology, so unique it has been awarded multiple patents.”
“When dirt makes it’s way to the lubrication film, release agents are activated and small particles of the wax film flake off, taking with it the contaminant. This technology allows parts to stay clean and work more smoothly. If used regularly, you may never have to clean your chain again!”

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja

Olen samaa mieltä, että mitä pidemmältä matkalta ketjua mittaa, niin suhteellinen virhe pienenee.

Mutta, mikä on "tuumastukki" :o

---

google is your friend. Kyllä sieltä kuvakin löytyy.

Jan

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Fillarijeti

Ketjun peseminen on tarpeetonta (http://www.whitelightningco.com/products/main.htm):
“Original White Lightning is a totally clean, completely dry, wax lubricant. Because it contains no oil, White Lightning does not absorb dirt and grime. Original White Lightning goes on wet for deep penetration, but then quickly forms a dry, clean, lubricating wax film. As a result, bike parts and especially drivetrain components work better and last longer. The true genius of Original White Lightning is the lubricant’s “Self-Cleaning” technology, so unique it has been awarded multiple patents.”
“When dirt makes it’s way to the lubrication film, release agents are activated and small particles of the wax film flake off, taking with it the contaminant. This technology allows parts to stay clean and work more smoothly. If used regularly, you may never have to clean your chain again!”

---

Tuosta marketingspeakista ei käy ilmi, miten ihmevalkea estää sen ravan joutumisen sinne tappien ja holkkien väliin ja muualle ketjun sisäpinnoille, kun sitä koko ajan vain lisätään. Oletan, että sitä lisätään, kun ketju jo kitisee, eli ihmevalkean maagiset flaking magic small particles eivät enää ole vähään aikaan toimineet. Kuulostaa siltä kuin hiljalleen työnnettäisiin lisää rapaa sinne ketjuun, mutta ehkä ne flaking magic small particlesit käyvät hakemassa sen hienojakoisen ravan pois sieltä? Niin sen täytyy olla. Se on totta, että verrattuna jatkuvaan öljyn lisäämiseen ei ihmevalkealla saa niin pahaa hankaustahnaa keitettyä.

Jan