Tänään, eilen, toissapäivänä yht. 187km. Paremmin se juhannus näin meni.
Printable View
Tänään, eilen, toissapäivänä yht. 187km. Paremmin se juhannus näin meni.
Äsken soranjauhantaa kolmepuolikas. Vailla tarkoitusta ja päämäärää Itä-Helsinkiä ja Vantaalaa.
Eilen Trekillä Fiskarsin polut ja vähän muutakin polkua ja siirtymää 6h. Sisälti myös loppumatkan pulahduksen järveen ja evästauon.
Eilen 311 km maantietä. Piti ajaa tämän kesän yön läpi ajo. Oli hienoa, suosittelen [emoji108]
^Kyllä, kannattaa kokeilla.
Eilen illalla lyhyt 2:30, ajoittain yllättävän kovaa. Fillari kulki helposti. Seka-ajoa Helsingin-Vantaan-Espoon-Kauniasten soralla & kelveillä.
Äsken kinkuloin lähikauppaan hakemaan Sangriatarvikkeet ja reppu täynnä takasin.
Herramakiasus että voi 28C oleva ilima tuntua kuumalta.
Tänään kävin keskustassa pyörimässä. Kahvi ja baagelsi Birgitassa ja pitsalle Juttutupaan. Eilen Suokissa poimimassa ne VV-ruudut.
Äsken eilisestä palauttavaa pyörittelyä kakspuolikas.
Tänään 109km yhteensä ( 96 +13) no vitsit nyt tuntui taas ihan helpolta ja olisi aamulla voinu ajaa enemmänkin ( jos olisi ehtiny) ja sitten kun varta vasten lähtee pitemmälle lenkille niin ei jaksa...
Kyllä mulle riitti tässä kelissä tänään 20km.
Äsken, pidensin työmatkaa himpun vajaaksi 30km. Hieno sää oli näin aamusta ajella.
Eilen vajaan 40km maantiellä. Tänään on sen verran kuuma päivä että voi olla että joudun tyytymään sisätreeniin.
Kolme kohtuuvauhdikasta (keskarit 30,6-31,4) lenkkiä: su 88km, ma 60km ja ti 68km.
Tänään iltapäivällä 32 km. Enemmän vissiin kun koko vuonna tähän asti... Olihan tuo aika lämmin keikka, mutta antoi luottoa työmatkan (30 km suuntaansa) yrittämiseen loman jälkeen :cool:
Tänään kalja-ajelua kaljapyörällä n. parikymmentä kilsaa.
EDIT: tarkistin Endomondosta träkit, sittenkin vain vähän alle 19 :(
Eilen Syöte-Tki akselilla soraa vajaa satku + pakolliset assut päälle eli yhteensä 123km. Noita pääasiallisesti metsätalouden käytössä olevia karkeita sorateitä ja sitten metsäautoteitä vauhdikkaine laskuineen, kun hakkaa useamman tunnin niin on vieläkin aika piesty olo, vaikka ajaessa ei niin rasitus tuntunut.
Satasen lenkki...tarkemmin 101km. Alku meni vähän sähläilyksi kun löytyi niin paljon panttipulloja ja -tölkkejä...no mä sitten keräilin niitä housut ja taskut täyteen, jemmasin metsäpaikkaan...löytyi vielä pari pientä muovipussia ja tulomatkalla kiikutin kaikki löytötavarat kotiin. Muuten meni reippaasti ja tuntui kivalta ajella.
Lenkin jälkeen virkistävä uinti.
Äsken 90 ja rapiat. Ajonaikainen keskari kivat 33 kmh. Vois alkaa jahtaamaan satkun lenkillä yksin ajaen kolmen tunnin alitusta. Ryhmässähän tuo nyt ei ole mikään homma.
^ onko ihan pakko masentaa hitaammin ajelevaa.....
No sulla on menneisyytesi meriitit ;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tempokisu
Aamulla 60km maantietä.
Sent from my iPhone 11 Pro Max using Tapatalk
Aamupäivällä reilu 80 soraa, polkua ja asfalttia. Parempaa keliä ei ehkä ole.. 22 astetta ja 5m/s, aurinko pilvettömältä taivaalta. Mahtaapi olla loma.
56km. Loppumatkasta satoi, ei haitannut.:)
Äsken parituntinen saunalenkki.
Eilen iltapäivällä Liedon lähisorat, noin seitsemänkymppiä. Kesäinen vehreys kun on lähes täysin kehittynyttä ja ajaa eri suuntaa, kuin usein, niin tietkin tuntuvat vierailta.
64km sunnuntai ajelut, tuuli reilummasti.
Aamulla 101km, ^ täällä oli melkein tyyntä. Jalat ei oikein tykänny ylämäistä..
Säijässä ajelevat, mikä homma tällä iäkkäämmällä naishenkilöllä on, kerääkö muovipusseja vai mikä juttu ne muovipussit tarakoilla on? Minulla oli pieni muovipussi taskussa ja loppumatkasta löytyikin pussiin 5 panttitölkkiä.
Sata kilometriä aamulla. Ensin 50 vastatuuleen ja sitten 50 myötäiseen.
Nyt on pitkä aika kun on viimeksi ajanut eli keskiviikkona viimeksi. Siinä olikin 4 pitkän lenkin sarja (su 28.6. 252km, ma 251km, ti 214km ja ke 221km). Eka lenkki oli läntisen uudenmaan kiertelyä helteessä (40km soraa maantiepyörällä), toinen kukkienkastelulenkki kotiin, tiistaina olikin sitten sadepäivälenkki - vain viimeisen tunnin oli täysin sateetonta ja keskiviikkona sitten vain keräiltiin kilometrejä kun silloinkin oli epävakautta ilmassa. Tarkoitus oli ajaa hiukan enemmän, mutta tuo sadepäivä latisti hiukan hommaa. Ja tuulta riitti niin maan perusteellisesti etenkin viimeisellä lenkillä. vauhtihan oli maltillinen (ajonopeus siinä 23,5-25,5 ja tauot huomioiden 20:n kantturoissa). Mulla tuntuu tuo 250km per päivä olevan jonkinlainen vedenjakaja; se määrä kerää rasitusta, kun taas noita hitusen lyhempiä jaksoi ihan kivasti ja olisi mennyt enemmänkin. Tuossa on selvä kehittämisen paikka... Löytyi muutama kiva lounaspaikka. Bromarvin Padvanniemen kärjessä olevasta kesäravintolasta saa varsin päteviä burgereita.
Mulla on kaksi opeteltavaa asiaa: lyhyiden eli alle kahden tunnin lenkkien ajaminen ja niinsanottua normaalia PK-vauhtia hitaammin ajaminen. Sillä etten kumpaakaan ole osannut tehdä on varmasti jonkinlainen yhteys siihen etten koskaan ole ajanut kahdensadan kilometrin lenkkejä useampana kuin kahtena perättäisenä päivänä. Ja ehkä juuri siksi nostan hattua (enkä tyydy ajattelemaan että kyllähän tuohon nyt pystyisi milloin vain jos vain kiinnostaisi ja viitsisi).
Viimeksi ajoin viikko sitten sunnuntaina, 140 km kahvilenkkinä. Pyöräilyllisesti alavireisen kesäkuun jälkeen heinäkuu on alkanut suorastaan kurjasti. Ihan kaikki päivät eivät ole sentään olleet niin sateisia, sateenuhkaisia tai ikävän tuulisia että siitä saisi ajamattomuudelle minkäänlaista selitystä ja sadepäivinäkin olisi jonkinlaisia sopivia aikaikkunoita ennen sateen alkua tai teiden nopeasti kuivuttua ollut varmasti löydettävissä, jos vain olisi ollut yhtään paloa tien päälle.
Pyöräilemätönkin elämä voi toki olla monella tavalla mielenkiintoista ja antoisaa, mutta ei silti ole tuntunut siltä että tässä samalla kasvatettaisiin pyöräilyintoa tai että pienellä tauolla saataisiin uutta potkua fillarointiin. Päinvastoin vaikuttaa siltä että jokainen ajamaton päivä on vain laskenut pyöräilymotivaatiota. Ja ennen ei edes tarvittu minkäänlaista motivaatiota siihen että veti ajokamppeet päällensä ja lähti ajamaan!
^ Useampi päivä ilman pyörälenkkiä tuottaa valtavan moraalisen krapulan joka pahentaa ajamattomuuden kierrettä entisestään. Pahimmassa tapauksessa sarvipäiset ja hiilihangolla varustetut paholaiset tulee hyppimään uniin saakka. Jos lenkille lähteminen tympii, kannattaa aina muistuttaa itseään siitä että olo on taatusti parempi lenkin jälkeen kuin ennen lenkkiä. Mulla oli valtava kankkunen alkuviikon jälkeen kun tuli 3pv tauko lähinnä sään ja muiden kiireiden vuoksi. Onneksi sain oikaistua turmiollisen kierteen loppuviikolla.
Eilen 1.5h märässä metsässä pitkästä aikaa läskillä. Vähän alkoi tuntua, että SealSkinzit ei sittenkään ole vedenpitävät.
^^ Minulle iskee se moraalinen krapula vasta siinä vaiheessa kun olen muuhun kuin pyörällä ajamiseen tuhlattujen päivien jälkeen ajanut yhden lenkin ja kokenut enemmän tai vähemmän vahvaksi että hauskaahan ajaminen on.
Ei minusta lenkille lähteminen millään tavalla vastenmielistä ole, puuttuu vain se jokin joka saa jättämään muut hommat tuonnemmaksi tai synnyttää lenkki-idean joka saa lenkin alun siirtymäkilometrit ja kelviosuudetkin tuntumaan etukäteen muulta kuin suorittamiselta.
Ei kai tästä ole muuta ulospääsyä kuin että komentaa itsensä lyhyelle vakiolenkille sen sijaan että jää odottamaan inspiraatiota. Säännölliset porukkalenkit joille olisi "pakko" osallistua voisivat tietysti olla eräs ratkaisu, samoin se että laatisi itselleen vaikkapa neljä treeniä sisällään pitävän harjoitusohjelman. Yksin ja fiiliksen mukaan ajamisessa on puolensa, mutta sitten kun se ei kannakaan, on melko pahasti tyhjän päällä...
Tämä. Mulle suurin kynnys lenkille lähtemättömyyteen on eteisen kynnys. Sen yli kun pääsee, loppu on yhtä juhlaa. Porukkalenkit olisi yksi vaihtoehto, kun niille on ilmoittautumisen jälkeen "pakko" lähteä. Vähän sama kuin kuntosalin ohjatut liikunnat: kun on ilmoittautunut, niin peruminen tuntuu luovuttamiselta ja on pakko mennä. Ja jälkikäteen on vain iloinen että tuli lähdettyä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Firlefanz
Inspiraatiota voi joskus joutua odottamaan melko pitkään. Itse olen havainnut, että ylianalysoin lenkille lähtemistä ja omia fiiliksiäni. Pitäisi vain vetää kypärä päähän, hanskat käteen ja hypätä pyörän selkään. Kyllä se pyörä sitten vie mennessään.
Tässä ylhäällä tuli todettua monia itsellekin tuttuja tuntemuksia; joskus lenkille lähtö on vaikeaa, mutta kun tulee lähdettyä niin yleensä tien päällä onkin ihan eri fiilis. Samoin tuo ajamattomuus - vieroitusoireet iskee jos on pitkään ajamatta. Kun itsellä oli taannoin vaivoja (ensin borrelioosi ja sitten tulppa), niin ensimmäisiä kysymyksiä lääkärille oli että milloinhan sitä saa taas pyöräillä, edes pikkasen.
On topic, eilen 49km arkilenkki, olipa tuulista.
Aika usein harmittelee että vitsit kun ei enää jaksa...kovasti yritän sitten iloita että hyvä se satasen lenkkikin on, oli keskari mikä hyvänsä. Kun katson mitä pieniä 20-50km "lenkkejä" olen ajanu kaksi viimeisintä vuotta niin satanen on huikeaa edistystä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
Aamulla tuli kuitenkin ajettua 108km, vaikka aluksi näytti huonolta ( ei viittisi kastua ennen töitä) pääseekö lenkille ollenkaan. Vielä kotimatka parin tunnin kuluttua.
Tänään Best of Saariselkä -kierros. Laanila - Ahopäät - Rautulampi - Taajoslaavu - Vellinsärpimä - Panimo - Laanila.
55 km ja viisi tuntia. Rankkaa ja märkää.
Eilen mökiltä Antiaistentietä kauppamatka Karkkilaan ja gräveliä / asvalttoa takaisin sadetta väistellen 60km. Olin mm. hylätyssä kopissa sateensuojassa jossa oli iso ampiaispesä, en kuitenkaan joutunut pakenemaan sateeseen. Paljoakaan en kastunut paitsi kengät. Ihan kiva ajaa vähän pidemmälle sitten Juhannuksen jälkeisen useampipäiväisen soratieseikkailuretken. Ollu sateita ja polttopuutöitäkin on pitäny tehdä jne bla bla ..
https://api.sports-tracker.com/apise...t=800&fit=true
Eilen gravelpyörällä helppo ulkoilutie-, kelvi-, katu- ja kylätielenkki,
Korttelinkiertoa vaille 100 km, neljä tuntia ehti täyttyä moving timena, muutama kuvaus- ja juomatauko ja pari ärsyttävän pitkältä tuntunutta pysähdystä punaisiin valoihin siihen päälle.
Lenkki oli subjektiivisesti elämää suurempi lähinnä siksi että se päätti ennätyksellisen pitkän, yksitoista päivää kestäneen ajamattomuuden jakson (jota edeltäneissä viikoissakaan ei pyöräilyllisesti oikein eloa ollut: vaikka tehnenkin lenkin huomenna, ajopäiviä ei silti tule neljään viimeiseen viikkoon seitsemää enempää).