Tuon suuntaista eroa ajattelinkin. Syke ei varsinkaan pidempien lenkkien lopussa reagoi huilailuun oikein mitenkään.
Printable View
Kestävyysurheilun perusteita: Eka viikko kanarialla done: 918km 17991m 43:30. Tänään 9.5h 201km ja 4110m.
Noilla spekseillä olisi perusteita rakenteleva sen toisen viikon lasaretissa :)
ei jouduttu, vähän kyllä löysäiltiin, vikat 6 ajopäivää : 820km 14170m 35:56, tosin otettiin 2 VK mäkipäivää. summana kun leirillä osaa ajaa ja ottaa maltilla, niin määrää kestää hyvin (kuskien iät 53 ja 57). Nuoremmat sitten voi ajaa enempi.
^ varmaan gran canariaa ristiin rastiin? Kovat on kyllä määrät, ei tarttuisi enää meikäläisellä jalkoihin mitään tuommoisessa putkessa.
juu. määrät on tietoisesti kovat. ei tarvi juuri mitään jalkoihin tarttuakaan, mutta jos jokunen hiussuoni tulis + vähän iskutilavuutta lisää niin hyvä. no se tarttui, ettei 7% tunnu enää mäeltä. eilen lenkin jälkeen ja aamulla ei hiilareita ollenkaan. reissussa kahvilla ja vedellä. 2h ja bonkkas ja loput 3h sitten muutamalla rusinalla eteenpäin.
Millähän softalla sykevälinmittauksesta saisi enemmän irti? Olisi mukava nähdä sykevälikäppyrät treenien rinnalla, ehkäpä noita tutkimalla oppisi enemmän omasta kropastaan. Training peaks?
HRV seuranta taitaa oikeasti olla toimiva tapa saada infoa liiallisesta treenistä, ennenkuin on myöhäistä.
Olisi 3kk aikaa tutkia käppyröitä ja opiskella kropan palautumisesta, ennen 3vk espanjan lomaa. Jos vain sammuttaisin mittarit ja rykäisisin omalla peruskunnolla tuollaisen kp63:n setin, niin saattaisi oikeastikkin olla kohtuullisen pitkä sairasloma edessä. Jo viime vuonna tuli ensimmäisen viikon jälkeen uniongelmia. Vedättekö muuten leireillä unilääkettä naamaan kuin hamsterit pähkinää, vai nukutteko sitten vasta suomessa?
Toimiiko HRV harjoittelun aikana?
Jos vetaa tunnit tonne 35-45 viikkotuntiin, niin saattaa tullakin uniongelmia. Mina en tieda kun en ole koskaan noin isoja maaria tehnyt edes leirioloissa (muistaakseni). Mutulla kuitenkin sanoisin, etta jos ei pysty nukkumaan harjoittelun takia, niin se harjoittelu ei valttamatta tartu ihan toivorulla tavalla. Saa nahda miten treenit menee kun Maaliskuussa suntaan ensimaiselle perhelo...harjoitusleirille sitten 2004 kevaan jalkeen. Majapaikan takapihalla on >50km/>3000m nyppyla, eli jos joka aamu riipaisisi maen paalle...:p
Nukuttiin aikas normaalisti. Alussa vähän herätytti, mutta sitten normaalisti. (Tän ikäset prostaattakäppyrät on tottunut herää vähintään kerran yössä). Ravinto, lepo, 3xhieronta + hyvä seura ja positiivinen fiilis, siinä ne. Ruuasta sen verran, että opit hetkeksi pois ja hiilareita, munia ja pekonia etc naamariin no vegetables + lenkeillä kokoajan energiaa.
Miten muuten viikot ennen ja jälkeen tuommoisen old skool -rykäyksen?
(Juoksupuolelta muistan joskus sellaisen nyrkkisääntökaavan jonka mukaan etelän leiriviikolla vedettiin määrää 200% - kun "normaalilla määräviikolla" ollaan juostu 100% - ja sitten kotiin palattua pidetään yksi "normaalia kevyttä viikkoa" kevyempi viikko eli määränä <50% ja yksi "normaalia perusviikkoa" kevyempi viikko. Pyöräilijällähän ei välttämättä ole samoja syitä asettaa määrälle kattoa mutta palautumistarve ennen "kehittävän treenin" uudelleen aloittamista lienee varmasti sama kuin juoksijallakin.)
Tuolta löytyy tutkijan blogi ja app: http://www.hrv4training.com/
Ennen rykäisyä oli tarkoitus "piikata" tehot ulos, mutta 2 vkon flunssa esti sen. Rykäsyn jälkeen just noin lepoa, lepoa eli annetaan kropalle sen tarvitsema aika. Ens vkolla tarkoitus ottaa punttia ja vaan 1-2 treeniä fillarilla. Sitten sokkina 3 vkon blokki tehoja. oman ohjelma perusta blokit, polarisaatio ja sisäpyöräily minimiin.
Fillarilehdessä oli Lotan treeniviikkoja listattuna. Näyttää hieman erilaiselta kuin perinteiset "vanhan liiton" treeniviikot.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Androidilla ja ant vyöllä käytän nyt elite HRV softaa, mutta mikäli raskin ostaa trainingpeaksin lisenssin, niin mittaukseen vaihtuu varmaankin ithlete.
Tasan ensimmäistä kertaa alkoi kyllä tekemään mieli applen puhelinta.
Onko tämä hrv4 softa tosiaan synkattu molempiin suuntiin trainingpeaksin kanssa? Eli softa ottaa huomioon TSS datankin antaessaan arviota päivän kunnosta?
Nyt käytössä oleva eliteHRV ei tosiaan tiedä tuon taivaallista treeneistä.
Muistan jostain lukeneeni ettei oikein toimi tuohon tarkotukseen. Siis mahdollisimman vakioidussa tilanteessa eli esim aamulla mittaus on paras ennustamaan vireystilaa. Huomasin että mulla garmin edge on raportoinut tuota suorituksen aikaista HRV:tä jo monta kuukautta ja se näyttää aika samaa tulosta koko ajan verrattuna aamumittaukseen joka tosiaan heittelee rajusti esim jos on kipeä tai huippuvireessä. Tottakai aamutkin on erilaisia ja päivän aikana voi tapahtua kaikkea mutta ainakin aamulla muuttujia on vähemmän. Harjoittelun aikana HRV:stä saa sitten kai jotain muuta metriikoita kuten kuinka lähellä ollaan maksimia.
Tarkoitin siis tuolla HRV mittauksella treenien rinnalla sitä, että näkisit miten harjoitukset vaikuttavat HRV mittauksen tuloksiin. Jatkossa varmasti myös toisinkin päin, eli miten tulokset paranevat jos treenataan HRV softan suositusten mukaan.
Tuo applen hrv4training softa osaa näköjään tämä yksinkin, eli trainingpeaksin käppyröitä ei varmaankaan ole edes välttämätöntä oppia heti lukemaan.
Voi olla kyllä iPhonen osto edessä. Täytyy ensin kuitenkin perehtyä iThlete softaankin, tosin sekään ei osaa mitata HRV dataa ilman vyötä. Sormenpääsensorin siihenkin kyllä saa, joka saattaisi olla jopa helpompi vaihtoehto.
Edit: ithlete pro näyttää synkkaavan suoritukset suoraan garminista.
Toi HRV4 nappaa treenit joko Stravasta tai Trainingpeaksistä. Mun pikaisen testin perusteella ihmetyttää, että ohjelma ei kehota pitämään lepopäiviä vaikka mutu sanoisi ihan muuta
Niin katselin. Stravan kautta saisi helpommin traineriajotkin mukaan.
Taitaa HRV mittauksien luotettavuus perustua pidempään seurantaan, eli kun aamumittauksia on tehty joitakin kuukausia, niin softalla on dataa johon tuloksia vertailla.
Mutta ainakaan eliteHRV ei tosiaan ehdota lepopäiviä turhaan, eli jos kroppasi on softan mukaan palautunut riittävästi, niin se vain kannustaa treenaamaan lisää. Tämä olikin yksi syy, miksi haluaisin saada TSS tiedot hrv softan käyttöön. Äkkiä ajatellen softa pystyisi ehdottamaan hivenen aiemmin treenien keventämistä, jos jollain tietyllä kuormituksella on tullut aiemmin romahdus käppyröissä. Pelkän lopputuloksen mukaan arviointi tuntuu hurjalta, vaikka HRV mittaus käsittääkseni pystyykin kertomaan liiallisesta kuormituksesta ajoissa.
Mä kyllä pidän lepopäiviä usein silloinkin kun tekisi mieli treenata...
Muttakun härpäkkeet on kivoja 😉.
Mielenkiinnolla odotan kevättä ja sitä että onko tuntemukset ja sovelluksen näyttämät samansuuntaisia, kun maantiekausi alkaa ja ajomäärät taas nousevat.
Niin..."ihminen ei ole kone" "kuuntele kehoasi" ja mitä niitä nyt on. Omalla kohdalla olen ajanut parhaimpia testejä ei niin hyvillä jaloilla ja fiiliksellä. Fiiliksen mukaan ei varmaan mene ihan sikapahasti metsään, mutta se ei tarkoita etteikö voisi tehdä jotain muuta.
Ei mulla ole mitään kompetenssia aihetta kommentoida. Harrastuksena neppailen.
Sä et aja kisoja? Eihän sen sitten NIIN väliä.
Ihme juttu että koskaan ei ylikunto yllättänyt ( hölkässä se oli vähän mahdotontakin kun lepoa oli vammojen takia niin paljon). Ainoon virheen tein 2005 kun kuvittelin että lisää ja kovempaa reenaamalla se kunto alkukesästä sitten kohenee. Olisi pitäny levätä, ja toinen iso syy oli tietyt täysin tarpeettomat henkiset stressit ( joista ei voi syyttää kun itteä).
Kaikkein parasta kunnonkohentamisen ja sen testauksen kannalta oli yhteislenkit, ja reenit inasen paremman kaverin kanssa.
Ja testit. Pari päivää ennen SM-kymppiä ( jonka siis voitin) olin jossain hyppely-juoksumattotestissä, ja tulos oli jotain että ...on paljon parannettavaa.
Samoin 2002 vähä ennen ekoja tempoja olin jossain traineritestissä. Meni aika perssiilleen, en ottanu edes tuloksia mukaan. Tempot kuitenkin sujui heti keväästä. Parempi niin päin tietysti, kun että tämä suomalaisurheilijoiden vakioselitys ennen kisoja "testien perusteella olen maailman parhaimmassani kunnossa"
Toki joskus tarvii lähteä lenkille vaikkei niin inspiroisi. Mutta vuosien mittaan on oppinu senkin jos väsyttää ja nukkuu 12 tuntia ja ei kertakaikkiaan jaksa, niin paras se on levätä.
Oppinu olen senkin, että vaikka on 2 viikkoa ajamati, niin ei se kestävyys minnekään katoa, kyllä sen saturaisen jaksaa. Eikä paino nouse minnekään kun vähän katsoo syömistään.
^en aja kuin omaksi iloksi, mutta välillä varmaankin liikaa/liian "kovaa".
Onneksi kaikkien ei ole pakko treenata samalla tavalla. Minua sylettäisi ihan sikana lähteä tonne -32 pakkaseen puttailemaan 5-7 tunniksi.
Ja minullakaan ei ole mitään kummempia tavoitteita. Tai jos voittaisi lähtöpaikan Leadville 100 kisaan ensi kesänä.
En osaa muotoilla tätä Googlelle sopivaksi, mutta täällähän on jo sykeharjoittelun konkareita. Eli, siis. En ole koskaan juurikaan sykettä katsellut, en tehnyt maksimitestiä, enkä kaasu- tai laktaattitestejä. Joskus muistelen suht raastavan puuskutuksen jälkeen garminissa nähneeni luvun 196 joten olen sen aikoinani kuvitellut sykemaksimiksi. Nyt välillä traineria ajaessa on ollut niin tylsää että on sykekenttääkin tullut tuijotettua.
Tuolla maksimilla peruskaavan luvut tuntuvat kuitenkin olevan hieman hämäriä. On esim. vaikeaa pysyä lasketuilla PK-sykkeillä kun ajelee teholla jonka tulisi olla PK:ta, ja epäilen kynnyssykkeenkin olevan lähempänä 180 kuin 172. 8 minsan VO2-veto menee loppupuoliskolla sinne 188–192 paikkeille (ilman että keuhkoissa erityisemmin repii) kun nyt sellaistakin jaksoin yrittää. Olisikohan mahdollista että tuo 196 on alakanttiin, tai laskukaava vain muuten epäsopiva? Se on tietty aina mahdollista että olen vain huonossa kunnossa ja teen asioita väärillä tehoilla.
Se on hyvinkin mahdollista että näin vaillinaisilla perusteilla valistuneet arvaajat veikkaavat sinun henkilökohtaisia ominaisuuksiasi aivan laidasta laitaan. Tee jonkinlainen maksimitesti ja sovella sen tulokseen parhaaksi katsoamiasi laskukaavoja.
Jos sykkeet ei pysy laskennallisissa PK-rajoissa kun käytetään tehoa jonka kuuluisi olla (hieno määritelmä) PK-aluetta, sanoisin että tasapaksua VK-alueen treeniä on tehty liikaa. Aerobinen kynnys on jäänyt alas ja anaerobinen on puskuroitunut ylös - sykkeet nousevat nopeasti tehovaatimuksen kasvaessa, kun hengitys- ja verenkiertoelimistö tykkää tehdä työtä sillä alueelle jossa se on tottunut toimimaan. Se ei kuitenkaan ole energiataloudellisin tapa, kun enemmän matalan intensiteetin tehoilla PK:ta rullaillut on puskuroinut aerobisen kynnyksensä ylemmäs ja ollessaan muutenkin paremmassa peruskunnossa, tuottaa saman tehon matalammalla sykkeellä.
Eihän tämä toki kovin eksaktia tiedettä ole, lähinnä tuumin josko esim. tuo 8 minuutin syketaso jättäisi selkeästi liian pienen välin maksimiin. Toki sekin vaihtelee henkilöittäin…
Mutta hyvää spekulointia kuitenkin, kiitos! Ehkä minä vain teippaan sen kentän näkymättömiin.
Näitä maksimisykkeeseen pohjautuvia laskentatapoja tuntuu olevan valittavana aika monta traininpeaksin valikoissakin. zone2 loppuu minulla 190max sykkeellä jonnekkin 140 ja 155 välille. Mikähän laskentatapa noista kannattaisi valita?
Miten pitkään sykkeen tulisi pysyä wattien mukaan ajaessa pk alueella? Oma ftp on 260 ja 170w teholla trainerilla ajaessa syke pysyy tunnin alle 130 ja kahden tunnin kohdalla syke on 140.
Kun FTP:n määritelmä on sidottu ajallisesti tuntiin, sitoisin kaikki FTP-johdannaisetkin tuntiin. Kuitenkin yleisesti ottaen vierastaisin tuollaista "sykkeiden pitäisi olla" -ajattelua, kun sykkeeseen vaikuttaa kuitenkin kaikki mahdolliset asiat, ei pelkästään akuutti rasitus. Ja se kannattaa ehdottomasti muistaa että laskennalliset syke- ja tehorajat ovat teoriasta johdettuja laskennallisia arvoja, eivät mitään absoluuttisia on/off-katkaisijoita joiden ala- tai yläpuolella elimistön toiminta olisi merkittävästi erilaista.
Mita pidempaan sykkeet pysyy matalalla pk-tehoilla ajaessa, niin sita paremman voi "pk-kunnon" arvioida olevan. Jos on hyvassa pk-kunnossa, niin sykkeen pitaisi pysya pk-alueella useamman tunnin ajan jos tehona on 60-70% FTP tehosta.
Mina en ole mikaan kestavyysurheilijan malliesimerkki, mutta eilen ajoin 2:20 trainerilla, keskiteho noin 76% FTP:sta, eli mahdollisesti siella PK-alueen ylapaassa, ja keskisyke 136 (kynnys noin 150-155). Toi treeni ei tosin ollut tasavauhtinen vaan seassa oli kaksi pidempaa ja kaksi lyhyempaa vetoa.
Jos asia voitaisiin ratkaista huutoäänestyksellä, kuuluisin niinsanotun Karvosen kaavan kannattajiin. Eli prosentit lasketaan sykemaksimin ja leposykkeen erotuksesta ja halutut sykealueet saadaan kun prosentteihin lisätään leposyke:
HRrest + % (HRmax - HRrest)
Ei silläkään päästä yksilötasolla kuin sinnepäin olevaan tarkkuuteen eivätkä luvut välttämättä edes kovin paljon eroa yksioikoisempien kaavojen antamista. Joskus osuvat kuitenkin jollakin onnekkaasti kohdalleen.
Karvosen kaava linkittää tehotason prosentteina maksimaalisesta hapenotosta vastaavaan syketasoon. Eli 70%:n taso VO2max:sta on noin 70% Karvosen kaavan avulla lasketusta maksimisyke"tasosta". Ilman kaavaa laskettuna syketaso olisi arviolta jotain 75-80%. Karvosen kaavalla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä kynnysprosenttien kanssa.
Käy testeissä niin ei tarvitse arpoa. Tai sitten tarkastelee asioita vaan pidemmällä perspektiivillä ja laajemmin eikä yritäkään löytää yksittäisiin treeneihin tarkkoja raja-arvoja.
Mietiskelin vain peruskunnon kehittymisen mittausta zone2 wattien ja sykkeen avulla. Tunnistahan on tietenkin helppo ottaa se keskisyke, mutta ei tämä taida paljoakaan kertoa, vai kertooko se? Eli jos mitattu keskisyke treenin myötä laskee, niin äkkiä ajatellen ftp on vaan ajamisen myötä noussut ja uudella korkeammalla zone2 teholla se tunnin keskisyke on taas sama kuin aiemmin. Mutta eipä se ftp taidakkaan pelkäppä peekoon hinkkaamisella nousta tosiaan yhtään mihinkään...
Olen aika varma, että itselläni suurimmat puutteet ovat peruskunnossa. Aiemmin kesällä harrastamani urheilu oli sykkeiden osalta 20min/max=>40min/lepo tyyppistä ja kaverin kanssa kesällä polkiessa olen huomannutkin omien sykkeiden olevan selkeästi korkeammat rauhallisella lenkkivauhdilla.
Ymmärrän kyllä, että ainoastaan threshold raja on oikea ja muut ovat enemmän tai vähemmän laskennallisia.
Juu, testissä on kyllä tarkoitus käydä, kunhan treenaamisen tosiassaan aloittaa, tällä hetkellä en pidä satojen eurojen mittausta itselleni mitenkään pakollisena. Nyt treeni on minulla vielä enemmän peruskunnon kasvattimista. Todennäköisesti teen testin ensi syksynä, kun käyn kaverin luonna virossa kyläilemässä. Mutta laktaatti raja on käsittääkseni kuitenkin hyvinkin lähellä ftp testin sykettä? Muut rajathan lasketaan tästä?
Kaverit on jonku verran noissa testeissä käynyt (triathlon lajina) ja vissiin jotain hyötyäkin saaneet. Itse olen pähkäillyt että ensin pitäisi olla treeniohjelma jota myös kykenisi noudattamaan niin sitten joskus voisi myös testeissä käydä. Vielä ei ole onnistunut tarpeeksi määrätietoinen treenaaminen eikä ehkä ole edes haluakaan :)
Mä voisin heittää oman huutoni tähän huutoäänestykseen eli jos haluaa treenata nimenomaan sykkeillä eikä halua tehdä testejä niin voi koittaa vaikka MAF-metodia. Siinä lyhyesti sanottuna treenataan niin että syke on aina maksimissaan 180-ikä. Jotain ynnäilyä tulee sitten esim treenihistoriasta. Menestystä on tullut tälläkin.
Voi olla kyllä parempi juoksuhommiin mutta muistaakseni Maffetone itse ei moista myöntänyt kirjassaan. Uinnista kyllä tais sanoa että ei toimi samaan tapaan.