FTP:si

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

Pakko tuossa on kai jonkin heittää. Tämän öljytien pätkän ajoin karmeaan myötätuuleen.
Keskari 42 ja todelliset watit jossain 290 kohdilla. Jos samaan kyytiin pääsee ilman tuulta 220w tehoilla, niin lopetan heti trainerilla hinkkaamisen.

https://www.strava.com/activities/10...ysis/2887/3943

---

Ehkäpä tuossa yhtälössä heittää monikin asia. Ensinnäkin testeissä en tunnu saavan kaikkea irti kuten maantiellä. Tuo 14.35 ajettiin yhteen suuntaan mielestäni suht tyynellä kelillä, mutta saattanut olla takatuuppari kuitenkin vaikuttamassa. Kisassa vedetty virallinen aika edestakaisella reitillä 15.10. Eli kokonaiset kaksi kympin tempoa tuli tehtyä viime kesänä ja samalla viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Paino 80 kg. Eli, vahvasti näyttää, että nuo tempot ovat watitettu kovempaa kuin testien arvot näyttävät suorituskyvyksi.

Tuo 40 minuutin kisa rypistys Zwiftissä myös vahvasti viittaa siihen, että en ole edes maksimisykettäni saanut testissä todelliseen, vaan ainoastaan sen hetkiseen maksimiin, koska tuo diesel jyskytys vienyt kaiken terän huipuista. Meinaan sitä, että 40 minuuttia 97% maksimisykkeestä kertoisi, että olisin kova karpaasi, mutta kun en ole. Eli, harjoitusmuutokseni on aiheuttanut nopeita muutoksia suorituskykyyni ja testin maksimisyke laahaa pahasti perässä. Se saattaa nyt olla jonkun pykälän korkeampi. Käyn tammikuussa taas testeissä, jotta osaan arvioida kehitystäni paremmin.

Katsotaan sitten mihin päästään tuolla uutukaisella aika-ajopyörällä ja talven hinkkaamisella, sekä painon pudottamisella. Toivottavasti kympin tempossakin kaksi ensimmäistä numeroa olisivat 1 ja 3.

…Joo, elikkä 80-kiloiselle 15 minsaa kymppitempossa tarkoittaisi noin 280 W aika-ajopyörällä.

^Tuosta voisi helposti tehdä johtopäätöksen, että olen maantiepyörällä tuossa tempo kisassa taikonut jostain hieman enemmänkin watteja.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Laroute

^Tuosta voisi helposti tehdä johtopäätöksen, että olen maantiepyörällä tuossa tempo kisassa taikonut jostain hieman enemmänkin watteja.

---

Yhteen suuntaan ajamalla wateista on aika turhaa puhua. Esimerkiksi lahden tiellä pääsee kivasti neljääkymppiä 220w tehoilla. Vaikka tuntuu, ettei myötä tuulta ole, niin sitä voi olla takana paljonkin.

Mutta olen kyllä myös sitä mieltä, että suuri osa ftp testeistä ajetaan alakanttiin. Ei riitä mielenlujuus rääkätä itseä tarpeeksi. Kun sitten aletaan treenaamaan sillä liian pienellä ftp:llä, niin ei varmasti tapahdu kehitystä.

Ajoin maantiepyörällä tasaisella menopaluu reitillä ja aivan pläkässä 36.1 km/h @ 240 W (VI 1.02). Sama vauhti molempiin suuntiin.
Sama pätkä (50 km) TRI pyörällä 35.9 km/h @ 211 W (myös 1.02 VI). Tällöin kevyt tuuli ja mennessä 34.2 @ 214 ja paluu 38.0 @ 210.

Ei tarvitse olla kummoista tuulta suuntaan jos toiseen niin sen vaikutus on todella suuri.
Kannattaa myös muistaa ja sisäistää että tuuli hidastaa menopaluu reittiä. Se mitä vastaisessa häviää ei tule kokonaan myötäisessä takaisin. Ja sivutuuli haittaa molempiin suuntiin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Coasting

Se mitä vastaisessa häviää ei tule kokonaan myötäisessä takaisin.

---

Ainoana poikkeuksena tilanne, jossa meno-osuus on alamäkeen viettävä, paluuosuudella tulee pääosa nousumetreistä ja vastatuuli osuu menomatkalle. Sellaisella reitillä siinä olosuhteessa voi päästä lähes samaan aikaan kuin täysin tyynessä, jos ajaa meno-osuuden tehollisesti ylikovaa ja pinnistelee palatessa myötätuulessa sen mitä on jäljellä. Mutta turha jeesustella sen enempää, sivutuuli on juuri se raskain elementti aika-ajossa. Aika harvoin tuulisena päivänä kohdalla ei osu sivutuulta kaiken muun tuulen joukossa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

Yhteen suuntaan ajamalla wateista on aika turhaa puhua. Esimerkiksi lahden tiellä pääsee kivasti neljääkymppiä 220w tehoilla. Vaikka tuntuu, ettei myötä tuulta ole, niin sitä voi olla takana paljonkin.

Mutta olen kyllä myös sitä mieltä, että suuri osa ftp testeistä ajetaan alakanttiin. Ei riitä mielenlujuus rääkätä itseä tarpeeksi. Kun sitten aletaan treenaamaan sillä liian pienellä ftp:llä, niin ei varmasti tapahdu kehitystä.

---

Olen samaa mieltä yksisuuntaisista tempoista. Tuo 15.10 aika oli kuitenkin edestakaisella reitillä ja pyöräilyliiton kalenteriin merkitty kilpailu, joten voin sitä pitää kohtuu luotettavana tuloksena. Kyllä tuo ftp testi on aika puuduttava henkisesti, eikä siinä saa ainakaan meikäläinen sellaista taistelutahtoa esiin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Laroute

Olen samaa mieltä yksisuuntaisista tempoista. Tuo 15.10 aika oli kuitenkin edestakaisella reitillä ja pyöräilyliiton kalenteriin merkitty kilpailu, joten voin sitä pitää kohtuu luotettavana tuloksena. Kyllä tuo ftp testi on aika puuduttava henkisesti, eikä siinä saa ainakaan meikäläinen sellaista taistelutahtoa esiin.

---

No mitkä oli tuon 15.10 keskiwatit? Sama 210? Millä mittarilla mitattu?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

Kun sitten aletaan treenaamaan sillä liian pienellä ftp:llä, niin ei varmasti tapahdu kehitystä.

---

Eipä pidä paikkansa. Kyllä esim hiihtäjät ja juoksijat kehittyy ihan ilman watteja ja ftp arvoja. Ja ilman yhtään ftp treeniä voi ajaa todella kovaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

No mitkä oli tuon 15.10 keskiwatit? Sama 210? Millä mittarilla mitattu?

---

En minä mitään watteja maantiellä seuraa, kun ei ole siihen vehjettä. Niillähän ei ole merkitystä, vaan sillä kuka on ensimmäisenä maalissa tai kuka on kovimpaa ajanut matkan. Nämä watin seuraamiset ovat tulleet minulle tuolta trainerin puolelta ja Vierumäen testistä. Jokuhan tuosta näppärästi osaa laskea keskiwatit, kun tiedetään matka ja siihen kulutettu aika, sekä ajajan paino 80 kg. Pituus 176 cm. Kyllähän tuo kokokin hieman vaikuttaa ilmanvastukseen. Ikä 54 ei taida kuitenkaan watteihin suorituksen aikana vaikuttaa, vaan vasta pidemmällä tarkastelulla. Ottaisin mielelläni tuon suorituksen keskiwattimäärän tietooni, jos joku taitaja viitsii laskea. Ja maantiepyörä oli kyseessä. Tuossa ylempänä oli 15 minuuttiselleni tarjottu 280 wattia aika-ajopyörällä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Laroute

En minä mitään watteja maantiellä seuraa, kun ei ole siihen vehjettä. Niillähän ei ole merkitystä, vaan sillä kuka on ensimmäisenä maalissa tai kuka on kovimpaa ajanut matkan. Nämä watin seuraamiset ovat tulleet minulle tuolta trainerin puolelta ja Vierumäen testistä. Jokuhan tuosta näppärästi osaa laskea keskiwatit, kun tiedetään matka ja siihen kulutettu aika, sekä ajajan paino 80 kg. Pituus 176 cm. Kyllähän tuo kokokin hieman vaikuttaa ilmanvastukseen. Ikä 54 ei taida kuitenkaan watteihin suorituksen aikana vaikuttaa, vaan vasta pidemmällä tarkastelulla. Ottaisin mielelläni tuon suorituksen keskiwattimäärän tietooni, jos joku taitaja viitsii laskea. Ja maantiepyörä oli kyseessä. Tuossa ylempänä oli 15 minuuttiselleni tarjottu 280 wattia aika-ajopyörällä.

---

Mutta sittenhän sinulla on ne treenaamisen pohjana käytettävät watit pahasti pielessä. Älä tuijota niitä trainerillakaan, mikäli et saa niitä testissä kohdilleen.

^Juu, en olekaan wattien varassa arvioimassa harjoitteluani, vaan käytän vahvasti sykkeitä ja saamiani kynnysarvoja homman perustana. Tarkastelen watteja siten, että omalla trainerilla, vakiopaineilla ja lämpimäksi ajettuna voisin verrata, josko jollain määrätyllä sykemäärällä pystyn harjoittelun tuloksena ajamaan kowempia watteja. Jos tuota kehitystä ei tapahdu, niin on syytä kyseenalaistaa harjoitteluani ja tehdä muutoksia. Tarkastelen esimerkiksi aerobisen kynnykseni kohdalla 129 sykeellä, että mitkä ovat wattimäärät. Nyt ne ovat siinä 155 Zwift watin kieppeillä. Eli, mukawia nuo watit ovat trainerin ja sykevyön kanssa yhdessä kehityksen tarkkailuun.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

Eipä pidä paikkansa. Kyllä esim hiihtäjät ja juoksijat kehittyy ihan ilman watteja ja ftp arvoja. Ja ilman yhtään ftp treeniä voi ajaa todella kovaa.

---

Eddy ei käyttänyt edes sykemittaria. Ei harjoittelun tueksi tarvitse tehoja, sykkeitä, kelloa tai muutakaan tukea.

Ja jos ei testissä saa viimeistä kymmentä wattia ulos, niin ei se treenejä pilaa. Ja sitä harjoitustasoa kannattaa haarukoida jatkuvasti, jokaisessa treenissä. Jos 290 watin intervallit tuntuvat helpolta, niin kokeile seuraavaksi 310 watilla.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

Eipä pidä paikkansa. Kyllä esim hiihtäjät ja juoksijat kehittyy ihan ilman watteja ja ftp arvoja. Ja ilman yhtään ftp treeniä voi ajaa todella kovaa.

---

Totta kai, mutta silloin pitää unehtaa tuo väärin mitattu FTP. Laroutte puhui tuossa yllä 5x4min@115%FTP seteistä ja jos se ftp heittää 70w, niin ne vedot ovat kyllä silloin jotain ihan muuta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Laroute

^Juu, en olekaan wattien varassa arvioimassa harjoitteluani, vaan käytän vahvasti sykkeitä ja saamiani kynnysarvoja homman perustana. Tarkastelen watteja siten, että omalla trainerilla, vakiopaineilla ja lämpimäksi ajettuna voisin verrata, josko jollain määrätyllä sykemäärällä pystyn harjoittelun tuloksena ajamaan kowempia watteja. Jos tuota kehitystä ei tapahdu, niin on syytä kyseenalaistaa harjoitteluani ja tehdä muutoksia. Tarkastelen esimerkiksi aerobisen kynnykseni kohdalla 129 sykeellä, että mitkä ovat wattimäärät. Nyt ne ovat siinä 155 Zwift watin kieppeillä. Eli, mukawia nuo watit ovat trainerin ja sykevyön kanssa yhdessä kehityksen tarkkailuun.

---

Jos sinulla on joku arviopohjainen nestetraineri, niin minusta niiden wattien seuraaminen kannattaa kyllä melkein unehtaa tuon kautta.
Jatkaa vain sykkeiden mukaan treenaamista ja katsoo sen kunnon siellä kymppi temmossa.

Kun puhuit FTP tuloksesta, niin oletin sinun mitanneen ne mittarilla.

Toisin kuin Karilla ja muilla urheilijoilla, minun kaltaisilla jää ne kovat vedot sekä pk-lenkit helposti tekemättä. Watit ja FTP ovat tällaisia erityisen oppijan apuvälineitä, niin että ymmärtää käskyttää itseään näihin ääripäihin.

^^Näin olen itsekin ajatellut ja ymmärtänyt, että nuo trainerin watit ovat suuntaa antavia. Ne ovat kuitenkin mukavaa viihdettä siinä. Pitää kuitenkin muistaa, että ihan kunto-ukkona ja puolileikillään tätä meikäläinen tekee. Terveys edellä tässä mennään ja pieni kisailu on vain pientä boosteria, niiden pyöräilyn tuomien terveyshyötyjen saavuttamiseksi. Sijoitukset ovat sivuseikka, enkä siksi panosta harjoitteluni tieteellisyyteen. Suurin piirtein kun mennään oikeaan suuntaan, niin se kyllä piisaa minulle.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti fiber

Toisin kuin Karilla ja muilla urheilijoilla, minun kaltaisilla jää ne kovat vedot sekä pk-lenkit helposti tekemättä. Watit ja FTP ovat tällaisia erityisen oppijan apuvälineitä, niin että ymmärtää käskyttää itseään näihin ääripäihin.

---

jep. aerk on tärkeää tietää, ettei aja liian kovaa. kovat vedot ajetaan sitten x% Maximista. kovien vetojen ajat valitaan sen mukaan mihin vaikutusta tarvitaan. kovia vetoja viedään ihan loppuun vasta ihan A-kisojen lähellä. näilla treenattu monta vuotta ja ainakin itelle toimii. mutuna loka-maaliskuu treinerillä arvio, että koviin vetoihin käytetty aika max 20min/viikko. nyt just päätty malagan leiri, jossa 54h pitkää siivua ja 8.5 ajopäivää. tiedän kokemuksesta, että jos tekisin minkä tahansa ftp testin, niin leirin jälkeen arvot olisivat hyvät, vaikkei yhtään ftptreeniä tullut tehtyä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

jep. aerk on tärkeää tietää, ettei aja liian kovaa. kovat vedot ajetaan sitten x% Maximista. kovien vetojen ajat valitaan sen mukaan mihin vaikutusta tarvitaan. kovia vetoja viedään ihan loppuun vasta ihan A-kisojen lähellä. näilla treenattu monta vuotta ja ainakin itelle toimii. mutuna loka-maaliskuu treinerillä arvio, että koviin vetoihin käytetty aika max 20min/viikko. nyt just päätty malagan leiri, jossa 54h pitkää siivua ja 8.5 ajopäivää. tiedän kokemuksesta, että jos tekisin minkä tahansa ftp testin, niin leirin jälkeen arvot olisivat hyvät, vaikkei yhtään ftptreeniä tullut tehtyä.

---

Samaa mieltä. Tehomittari on kyllä ihan loistava apuväline, mutta siitä on kyllä lieveilmiönä tullut pyöräilyyn ja triathloniin se, että treenaamisesta on tehty ihan turhan vaikeaa. Keskimäärin harjoitteleville olisi paljon hyödyllisempää tietää oma aerobinen kynnys tarkasti kuin oma FTP tai anaerobinen kynnys. Aerobisesta kynnyksestä puolestaan tekee hankalan sen, ettei sillä ole oikeastaan mitään yleispätevää kenttätestiä. Viikonloppuna tein taas useamman laktaattitestin ja jokaiselle olisin kyllä treenitulosten perusteella osannut kohtalaisen hyvin ennustaa anaerobisen kynnyksen, mutta aerobisen kynnyksen osalta kaikilla käyttäytyi kroppa eri tavalla.

Slowtwitch-foorumilta lueskelin huvittuneena ketjua kun monen sivun verran yritettiin analysoida, että millä FTP-prosentilla treeni pitäisi oikein ajaa, kun tutkimuksessakin luki suoraan, että mitään hapenoton, tehon tai sykkeen suhteen määrättyä prosenttia ei annettu, vaan ohje oli yksinkertaisesti ajaa niin kovalla teholla kuin kykeni ylläpitämään kaikissa pätkissä. Kun treenit on suunniteltu järkevästi ne käytännössä pakoittavat oikeanlaisen toteutuksen kovissa treeneissä. Samaa ei voi sanoa kevyistä treeneistä.

Samalla palaan siihen, että ei ole kyllä mitään yhtä autuaaksi tekevää testiä, jolla tuo anaerobinen kynnys tai sitä suunnilleen vastaava FTP määrittyisi tarkasti kaikille yksilöille. Aineenvaihdunnallisesti lähimmäksi pääsee laktaattien ja hengityskaasujen kombolla, mutta yksilöllisesti sitten vaihtelee se, että kyetäänkö tuolla kynnyksellä työskentelemään 30 minuuttia vai 90 minuuttia. Kuten täälläkin tuli ilmi niin tuo 95% pois Cogganin protokollan testistä on vain hyvin karkea arvio.

Kun nyt vielä vuodatan, niin Cogganilla ja Allenilla on paljon hyviä ajatuksia, mutta yllättävän paljon myös tuubaa. Esimerkiksi aika tarkoituksen hakuisesti haettu tuo heidän kirjassaan ja muualla mainittu "laktaattikynnys", joka heidän mukaansa on 1mmol/l nousu perustasosta. Tuota kriteeriä kyllä harvoin käytetään testausasemilla tai laadukkaassa tutkimuksessa. Samalla he jotenkin unohtavat, että noita kynnyksiä voidaan määrittää kaksi, ja tuo heidän määritelmänsä osuu jokseenkin kynnysten puoliväliin, joten ymmärrettävästi ei oikein vastaa kummankaan kynnyksen suoritustasoa. Kannattaa muuten jos testeissä käy niin kysäistä testaajalta, että mitä kriteereitä käyttää kynnysten määrittämisessä, noissakin kun on kyllä selkeätä vaihtelua Suomessakin eri testiasemien välillä.

ovat kuulemma vaihtaneet aerk kriteereitä, nykyiset antanevat pienemmät arvot

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti kp63

ovat kuulemma vaihtaneet aerk kriteereitä, nykyiset antanevat pienemmät arvot

---

Helsingin Urheilulääkäriasema, Paavo Nurmi -keskus ja KIHU ovat ainakin käyttäneet toisistaan hieman eroavia kriteereitä noissa testeissä. Kyllähän noiden määritykseen on Suomessa olemassa yleinen ohje, ja siihen nyt juuri KIHU on vähän tuonut päivitystä, mutta käytännössä jokainen testaaja/testiasema tuntuu käyttävän itse hyväksi toteamiaan tapoja. Eipä sillä sinänsä suurta merkitystä muuten ole kuin, että mitään yhtä ja absoluuttista lukemaa ei kummankaan kynnyksen osalta ole esittää, vaan ovat sekä testitavasta että tulkinnasta riippuvaisia. Sen takia esim. eri henkilöiden välillä vertailu ei välttämättä ole mielekästä, ja tämä tulisi myös tiedostaa mikäli testaaja/testipaikka vaihtuu. Käytännön treeniohjeissa myös hyvä olla tietoinen näistä eroista esim. sen suhteen kuinka lähellä kynnystä kannattaa harjoitella.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Laroute

Jokuhan tuosta näppärästi osaa laskea keskiwatit, kun tiedetään matka ja siihen kulutettu aika, sekä ajajan paino 80 kg. Pituus 176 cm. Kyllähän tuo kokokin hieman vaikuttaa ilmanvastukseen. Ikä 54 ei taida kuitenkaan watteihin suorituksen aikana vaikuttaa, vaan vasta pidemmällä tarkastelulla. Ottaisin mielelläni tuon suorituksen keskiwattimäärän tietooni, jos joku taitaja viitsii laskea. Ja maantiepyörä oli kyseessä. Tuossa ylempänä oli 15 minuuttiselleni tarjottu 280 wattia aika-ajopyörällä.

---

Tosielämän lukuja viime kauden viikkotempoista edestakaisella jonkin verran mäkisellä edestakaisella 10km-reitilla. Kuski kutakuinkin samanikäinen (55v.) ja kokoinen 78 kg/180 cm kuin sinä. Näistä luvuista voit ehkä indikoida jotain lukuja omien suoritustesi osalta.

11.5.2017 aurinkoinen ilma +8C kevyt tuuli - maantiepyörä aerokiekot ja pitkät trikoot ajotakki: ajoaika 15.40 keskiwatit 306W

15.6.2017 aurinkoinen ilma +22C reipas tuuli - aika-ajopyörä ja muut aika-ajovarusteet: ajoaika 14.10 keskiwatit 303W

Oisko 340W ja Liedon 10 tempo alle 13min käännöllä. Veikkaisin, että asento aikas kohillaan.

Mulla Liedon 10 tempo (nopea rata) noilla yllämainituilla kuskin spekseillä 13.53 ja noin 300W.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Scade

ohje oli yksinkertaisesti ajaa niin kovalla teholla kuin kykeni ylläpitämään kaikissa pätkissä.

---

Tarkoittaako treenin järkevä suunnittelu siis sitä, että siihen on laskettu maksimisuoritusten laskujohteisen tehon harjoitusvaikutus sisään? Tai siis en ainakaan itse tuolla ohjeistuksella ajaisi 5x5' ensimmäistä ja viimeistä samalla teholla.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Scade

Samaa mieltä. Tehomittari on kyllä ihan loistava apuväline, mutta siitä on kyllä lieveilmiönä tullut pyöräilyyn ja triathloniin se, että treenaamisesta on tehty ihan turhan vaikeaa. Keskimäärin harjoitteleville olisi paljon hyödyllisempää tietää oma aerobinen kynnys tarkasti kuin oma FTP tai anaerobinen kynnys. Aerobisesta kynnyksestä puolestaan tekee hankalan sen, ettei sillä ole oikeastaan mitään yleispätevää kenttätestiä. Viikonloppuna tein taas useamman laktaattitestin ja jokaiselle olisin kyllä treenitulosten perusteella osannut kohtalaisen hyvin ennustaa anaerobisen kynnyksen, mutta aerobisen kynnyksen osalta kaikilla käyttäytyi kroppa eri tavalla.
----

---

Hetkinen, mihin esimerkiksi minä tarvitsen omaa aerobista kynnystäni? Lähtökohtaisesti, omat 'treenini' on 2*20 min tai 5*5 min vetoja, taikka yhdistelmiä tai muunnelmia näistä. Oman käsitykseni mukaan, tehoilla millä ajan nämä treenit ei ole mitään tekemistä aerobisen kynnyksen kanssa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti rhubarb

Tarkoittaako treenin järkevä suunnittelu siis sitä, että siihen on laskettu maksimisuoritusten laskujohteisen tehon harjoitusvaikutus sisään? Tai siis en ainakaan itse tuolla ohjeistuksella ajaisi 5x5' ensimmäistä ja viimeistä samalla teholla.

---

Kirjoitin epäselvästi, pahoitteluni. Ohje siis ajaa niin kovaa, että kykeni pitämään samaa tehoa yllä kaikissa pätkissä, eli ei jokaista pätkää niin kovaa kuin pystyy, jolloin teho tosiaan oletettavasti laskisi pätkästä toiseen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti anttipietila

Hetkinen, mihin esimerkiksi minä tarvitsen omaa aerobista kynnystäni? Lähtökohtaisesti, omat 'treenini' on 2*20 min tai 5*5 min vetoja, taikka yhdistelmiä tai muunnelmia näistä. Oman käsitykseni mukaan, tehoilla millä ajan nämä treenit ei ole mitään tekemistä aerobisen kynnyksen kanssa.

---

Tällöin meillä on lähtökohtainen näkemysero siinä mikä on optimaalista harjoittelua. Oma näkemykseni on se, että iso osa (osan lopullinen suuruus riippuu kokonaisharjoittelumäärästä) kestävyysharjoittelusta on järkevää tehdä aerobisen kynnyksen alapuolella. Jos tähtää harjoitukset pelkästään sweet spottiin tai anaerobisen kynnyksen/FTP:n tuntumaan, niin silloin ei varmaan aerobisella kynnyksellä tee juuri mitään. Toki tuon tyyppinen harjoittelu sitten osoittaa aika selkeitä merkkejä kynnystestissä (olematon peruskestävyysalue, laktaatit koholla heti ekoista kynnyksistä lähtien, suht matala irtiottokyky).

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Lehisj

Tosielämän lukuja viime kauden viikkotempoista edestakaisella jonkin verran mäkisellä edestakaisella 10km-reitilla. Kuski kutakuinkin samanikäinen (55v.) ja kokoinen 78 kg/180 cm kuin sinä. Näistä luvuista voit ehkä indikoida jotain lukuja omien suoritustesi osalta.

11.5.2017 aurinkoinen ilma +8C kevyt tuuli - maantiepyörä aerokiekot ja pitkät trikoot ajotakki: ajoaika 15.40 keskiwatit 306W

15.6.2017 aurinkoinen ilma +22C reipas tuuli - aika-ajopyörä ja muut aika-ajovarusteet: ajoaika 14.10 keskiwatit 303W

---

Olisipa kiva kun olisi ollut samanlainen pyörä molemmilla kerroilla. Itseäni askarruttaa, että kuinka suuri on lämpötilan vaikutus nopeuteen/tehon tarpeeseen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Scade

Tällöin meillä on lähtökohtainen näkemysero siinä mikä on optimaalista harjoittelua. Oma näkemykseni on se, että iso osa (osan lopullinen suuruus riippuu kokonaisharjoittelumäärästä) kestävyysharjoittelusta on järkevää tehdä aerobisen kynnyksen alapuolella. Jos tähtää harjoitukset pelkästään sweet spottiin tai anaerobisen kynnyksen/FTP:n tuntumaan, niin silloin ei varmaan aerobisella kynnyksellä tee juuri mitään. Toki tuon tyyppinen harjoittelu sitten osoittaa aika selkeitä merkkejä kynnystestissä (olematon peruskestävyysalue, laktaatit koholla heti ekoista kynnyksistä lähtien, suht matala irtiottokyky).

---

Minäkin alan kyllä jästipäänä pikkuhiljaa uskomaan matalilla tehoilla ajamiseen. Sweetspottia nyt kuitenkin aloin hinkkaamaan. Tuo on vaan niin helppoa ja nopeaa ajaa trainerilla ja uskon saavani siitä itselleni tarpeellista voimaa jalkoihin. Tai ainakin toivon niin :) Ehdin kuitenkin ajamaan aika reippaasti peekoota ennen trainerille siirtymistä. Katselin juuri tunteja ja zone1,2 alueilla on oltu syyskuun jälkeen noin 10h per viikko. Iso osa tuosta tasaista 170w pyöritystä.
Tämä talvi yritetään nyt vielä sohlata yksin trainerroadin kanssa ja katsotaan missä keväällä mennään. Kesälle sain jo luvan kiertää kaikki alkukesän maantiekisat, eli nyt on tavoitettakin touhussa. Ensi syksynä sitten tarkistetaan tulokset ja otetaan treeniin jotain järkeäkin mukaan, mieluummin toisen pään muodossa.
Todennäköisesti sitä yksinään hakkaa päätänsä seinään ja tekee kaikki mahdolliset virheet. Jostain syystä vain haluaisi oppia omasta kropastaan mahdollisimman paljon, ennenkuin ulkoistaa homman muille.