Tuli mieleen
https://hs.mediadelivery.fi/img/1920...7ab1982448.jpg
On paljon porukkaa, joka ajattelee parantavansa liikenneturvallisuutta repimällä ne kyltit irti, että mopot siirtyvät ajoradalle. Jopa Rajamäellä ja Herusissa joku heittää ne kyltit metsään sitä mukaa kun saadaan uudet kiinni. Helposti kuvittelen, että isolla kirkolla tätä esiintyy vielä enemmän.
Mitenkähän mahtaa olla sakkojen kanssa tuossa tilanteessa? Sakothan siitä pitäisi tulla jos merkkiä ei löydy (vaikka se olisikin ilkivaltaisesti poistettu), kun ylinopeussakotkin saa peruttua jos tikkari on lumen peitossa.
Aamulla kun taas kävelin kustannuspaikalle, katselin että tuohon TEAKin nurkille oli viikon takaiseen verrattuna "sallittu mopoille" -kyltti takas, mutta kun mennään edelleen Kalasatamaa kohde, siinä Lintulahden Nesteen luona olevan parkkipaikan kohdilla lisäkilpiä ei ollut. Hämmentävää puolin ja toisin, kun kyltitys/reititys on epäjatkuvaa.
Koska kännykän käyttö on laissa erikseen kielletty vain moottoriajoneuon kukjettajalta, poliisilla ilmeisesti ole mitään kiinnostusta asian valvomiseen. Käytöstä aiheutuvan haitan osoittaminen olisi liian vaikeata.
Miksi sillä olisi intressiä valvoa jotain, joka ei ole rangaistavaa? Jos laista on poistettu tankojuoppouskin ja sen aiheuttamia tuloksia sakotetaan vain aiheutetun haitan perusteella.
Tänään sai kyllä olla huolellinen kelveillä
1) Aamulla nuori poika juoksee alikulun vastapuolella jyrkkää viheriötä pitkin suoraan kelville. Jos olisi tullut bussipysäkiltä tuovaa kävelytietä pitkin, olisi näkynyt ja nähnyt selvästi jo aiemmin kuin ihan kohdalla vasta.
2) Meinasi unohtua. Pitskun liikenneympyrässä/kiertoliittymässä/tjsp rekkakuski päättää olla välittämättä liittymään saapuvien kolmiosta ja selvästi näkee kääntymistä osoittavan käsimerkkkini, mutta silti tunkee itsensä suojatien yli.
3) Kotiin tullessa nuori nainen kävelee nurmikolta polkua pitkin suoraan kelville kännykkää tiivisti tuijottaen ja muun maailmanmenon unohtaen.
4) Mies kävelee keskellä kelviä eikä reagoi millään tavalla kellonsoittoon. Ilmenee että hän on oikeasti kuuro. Kiittää hymyillen kun viiton, että olisi turvallisempi kävellä reunassa kuin keskellä.
5) Koiranulkoiluttaja ja hänen kaverinsa (ei siis koira) vievät kelvistä tilaa 3/4. Koiran isäntä reagoi yhteen kellonsoittoon ja siirtää koiran nurmikon puolelle. Kaveri päättää kävellä jääräpäisesti keskellä kelviä. No, ei voi valittaa - eikä valitakaan - että ohitus tapahtuu liian läheltä.
Ohitin jonkun koiranulkoiluttajan mielestäni melkoisella turvavälillä. Joka tapauksessa tämä ulkoiluttaja huusi jotain ohituksen jälkeen, en tiedä huusiko minulle, koiralle vai pelkästään elämänilosta, mutta koira ainakin jäi haukkumaan perään pitkäksi aikaa.
Pieni vihje koiranomistajille: jos koirasi ei voi sietää pyöräilijöitä, ulkoilutathan sitä kelveillä mahdollisimman lyhyessä hihnassa. Ja koirasi on sinun ja vain sinun vastuullasi.
Haukilahdessa meiansi tulla tilanne kun auto oli pysähtynyt puoliksi pyörätielle odottamaan ja mun kanssa samaan suuntaan ajava tätiautoilija Audillaan oli kääntymässä sinne mistä toinen oli tulossa. No toi toinen lähti liikkeelle alta, aattelin kiertää perän kautta ja arvasin että tämä Audi-täti saattaa kääntyä eteen joten suunnitelmissa oli kiertää sekin perän kautta mutta kun oli kääntynyt eteen säikähti kun huomasi mun valon ja painoi jarrua, onneksi ei niin kovasti että ehti kuitenkin alta pois. Vaikka olishan mullakin ollut jarrut kaiken varalle jos se olisikin parkkeerannut siihen eteen mutta olis alkanut jo tulemaan ahdasta. Hupaisaa.
Tämä oli tuttu tilanne kunnes otin käyttöön nykyisen (ja joidenkin huvittavana/hölmönä/tarpeettomana pitämän) menetelmäni, jossa ilmoitan hyvissä ajoin mahdollisimman rauhallisella mutta kuuluvalla äänellä kummalta puolelta aion ohittaa. Sen jälkeenkin on koira joskus ruvennut räkyttämään, mutta ulkoiluttajan leipäläpi on pysynyt kiinni tai olen saanut kuulla (poikkeukselta naispuolisen koiraihmisen taholta) kiitoksen siitä että ilmoitin.
Toisin sanoen: kertomassasi tilanteessa ei luullakseni ollut kyse siitä että olisit ohittanut riittämättömällä turvavälillä tai liian kovaa ajaen vaan siitä että et olisi saanut ilmestyä niin hiljaa että pääsit yllättämään koiranomistajan lisäksi hänen koiransakin - ja olisihan sinun tullut tietää että se ei yhtään pidä yllätetyksi tulemisesta! Nyt omistaja joutui kärsimään ihan turhan takia sinun vuoksesi, sillä jos hän olisi tiennyt pyöräilijän lähestyvän hän olisi kyennyt pitämään koiransa rauhallisena ja kaikki olisi ollut niin kuin pitääkin!
Vika oli siis sinun mindsetissäsi kun kuvittelit että kelvillä tai ulkoilutiellä saa ajaa miten haluaa kunhan ei subjektiivisen arvionsa mukaan haittaa, häiritse eikä vaaranna muita. Onhan se lain mukaankin täysin sallittua:rolleyes:
PS Kuvaus koiranomistajan mindsetistä on tietenkin vain arvaus, mutta vastaavansisältöisiä suorasanaisia kommentteja olen vuosien varrella pari kertaa päässyt kuulemaan niin juostessani kuin pyöräilllessäni.
Tämä on varmasti totta. Tosin kovin hiljaa en tiellä liikkunut puolityhjillä renkailla varustetulla 27.5/2.8 sähkärillä. Muilla kanssakulkijoilla ei ollut mitään ongelmaa havaita minua riittävän ajoissa. En huomioinut sitä, oliko tällä koirakouluttajalla tulpat korvissa. Mahdollisesti kyllä.
Mutta joo, varmasti olisi voinut enemmänkin meteliä pitää.
Tänään tuli ensimmäinen tappouhkaus liikenteessä. Suojatienjatkeella jossa kolmiot autoilijoille ajoin reipasta vauhtia ja joku rupikonnan näköinen vanha akka yritti ajaa päälle (hän oli siis kääntymässä oikealle ja tulin hänestä katsoen vasemmalta jatkeelle). Sain pysäytettyä kuskin sivulasin eteen ja vedin räikän pohjaan. Akkahan pillastui siitä ja pomppasi autosta ulos ja kertoi hänen miehensä olevan vankilakundi ja tulee kuulemma tappamaan minut.
Onneksi sain senverran tilaa että pääsin tilanteesta ilman fillarin vaurioita. On tuo töötti vaan helkkarin tehokas varsinkin kuskin ikkunan kohdalta kun painaa pitkän tööttäyksen niin järkytys on varma. Välillä nämä sankarit säikähtävät niin, että auto oikein nytkähtää eteenpäin kun polkimet menee sekaisin.
Tällainen vastaava siis kyseessä https://www.ebay.co.uk/itm/143319083065
Tiedoksi, että käytän tuota äärimmäisen harvoin ja pelkästään selvissä tapon yrityksissä. Senverran on nähty elämää että oppinut tunnistamaan kuka yrittää tahallaan tappaa jne. Moni autoilija ei tiedä että fillaristi näkee aika vtun hyvin sinne auton ohjaamoon. Jos autoilija katsoo selkeästi minua ja painaa kaasua niin yleensä aika selvä merkki että ei kannata yrittää ylitystä.
Muutenkin asenne on se, että lähtökohtaisesti kaikki yrittävät tappaa minut on toiminut aika hyvin.
[QUOTE=MRe;2907670En huomioinut sitä, oliko tällä koirakouluttajalla tulpat korvissa. Mahdollisesti kyllä.[/QUOTE]
Ehdit kuitenkin testata kuulon alenemisen tai kuurouden varalta?
Tänään sitten Lauttasaarta kiertävällä ulkoilureitillä joku ohjeisti minua huutamalla "Aja hiljempaa". Nopeutta oli alle 25 km/h eikä juuri siinä kohtaa ollut muita. Olihan tuolla kauniista syyspäivästä nauttivia, mutta en sitten tiedä kuinka hiljaa olisi pitänyt ajaa. Kun ne sähkölaudatkin kulkee sen 25 km/h.
Nopeus on suhteellista. Kun pyörällä liikkumaton henkilö on nauttinut viimeiset 2-20 min siitä ettei "luonnossa" liiku muita kuin hän, ei ainakaan mekaniikan vauhdittamana, ohiajavan fillaristin vauhti on miltei poikkeuksetta yhtä kaamea kuin automobiilin joskus sen ensiaikoina.
Kävin viikolla Espoossa jossa pakosta joutuu ajamaan tavallista enemmän kevyen liikenteen väylillä. Valottomien ja väärällä puolella vastaan ajavien pyöräilijöiden määrä oli huomattavan paljon suurempi kuin mihin (etupäässä Itä- ja Koillis-, se myönnettäköön) Helsingissä on tottunut.
Samoin niiden autoilijoiden määrä jotka olivat niin sanotusti tappaneet minut oli vähintään tuplasti suurempi kuin missään vastaavan autoliikennetiheyden omaavassa paikassa. Ja se erikoisuus oli vielä että vain Espoossa ovat nuoret naiset olleet aivan tasaväkisesti edustettuina näiden joukossa (mikä tietysti voi johtua pelkästään siitäkin että nekin nuoret naiset jotka muualla liikkuvat joukkokuljetuvälineillä istuvat Espoossa yksityisauton ratin takana).
Mielenkiintoisia havaintoja. Koska Espoo ei ole rajoiltaan kovinkaan suljettu alue, niin siellä autoilee ja liikkuu todennäköisesti aika paljon myös ympäristökuntien ihmisiä, siis muitakin kuin espoolaisia. Oletko pohtinut, että onko Espoon maaperässä jotakin ainetta, joka välittömästi tekee ihmisestä huonosti liikenteessä käyttäytyvän, vai onko nuo huonosti käyttäytyvät kaikki espoolaisia? Ja jos ne on kaikki espoolaisia, niin onko Espoo asuinpaikkana muuttanut niiden käyttäytymistä, vai houkutteleeko Espoo asukkaikseen erityisesti huonot liikennetaidot omaavia?
Vai olisko nämä havainnot kuitenkin vaan ennakkoasenteiden tuotosta ja provoamista.
Unohtui kysyä: miksi Espoossa _joutuu_ tavallista enemmän ajamaan enemmän kevyen liikenteen väylillä ja miksi se on huono asia?
Jos joku ihminen kokee että sille vittuillaan tai jotain sille läheistä asiaa halveerataan, niin on kaksi mahdollisuutta: joko niin todella tehdään tai sitten sillä ihmisellä on joku kumma korvienvälinen säätö, asenneongelma tai jokin muu sellainen.
Mä en ottanut yhtään kantaa siihen oliko auton ratissa espoolainen vai ei, mä vain kerroin suoraan, valehtelematta ja liioittelematta viimeviikkoisista kokemuksistani. Mutta en pitäisi mahdottomana sitä että kun poistutaan valtaväyliltä ja liikutaan sivussatyöpaikka- ja kauppakeskittymistä, huomattavan suuri osa todellakin oli espoolaisia. Ei sekään minusta olisi tavatonta että jossain voi muodostua ikäänkuin omanlaisensa ajokulttuuri, joka poikkeaa siitä miten vastaavanlaisilla teillä, liittymissä jne vastaavanlaisissa tilanteissa ajetaan jossain muualla.
Se myönnettäköön, että ennakkoasenteissa, joita meistä kaikilla voi mitä erilaisempiin asioihin nähden olla, on se ongelma että emme aina ehkä itse tunnista niita tai edes tiedosta niitä itsellämme olevankaan. En siis siksi ole paras henkilö sanomaan että huomioni eivät olleet tippaakaan subjektiivisesti värittyneitä, mutta uskallan silti väittää että olen, hitto vieköön, ajanut sen verran eikä normaaliin ajotapaani kuulu minkäänlaisiin tilanteisiin...öö...ajautuminen, että jos koen että onnettomuudelta vältyttiin vain siksi että tein viime tinkaan väistöliikkeen, jarrutin tms. niin siitä todella oli kyse eikä siitä että odotin sellaista koko ajan tapahtuvaksi koska olin, harppu soikoon, Espoossa...
"Joutuu" oli ehkä epäonnistunut sananvalinta, mutta en halunnut myöskään kirjoitaa "joudun", koska kyse on myös siitä että - sen kokemuksen perusteella mitä minulla yleensä Espoossa ajamisesta on - Espoossa on laajempi ja kattavampi kelviverkosto. Henkilökohtaisella tasolla se merkitsee että kaltaiseni pyöräilijä, joka ei ehdoin tahdoin harrasta sellaista pyöräilypolitiikkaa että ajaa ajoradalla kun vieressä kulkee ihan kelvollinen pyörätie, ei niin helposti löydä hyviä syitä siirtyä ajoradalle kuin monessa muussa paikassa. (Toinen syy on tietysti se etten tunne mahdollisia oikoteitä tai niitä katureittejä, joilla kelvejä ei olisi.)
Huono asiahan se on syystä jonka kuvittelin meidän kaikkien omasta kokemuksesta tietävän: ajoradalla on *miljoona kertaa* turvallisempaa ajaa sitä aktiivipyöräilijän normaaliajoa kuin kelvillä! Ajoradalla autoilijat sentään noudattavat liikennesääntöjä ja tuntevat väistämisvelvollisuutensa ja joka tapauksessa *näkevät* ajoradalla polkevan kiusankappaleen...
Kyllä sillä alueella on merkitystä minkälaista kuskia on liikenteessä. Yhteiskuntaluokat ovat aikalailla erilaisia jos vertaa vaikkapa Espoota ja jotain perähikiää. Köyhimmissä yhteiskuntaluokissa käytetään enemmän opetuslupaa ajokortin hankinnassa ihan rahan takia.
Se on erittäin suuri ongelma josta ei koskaan puhuta ääneen julkisuudessa. Huonot ajotaidot ja liikennekäyttäytyminen periytyvät siinä missä köyhyyskin yksinkertaisesti siitä syystä, että opitaan huonoja esimerkkejä. Huono kuski kun opettaa jälkikasvunsa ajamaan omilla metodeillaan, se periytyy myös opetettavalle. Näitä on tullut nähtyä liikaakin.
Jos mentäisiin syvemmälle aiheeseen niin yleisellä tasolla suurimmissa kaupungeissa ihmiset ovat yksinkertaisesti kyynisempiä joka heijastuu helposti liikennekäyttäytymiseen. Jos vaikka tarkkailee ihmisiä ihan kävelykadulla vaikka PK-seudulla niin huomaa kuinka ihmiset kiiruhtavat kyrpä otsassa päättömästi eteenpäin ja jos joku erehtyy puhumaan heille niin ollaan jo soittamassa 112. Maaseudulla sama täysin päinvastoin...
Osittain tämä espoolaisten (?) käytös voi johtua myös siellä toteutetuista liikennejärjestelyistä ja -ratkaisuista. Sen mitä siellä olen vähän joutunut ajamaan fillarilla, niin pyöräily ei tunnu olevan ensimmäinen suunnittelun lähtökohta.
Espoohan on väljästi rakennettu maaseututaajamien kokoelma, jossa tosiaan on kattava kevyen liikenteen reittiverkosto ja isoimpia väyliä lukuunottamatta vain vähän kaikenlaista liikennettä. Kelvitkin ovat väljästi rakennettuja ja niillä ei ole juurikaan liikennettä, pimeitä risteyksiä tai huonon näkyvyyden paikkoja on mun mielestä tosi vähän. Jos aktiivipyöräilijä normiajossaan kokee, että Espoossa on huomattavan paljon turvallisempaa ajaa autojen seassa kuin kelvillä, niin ongelman täytyy ennenkaikkea olla siinä aktiivipyöräilijän omassa normiajotavassa. Ehkä aktivistipyöräilijä olisi tällöin parempi nimitys.
Tarkoitatko, että Espoolaiset suorittavat ajokorttinsa opetusluvalla keskimääräistä useammin ja sen huomaa Espoon liikenteessä?
Tosi erikoinen kuva sulla on PK-seudusta. Se ei vastaa todellisuutta.
Ei ne espoolaiset oikeasti käyttäydy yhtään sen kummemmin kuin naapurinsakaan. En muuten tiedä yhtään suomalaista kaupunkia, jossa ensimmäinen suunnittelun lähtökohta olisi pyöräily. Onneksi. Kokonaisuudessaan koko pääkaupunkiseutu on mun näkökulmasta hyvinkin pyöräily-ystävällistä seutua.
https://photos.smugmug.com/photos/i-...-37n8nk3-L.png
Mulla ei kauhean paljon ole kokemusta Espoossa pyöräilystä, mutta esim. Leppävaaran seutu on jotain aivan järkyttävää vanteentappotouhua. Siellä jos missä tekee mieli siirtyä ajoradalle, koska ajoratojen ylitykset on varsin kattavasti toteutettu terävillä kanttikivillä. Tätä näkee osin Helsingissäkin, esim. Malmilla, mutta viime kerralla Leppävaarassa kanttarit muodostuivat ihan ongelmaksi asti kun Ortliebin takalaukku, jossa oli mm. tietokone, ei halunnut pysyä kiinni tarakassa. Lisäksi kun pyörässä on varsin kapeat 37mm leveät renkaat, niin vanteet ja pyörä ylipäänsä ovat noissa aika kovilla. Jos joudun vielä toisen kerran samaa reittiä ajamaan, teen sen poikkeuksetta ajoradalla.
Kuvaamanlaisia kelvejä on paljon - ja niiillä voikin olla sekä tavattoman hyvä että täysin turvallista ajaa - mutta täytyy olla melko sokea osalle todellisuutta pystyäkseen tekemään tuollaisen päätelmän ja vieläpä uskoakseen siihen.
Ja jos et todella usko siihen edes itse tai jos esität en vain käydäksesi jotain helkutin typerää Espoo - Muu Suomi -ottelua tai vieläkin typerämpää foorumimittelöä, niin...no, toisaalta en yllättyisi.
Mutta eihän tätä kannata jatkaa.
Pyörätiellä hyvä nopeusmaksimi on alle 25 joka helposti ylittyy joten siksi autojen seassa, turha olla vaaraksi muille.
Espoo on erittäin huonosti suunniteltu kokonaisuus, tässä jotain huomioita nopeasti:
- Helsingissä on esimerkiksi mietitty että pääset pitkät pätkät joka suuntaan puiden keskellä turvallisesti, Espoossa toteutuu jollain tavoin vain pohjoinen-etelä. Ja nekin on syytä opetella ulkoa sillä merkkejä ei ole ja reitti menee välillä tuolla ja välillä toisaalla. Itä-Länsi ei taida mennä mitään pidempää puistotietä.
- Umpikujamerkkeihin ei ole usein merkitty tien päässä olevaa pyörätietä tai ei ole rakennettu pyörätietä cul-de-sacin perälle, onnistuu hyvin muissa kaupungeissa. Pelkona taitaa olla että tulee ihmisiä ja sitten niitä huumeidenkäyttäjiä.
+ Autoinfraan nojaavaa pyörätietä kyllä on. mutta sielläkin puuttuu järki ja monet uudet tiet ovat todella katkonaisia ja vähissä.
El-Carpason viesti pääsi lainauksen kohteeksi, mutta vastaan tässä samalla monelle muullekin edellä postanneelle.
Tottakai Espoon pyöräilyinfrassa on parannettavaa vaikka kuinka paljon. Opasteita puuttuu ja vanteet hajoaa ja puistokatuja ei ole tarpeeksi ja umpikujia on ja järki puuttuu ja valivali, mutta a) siellä autojen seassa pyöräily ei silti ole "miljoona kertaa turvallisempaa" ja b) Espoossa tuskin on yhtään sen paskempaa liikennekäytöstä kuin muualla PK-seudulla. Ja vielä c), ajoradoilla, tärinäurissa ja syksyn kuraloskaroiskeissakin voi itse kukin fillaroida ihan vapaasti, mulle se on aivan sama, syytä ei tartte kirjallisesti ilmoittaa.
Itse olen ollut tyytyväinen eteeni tulleisiin kevyen liikenteen väylien käyttömahdollisuuksiin niin Espoossa kuin muuallakin. Kevyen liikenteen väylät ovat mulle positiivinen asia, lisäarvo ja mahdollisuus. Eivät ne millään lailla ainakaan haittaa mun pyöräilyä, mutta aktiivipyöräilijä ilmeisesti kokee asian toisin.
Menee vähän OT:ksi, mutta jotenkin luen 2 ensimmäistä kappaletta niin, että ne sotivat toisiaan vastaan. Espoota pidetään kyllä rikkaiden asuinalueena. Heijastuisiko siellä ehkä ennemminkin - ei huono ajo-opetus vaan - ylimielinen suhtautuminen muuhun kuin isolla (ja kalliilla hankitulla) autolla ajavaan ihmisryhmään. Minä olen - säästösyistä - ajattanut 5 ensimmäistä muksuani ja uskallan väittää, että nämä kaikki 1. kerralla läpi päässeet osaavat ottaa paremmin huomioon kevyenliikenteen kuin nämä iskän kalliilla maksetun autokoulun käyneet kaiken minä-mulle-heti -tavan oppineet perijät. Olipa vähän rankasti sanottu, mutta joskus tuntuu että tätä se elämä on täällä Espoon perukoilla.
Sama inssi ja sama teoriakoe opetuslupalaisilla on kuin muillakin. Sen sijaan ajokokemusta erilaisilla teillä ja erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa kertyy opetuslupalaisille lähes poikkeuksetta valtavasti enemmän.
Kun autokoulussa ajotunteja on 10, niin opetusluvalla tulee helposti 20-kertainen määrä ihan vain hyötyajona.
Keskiverto opetuslupalainen on lähes aina merkittävästi varmempi kuski kuin autokoulun käynyt, koska kokemusta ei voi korvata teorialla. Esimerkiksi kapeilla lumivallien rajaamilla teillä kohtalaisen kovalla nopeudella (80 km/h) tehtävät tiukat kohtaamiset ovat sellaisia, että ei niitä opi arvioimaan kuin kokemuksen avulla. Sama koskee ohituksia. Niitä on tehtävä satoja ja taas satoja, ennen kuin hommaan rupeaa syntymään rutiini.
10 tunnissa ei synny minkäänlaista rutiinia. 300 tunnissa oppii edes vähän hahmottamaan rajoja.
^Toisaalta autokoulussa oppii esimerkiksi risteysajon paremmin kuin opetusluvalla. Vai mistä ne opetusluvalla opettavat yht'äkkiä oppivat ajamaan risteyksissä ja liikenneympyrässä, kun ne ei sitä muuten osaa.
Paras olisi joku kombinaatio.
Tuolta löytyy tietoa (2 pdf:ää) Espoon väestöstä kaupungin eri alueilla ja toisaalta verrattuna Helsinkiin, Vantaaseen ja koko Suomeen:
https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_ka...ueittain(3953)
Myös espoolaisten asenteista löytyy googlettamalla tutkimustietoa, jottei tarvitse mennä ihan mutupohjalla.
Keravalaisistakin on liikkeellä kaikenlaisia outoja käsityksiä, jotka täällä asuvista tuntuvat kovin kummallisilta. :D
Ja mistä tuo on peräisin? Sinun omista näkökohdistasi? Olisin kyllä yhä sitä mieltä Hui:n kanssa, että opetusluvalla kokemusta ajamisesta tulee monikertaisesti enemmän kuin autokoulussa, jossa ajotunnit ostetaan minimiin niiden kalliuden takia. Se, että pääsee läpi inssistä ei yksistään ole hyvän kuskin mittari vaan nimenomaan kokemus rakentaa taitoa.
Sori, OT jatkuu.
Asuin lapsuuteni (-74 - -96) Keravalla ja broideja pari ja vanhemmatkin asuvat vielä siellä.
Ehkä se on muuttunut siitä kun lähdin (liekö ollut vaikutusta?), mutta kyllä siellä ainakin silloin asui perin outoa väkeä :).
Vakavasti, Keravan historia nousee pitkälti tuosta 70-luvun lopusta kun Helsingin uusissa lähiöissä; Kontulassa ja Jakomäessä meno meni aika hurjaksi ja porukka halusi jonnekin pois helppojen yhteyksien päähän.
Itsellä on hieno historia - kaikki greiseimmät paikat; Kallio, Kontula ja Kerava. Nyt Pohjois-Espoo.
Espoossa tosiaan tehdään shikaaneja etteivät etuajo-oikeutetut polkupyörät ajaisi niin kovaa väistämisvelvollisten autojen alle. Ja tehtiin hidastustöyssyjäkin mutta nyt niitä ollaan poistamassa. Luultavasti aika kalliita olleet eikä ihan halpoja poistaakkaan kun tilalle kuitenkin tulee viistetyt kivetykset, sinne varmaan menee valtaosa huimasta 300 000€ pyöräilybudjetista. Monet Espoon ostarit on suunniteltu silleen ettei kenenkään ole ajateltu tulevan sinne kävellen tai varsinkaan fillarilla. Tapiolan keskusta on yksi iso vitsi. FB:n Espoon puskaradiossa kauhistellaan kun kevyen liikenteen väylillä trikoo-ohjukset ohittaa metrin päästä "tuhatta ja sataa" mutta suojateillä jalankulkijoille tilaa antamattomat autot ei häiritse kun kaikki ajaa niillä autoilla. Myöskään 80 km/h kevlillä kulkevat mopot ei tunnu häiritsevän, ei öinen moporalli eikä väärää kaistaa ja muutenkin miten sattuu ajavat mopoautot. Käytöksen perusteella mopoautoilijat on perineet tapansa Audi-isiltä. Espoossa on paljon uudehkoja liikenneympyröitä joista pystyy ajamaan kovaa läpi autolla ja Espoossa tosiaan monet ajavat aika kovaa isolla autolla. Nyt tosin tuntuu viimeaikoina että liikenneympyröistä poistuvat väistäisivät pikkuisen useammin kuin aiemmin.
Espoossa olisi potentiaalia sujuvalle pyöräreitistölle ja pyöräkaistoille mutta suunnittelua tehdään edelleen muinaisella rautalankametodilla. Fillarilla kun tulee risteykseen joutuu usein odottamaan kahdet hitaat valot kun autolla voi ajaa samaan suuntaan suoraan yksillä. Lisäksi edelleen monet valot on fillareille punaisia vaikka samaan suuntaan autoille olisi vihreä. Peräreikä.
^Jos en ihan täysin niin erittäin paljon samaa mieltä.
Onhan Espoossa hyviäkin paikkoja mutta ne on aina jossain syrjässä teollisuusalueiden luona jne. Se sitten missä on autot tuntuu olevan tehyt juuri niin vaikeaksi.
Kokemuksen määrä ei lisää osaamista jos opettaja ei itsekään osaa mitään. Toistetaan virheitä ja oleellinen knoppitieto mitä opettajat ymmärtävät pääsääntöisesti kertoa oppilailleen jää kokonaan saamatta. Teoriakokeen ja ajokokeen pääsee tuurilla läpi tarpeeksi kun yrittää, eli se ei kerro yhtään mitään.
Onhan tuolla liikenteessä valtava määrä nytkin ihmisiä joilla on ajokortti mutta ajoneuvon käsittelyssä ja liikennesääntöjen ymmärtämisessä on huomattavia puutteita.
Olen edelleen sitä mieltä, että surkea opettaja tuottaa surkeita kuskeja. Tämä itsestäänselvyys nyt pätee ihan kaikkeen elämässä. Jos opetan Japania teinille josta en ymmärrä itse yhtään mitään, niin tekeekö se teinistä hyvin Japania puhuvan jos vain käytetään tarpeeksi tunteja?
Subjektiivisen kokemukseni perusteella muuhun pk-seutuun verrattuna Espoon kelveillä on enemmän liikennevaloristeyksiä ja erityisesti nöyryytysnappuloita. Jostain syystä onnistun lähes aina turhautumaan, jos joudun Espooseen. Toki poikkeuksiakin on... Hansatie ja Länsiväylän varsi pääosin ovat ihan ok. Tietysti näin gravel-kautena Espoon keskuspuistoa on oikein mukava ajella.
Jos et ymmärrä teinistä mitään, saattaa opetus mennä hyvinkin vinoon. Suomen kielen relatiivilauseen korrelaatin valinnasta sä et ainakaan ymmärrä mitään :).
Kokemuksessa on se hyvä puoli, että vaikka oppilas eikä opettaja olisikaan mitään loistavia yksilöitä ajoneuvon kuljettamisen alalla, tuo kokemus ajoneuvon käsittelyrutiinia niin, että mahdollisuudet muun liikenteen seuraamiseen ja huomioonottamiseen ovat suuremmat kuin sellaisella ihmisellä, jonka pitää keskittyä hallintalaitteisiin enemmän kuin ajamiseen. Huh, tulipa pitkä lause. Usein nimenomaan ongelmat liikenteessä johtuvat siitä, että joudutaan keskittymään epäolennaisuuksiin enemmän kuin olennaisuuksiin.
Espoo on ... no Espoo. Kaikki tiet johtaa umpimettään. Mutta puolensa siinäkin. Meni hyvä tovi kunnes huomasin, että Espoosta pääsee läpi mettäpolkuja ja hiekkateitä yllättävän näppärästi. Se on niinkuin polkuverkosto, jonka sekaan on heitelty kaupungin paloja.
Ei mulla jo mainitusta syystä muuta, mutta boldattu sana osui silmiin ja siitä toivottavasti selventävä kommentti: lihavoitettuna aktiivipyörä tarkoittanee ihan mitä vain ja juuri sitä mitä sen lihavoittanut haluaa sen tarkoittavan, mutta mulle se on vain ja ainoastaan sellainen kohtalaisen arvoneutraali kuvaileva sana, jota voi ja tulee verrata aktiivijuoksijaan, -hiihtäjään ja -kuntoilijaan ja siihen miten niitä yleensä käytetään ja mitä niillä halutaan ilmaista.
Aktiivijuoksijalla, -hiihtäjällä tai -kuntoilijalla on jonkinlainen harrastustausta, jonkinlainen harjoitusmäärä, jonkinlainen kunto, jonkinlainen suoritustekniikka, jonkinlainen vauhti ym, jotka vaikuttavat esimerkiksi siihen millainen harjoitusohjelma, millaiset kengät tai sukset, millainen kisamatka tai harjoitusreitti ym hänelle sopivat parhaiten. Jotkut toiset sopivat hänelle huonommin, mutta toisille ehkä paremmin. Ei sen kummempaa. Kukaan asiallinen ihminen ei kuvittele yhtään mitään aktiiviiliikkujan mielenlaadusta tai liikunta- tai liikennepoliittisista mielipiteistä tai siitä miten hän ulkoilutiellä, ladulla tai missä hyvänsä käyttäytyy tai millä perustein hän valitsee ketä vaaleissa äänestää.
PS Aktiivipyöräilijöillä ilman lihavointia on luullakseni monenlaisia mielipiteitä kevyen liikenteen väylistä yleensä tai omalta kannaltaan. Luulen myös etteivät heistä läheskään kaikki edusta sellaista näkemystä, että koska on olemassa kelvejä - ja siteeraan nyt suoraan yhtä heistä eli itseäni (vain muutama viesti ylempää) - jotka ovat "sekä tavattoman hyviä että täysin turvallisia ajaa", ei kerta kaikkiaan voi olla olemassa (ainakaan samassa kaupungissa) kelvejä jotka ovat jokseenkin tai melko täysin toisenlaisia (eli sellaisia joilla nimenomaan "joutuu" sanan puhtaasti kielteisessävytteisessä merkityksessä ajamaan).
Itse määrittelisin niin että aktiivipyöräilijä lähtee matkalleen sateessakin.
^Ja pyöräaktiivi nimenomaan sateessa :D