^^saako tuollaisen pyörätelineen jostain :)
Printable View
^^saako tuollaisen pyörätelineen jostain :)
Tottakai gravell on monikäyttöinen. Mutta ei se vaan kulje maantiellä. Itselläni on kyllä taas asfaltin kuivumisen jälkeen gravelli jäänyt täysin käyttämättä, mutta noin se on aina mennyt.
Tuosta käytiin pitkä keskustelu hiljan, sivun https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...llarit/page283 loppuosata kun lähdet lukemaan niin pääset kartalle. Omat muistikuvat oli että vastassa oli neutraali (perinteinen) ohjaustuntuma vs. maastopyörien uuden aallon geometria. Eli mitä kukin arvostaa tai myös esillä väite että mitä kukakin uskoo mainosmiesten puheista. Stenu varmaan korjaa, mutta minulle jäi muistikuva että jos halusi sekä vakautta vauhdissa raffeilla alustoilla että otb-epäherkkyyttä niin ne veivät erisuuntiin rakea / trailia joten kompromisseja piti tehdä.
Jos olet eMTB:n ratista tulossa ja siinä olet jo tottunut loivaan keulakulmaan niin lähtökohtasi on eri kuin maantiepyöristä (tai perinteiset CX:t yms.) tulevat gravelistit. Itse ainakin arvostan sitä että kun ajelee pitkin viikkoa eri vempeleillä niin ei tarvitse motoriikkaa säätää uusiksi joka lenkille.
Agree! Vedättekö te tiellä ihan jatkuvasti spurtteja ja kääntyilette 100m välein? Täällä päin on lähinnä sitä että 30km ilman risteystä junnataan ja sitten käännös ja toistetaan. Toki vetomiehet erikseen, mutta kyllä oma maantieaju on suht tasaista menoa.
Eikös suurissa maantienopeuksissa olisi kiva että fillari ois vakaa ajaa? Nopeuden vaikutus myös keulakulman 2-4 asteen muutokseen ei voi olla kovin iso?
Onko jossain verrattu perus maantiepyörän ja gravelin eroa maantiellä keskinopeudessa, kun henkilö X ajaa saman matkan samoissa olosuhteissa, samoilla tehoilla ja vielä samoilla kiekoilla ja nakkikumeilla? Jotenkin uskoisin että erossa puhutaan kymmenyksistä...
Radavistissa on iso Unbound-kuvadumppi: https://theradavist.com/2021/06/ride...ravel-gallery/
Aero runkolaukkuviritys:
https://media.theradavist.com/upload...000&quality=75
^ Ja saa mahdollisen aerohyödyn lisäksi juomarepun pois selästä painamasta. Tässä ao. videossa Colin esittelee pyöränsä ja kertoilee myös tuota laukusta.
https://www.instagram.com/tv/CP00Oix...dium=copy_link
Joo, nuo on noita extreme-miesten extreme-touhuja.
Ei tuossa tosin sattuman varaan paljon jätetty. Vara Wahookin oli teipattuna runkoon toimintavalmiina reitti ladattuna.
Turhaan pidetään kiinni UCI:n triangelirungon vaatimuksista, olisi sama antaa innovaation palaa vain. Vaikka onhan sekin jo entuudestaan palanut, mutta kaikki on järjestelmällisesti kielletty. Esim. nojapyörällä on ajettu kovempaa jo sata vuotta sitten, ja ratapyöräilyn ennätystehtailu on usein ollut keksintöjen motivaattorina. Nyt sitten runkolaukulla viritellään aeroa, missä logiikka? Varmaankin siinä, että peruspertti ei osta erikoisemman näköistä pyörää :seko:
Ei ne oikeastaan paljoa extremeä ole, jos jaa surkeassa kelissä pitkiä lenkkejä.
Hyviä vinkkejä, kun ohittaa sponssitauhkan. Itse oikeastaan uskon tuohon dynaplugiin ja näyttää kisaajatkin uskovan. Minulla on darttiin vähän luoto mennyt. Ei vaan toimi lähellekkään pistosuojattujen renkaiden kanssa.
Mun mielestä uci on jumala. Nojapyörät ovat niin karmean näköisiä keksintöjä, että ne tosiaankin pitää kieltää säännöillä.
Eikä tuo nyt oikeasti pelkkää aeroa varten ole. Itse en ainakaan pysty elämään hetkeäkään runkolaukun kanssa, joka ottaa jalkohin kiinni. Tuonne sisään on survottu juomarakko joka varmastikkin leviäisi liikaa.
Jos ei nojapyöristä tykkää, niin eiköhän tälläkin tyylillä painelisi ojaan... Unboundin maaliin ensimmäisenä... ojaan, jos vain laittaisi gravel-renkaat? Ei ole tietääkseni UCI:n alainen kisa.
https://upload.wikimedia.org/wikiped...aeme_obree.jpg
Juu, on niillä joskus ollut vähän pohjaakin noissa turvallisuus säännöissä :)
https://i.postimg.cc/2y3N9bsD/Boswel...f4dd38f-1.webp Unbound 200:n voittajan Ian Boswellin ohjaamo. Pyörä aiemminkin täällä nähty Diverge
https://i.postimg.cc/htQyybhs/Jess-C...-5d6565a-1.jpgPunainen italialainen kulkine herättää aina huomiota. Em. kuvat bikeradarin jutusta, jossa käyty tarkemmin läpi 5 eri kisaajan pyörä spekseineen
https://www.bikeradar.com/features/p...nd-2021-bikes/
Itselle ainakin kyse on ajamisen mielekkyydestä eikä suorituskyvystä. Maantiepyörän ohjaustuntuma on maantiellä mukavamman tuntunen. Gravelpyörä tuntuu liian vakaalta. Jos ei paremmasta tietäis niin sillä ajelis kyllä maantietkin ihan mielellään, mutta kun sattuu maantipyörä olemaan niin ajan sileät mielummin sillä. Oman gravelin sweet spot on ehkä hiekkatillä, jonka pinta on osittain irtokamaa. Eli vakaus riittää just sopivasti mutta ei liikaa.
Ennen gravelia ajelin hiekkaajot AM jäykkäperällä, jossa 65 asteen keulakulma ja 2.6" renkaat. Kivaa sekin oli mutta samat tiet gravelilla on paljon kivempia.
Voi olla että suurissa maantienopeuksissa maantipyörä on jo turhankin epävakaa, mutta sitten puhutaan jo jostain 60+kmh nopeuksista.
Itselle maantiepyörä tuntuu ketterämmällä ja eläväisemmältä, ja pyörä menee tarkasti sinne minne haluaa ja ohjautuu vähäeleisesti. Toisaalta esim. putkelta ajaessa on kivempi kun etupyörä ei seillaa jossain puolen metrin päässä.
Jep, renkaat vielä mustakylkisiksi...
En huolisi moista, hemmetin ruma runko johon aerotolpan takia ei saa edes dropperia. Ja pinnojen nippelit on vanteen sisällä, kiekon suoristamista varten joutuu ottamaan renkaan pois.
Se on aero, nippelit kasvattaa vastusta ja mitä helvettiä tuollaisessa dropperia tarvit?
Grevilissä on hieno muotoilu ja näyttää jopa vielä paremmalta suuremmilla runkoko'oilla. Dropper-post ja kiekon suoristamiset kuulostavat minusta enemmän maastopyöräominaisuuksilta. Sorapyörissä kai perusoletus on "Tämän kategorian polkupyörät on tarkoitettu ajoon päällystetyillä teillä, jonka aikana renkaat pysyvät jatkuvassa kosketuksessa tienpintaan." Tämä oli Canyon Grailin nettisivulta ja Grevil lienee aika lailla saman kategorian pyörä.
Eipä noita Enven kiekkoja ihan joka päivä tartte oikoa mutta vaikka pinnan katketessa homma on kieltämättä varsin työläs.
Ja ainakin aikaisemmin niihin Enven nippeleihin tarvitsi ihan oman työkalun (Park Tool SW-15), tosin omakin jäi käyttämättä kun pinnat kesti muutaman vuoden, työkalu onkin nyt ollut koristeena seinällä jo 4 vuotta kun kiekotkin on jo myyty.
Kun helppouteen pyritään niin varusteiden määrä kasvaa. Toisaaltaan vanhan liiton kuskit ajaneet maastossa vuosikymmeniä ilman moista, kylläkin muistan jonkun täysin mekaanisen jousivirityksen mikä vapautettiin tolpan kauluksesta ja ja omalla painolla säädettiin, siis pre dropper...
Täytyy kyllä itsekin kysellä saman perään että mikä graveli on alla ja missä tilanteessa sitä dropperia tulisi käytettyä? Omissa maastofillareissa on toki dropperit ja ahkerassa käytössä, mutta gravelissa on tullut kyllä ihan muut asiat vastaan ennen kuin dropperia on kaivannut tai sitten kyse on niin lyhyistä super-jyrkistä alamäistä että ego on kestänyt ne tunkata alas. Oma gravel on siis BMC URS ja sen moderni maastopyörämäinen geometria tekee siitä paitsi junamaisen vakaan myös otb-resistantin, niin hitaassa jyrkkää alas liruttelussa kuin sitten kovempaa röykkyisellä alustalla ajelussa vaativissa valaistusolosuhteissa (esim. vasta-aurinko alhaalla) jossa ei aina ehdi sanoa kuin hups kun joku syvä teräreunainen kuoppa, poikittainen ura, painanne tms. ilmestyy eteen.
Olen varmaankin sorapyörän väärinkäyttäjä, mutta tässä muutama viime lenkeillä eteen tullut tilanne, jossa olisin kaivannut dropperia:
-Ulkoilureittiä/hiihtoladunpohjaa ajaessa eteen tulee jyrkähkö alamäki, jonka puolivälissä on hyppäämään houkutteleva nyppylä. Hyppään ilmaan, mutta korkean satulan takia lento ei ole kovin hallittu ja tulen todella takapainoisesti alas.
-Samaisella ulkoilureitillä on jyrkkä alamäki, jossa saa helposti noin 60 km/h vauhdin. Sen jälkeen edessä on pitkä mutka, jonka pystyisi ajamaan erittäin kovaa, jos pyörän päällä olisi enemmän tilaa liikkua ja kallistaa pyörää renkaiden sivunappuloille. Penkki korkealla otan reilusti vauhtia pois, ennenkuin uskallan kantata mutkaan rajoittuneesta liikkumatilasta johtuen.
-Olen katsonut kartasta, että kahta soratietä yhdistää muutaman sadan metrin polkupätkä. Ajan polkua, jonka loppuosa onkin hankalampi kuin luulin, alamäessä on liukasta kalliota. Selviän mäen alas ajamalla, mutta ajo on hyvin varovaista, koska penkki on munissa.
-Ajan oikopolkua, joka yllättäen päättyykin rappusiin. Rappusten vieressä menisi hyvin jyrkkä ajettava hieman irtosorainen ura, mutta en uskalla ajaa siitä, koska pelkään että penkki ylhäällä en hallitse pyörää jos se vähänkin lähtee luistamaan irtosoran vuoksi. Talutan rappuset alas.
-Taas oikoreitillä tulee eteen rappuset, tällä kertaa niitä on vain kolme kappaletta, mutta kiertotietä ei ole. Harkitsen ajavani rappuset, mutta koska satula korkealla en pysty kunnolla joustamaan kropallani, pelkään liikaa rikkovani renkaat kankeasti ajamalla ja päätän taluttaa nuokin rappuset.
Noiden lisäksi esim. ajoradalta rotvallin päälle ja pyörätielle hyppääminen olisi helpompaa kun penkkiä saisi pois tieltä. Sujuu se penkki ylhäälläkin, mutta vähänkään kovemmissa vauhdeissa se on hiukan pelottavaa kun ponnistus on melko kökkö penkki ylhäällä.
Ja maastopyörä ei olisi ollut oikea kulkine näille lenkeille, sorapyörällä on huomattavasti hauskempaa ajaa valtaosa edellämainituista lenkeistä.