Onnettomuuksia ja muita suru-uutisia

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Fuuga

Suojatielle astuva/kelvin jatkeelle pyöräilevä on velvollinen ottamaan huomioon lähestyvän ajoneuvon suunnan ja nopeuden. Tässä tilanteessa pyöräilijä ei siis tehnyt virhettä pyöräillessään kelvinjatkeelle. Kun 1. auto antoi vieläpä tietä, pyöräilijä voi jatkaa matkaansa keskikorokkeen jälkeen. Eli pyöräilijä _ei_ tehnyt virhettä. Virheen teki 2. autoilija. Mikä tässä on vaikeaa sulle?

---

Toisen puolesta ei voi tehdä liikenteessä ratkaisuja. Kyllä 2. autoilija teki virheen ja ei pysähtynyt. Se ei poista kuitenkaan pyöräilijän väistämisvelvollisuutta. 1. autoilija ei voi toisen puolesta päättää, että väistämisvelvollisuudesta luovutaan. Pysähtymisen jälkeen autoilija olisi voinut jatkaa matkaa ja pyöräilijä olisi edelleen ollut väistämisvelvollinen. Se pyörätien jatkeelle ehtiminen ei muuta väistämissääntöjä.

Näyttäkää mulla se lain tulkinta tai ennakkotapaus, jossa on määritetty, että pysähtyminen tarkoittaa automaattisesti väistämisvelvollisuudesta luopumista.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg

Toisen puolesta ei voi tehdä liikenteessä ratkaisuja. Kyllä 2. autoilija teki virheen ja ei pysähtynyt. Se ei poista kuitenkaan pyöräilijän väistämisvelvollisuutta. 1. autoilija ei voi toisen puolesta päättää, että väistämisvelvollisuudesta luovutaan. Pysähtymisen jälkeen autoilija olisi voinut jatkaa matkaa ja pyöräilijä olisi edelleen ollut väistämisvelvollinen. Se pyörätien jatkeelle ehtiminen ei muuta väistämissääntöjä.

Näyttäkää mulla se lain tulkinta tai ennakkotapaus, jossa on määritetty, että pysähtyminen tarkoittaa automaattisesti väistämisvelvollisuudesta luopumista.

---

Kyllä liikenteessä on käytössä myös termi risteysalueella oleminen/ehtiminen. Jos autoilija on hidastanut - tässä tapauksessa jopa pysähtynyt - ja mahdollistanut pyöräilijän jo 'laskeutua' jatkeelle, on se selvä signaali etuajo-oikeuden luovuttamisesta ja kun kerran toinen on jo risteysalueella ei hänen päällensä saa ajaa. Tätä tapahtuu autojen kanssa koko ajan liikenteessä. 1. ei päättänyt 2. auton puolesta mitään vaan 2. autolijaa koskee yleinen sääntö suojatien eteen pysähtyneen auton ohittamisesta.

Edelleen odotan niitä lähteitä eikä omia tulkintoja.

Ei nämä ole tulkintoja vaan näistä kirjoitetaan sakkoja joka päivä - autoilijoille.

Ai siitä, että luopuvat väistämisvelvollisuudestaan.


Minä en koskaan tuollaisessa tilanteessa menisi pyörällä sen 2. auton eteen, vaikka se pysähtyisi, koska se voi pysähtyä vain noudattaakseen velvollisuuttaan pysähtyä suojatien eteen pysähtyneen kohdalla eikä samalla luopuakseen myös etuajo-oikeudestaan.

Haluan edelleen nähdä sen ennakkotapauksen/lakipykälän missä pysähtyminen tai hidastaminen tulkitaan etuajo-oikeudesta luopumiseksi. Noita hidastamisia kun tulee liikenteessä, vaikka kuinka paljon niin riskit on tuommoisen tulkinnan kanssa aika suuret, että kolisee. Ilmanko kusipäisille pyöräilijöille on ihan omat ryhmätkin somessa.

1. autoilija pysähtyi suojatien eteen. Se on hänen oikeutensa. Toinen ei pysähtynyt 1. auton rinnalle, vaikka se on hänen velvollisuutensa.

Sillä ei ole merkitystä kulkiko kelvillä/suojatiellä ketään tai ei. TLL:ssä ei lue, että pitää pysähtyä rinnalle jos kelvillä/suojatiellä joku on ylittämässä tai aikeissa ylittää.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

1. autoilija pysähtyi suojatien eteen. Se on hänen oikeutensa. Toinen ei pysähtynyt 1. auton rinnalle, vaikka se on hänen velvollisuutensa.

Sillä ei ole merkitystä kulkiko kelvillä/suojatiellä ketään tai ei. TLL:ssä ei lue, että pitää pysähtyä rinnalle jos kelvillä/suojatiellä joku on ylittämässä tai aikeissa ylittää.

---

Ei olekaan. Sillä onkin sitten merkitystä, että jos tuo 2. auto olisi lähtenyt pysähdyksen jälkeen liikkeelle niin kuka on väistämisvelvollinen. Edelleen odotan sitä lakipykälää/ennakkotapausta, jossa tulkitaan, että pyöräilijä on muuttunut etuajo-oikeutetuksi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg

Ei olekaan. Sillä onkin sitten merkitystä, että jos tuo 2. auto olisi lähtenyt pysähdyksen jälkeen liikkeelle niin kuka on väistämisvelvollinen. Edelleen odotan sitä lakipykälää/ennakkotapausta, jossa tulkitaan, että pyöräilijä on muuttunut etuajo-oikeutetuksi.

---

Ei se sitä enää luovuttanut vaan oli jo menettänyt sen, koska pyöräilijä oli jo edessä. Meinaatko että 'vaikka to pyöräilijä on edessäni, mutta koska minulla on etuajo-oikeus voin ajaa hänen päälleen' on lainmukaista?

--
Ei kurjuutta kummempaa

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg

Edelleen odotan niitä lähteitä eikä omia tulkintoja.

---

Vastauksessani tarjoan sinulle pyytämäsi lähteet niin kattavasti kuin on mahdollista. Valitettavasti aikaisemmin kirjoituksissasi esittämsi toive oikeuslähteiden laadusta on tyypillistä juridiikan kannalta maallikoiden käsitystä lainsäädännöstä ja sen soveltamisesta. Vaikka vastaan kysymykseesi en pysty osoittamaan yhtä oikeusnormia vaan vastaus pohjautuu laajempaan oikeusnormien huomioon ottamiseen.

Varmaan kuitenkin tunnistat tilanteen, jossa etuajo-oikeutettu luopuu oikeudestaan? Olet kenties joskus ollut osallisena tällaisessa tilanteessa?

Kun normipohjaa sovelletaan yksittäistapauksiin (tuomarin näkökulma) tai yleisiin tulkinnallisiin linjauksiin (esim. tutkijan näkökulma), on laintulkinta eli oikeussäännösten soveltuvuuden ja sisällön tutkiminen hieman erilaista vaikka perustuukin samoihin oikeuslähteisiin. Vaikka yleisesti ottaen pyöräilijä on Lahden kaltaisessa tilanteessa väistämisvelvollinen ei juuri tässä tapauksessa asia kuitenkaan ole niin. Tässä keskustelussa ollaan rajoitettu tarkastelua hyvin suppeisiin oikeuslähteisiin eli tieliikennelakiin ja -asetukseen ja näin ollaan ongelmissa, kun pyritään soveltamaan tilannetta yksittäiseen tapaukseen. Nämä yleensä käyttämäsi argumentit pohjautuvat ns. vahvasti velvoittaviin oikeuslähteisiin.

Heikosti velvoittaviin oikeuslähteisiin kuuluvat lainsäätäjän tarkoitus, jotka ilmenevät lain esitöistä (komiteamietinnöt, hallituksen esitykset sekä eduskunnan valiokuntien lausunnot ja mietinnöt) sekä korkeimpien oikeuksien ennakkopäätöksiä. Heikosti velvoittaville oikeuslähteille on tyypillistä, että niitä noudattamatta jättävä lainsoveltaja ei syyllisty virkavirheeseen, mutta on velvollinen perustelemaan niistä poikkeamisen. Pyytämäsi vastaus löytyy pääasiassa näiden heikosti velvoittavien oikeuslähteiden piiristä. Otan tähän alle muutamia lainauksia hallituksen esityksessä eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (180/2017 vp). Hallituksen esitykset on aina syytä lukea, kun pyritään soveltamaan lakia, koska niissä kuvataan oikeusperiaatteet ja perustelut varsinaisten säädösten takaa.

Ensiksi hallituksen esityksessä todetaan, että on muitakin normeja liikenteessä kuin vain laissä säädetyt.

”Tieliikennelain mukaan tienkäyttäjän ensisijaisena velvollisuutena on noudattaa laissa säädettyjä liikennesääntöjä. Liikennesäännöt eivät kuitenkaan määrittele tyhjentävästi, miten tienkäyttäjän tulee liikenteessä toimia. Tieliikenteen kaltaisella elämänalueella olisi mahdotonta määrittää yksiselitteistä sääntöä jokaista kuviteltavissa olevaa liikennetilannetta varten.

Tieliikenteen yleisiä periaatteita tarvitaan luomaan yleisiä toimintasääntöjä turvallisen liikenteen takaamiseksi. Yleiset periaatteet vaikuttavat tienkäyttäjän yleisen huolellisuusvelvollisuuden sisältöön.”

Sen jälkeen määritellään, mikä on näiden yleisten periaatteiden soveltamisala.

”Liikenteen säännöt ja periaatteet ovat molemmat voimassa olevaa oikeusjärjestelmää, ne ovat kutienkin luonteeltaan erilaisia. Periaatteet toimivat liikennesääntöjen apuna oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa. Ne voivat ohjata sisällöllisesti liikennesääntöjen tulkintaa tai täydentää sääntöjä. Periaate voi myös yksinomaan olla ratkaisun perusta, etenkin jos lainsäädännössä on aukko. Periaatteista voidaan myös hakea kohtuullisuutta, jos säännönmukainen ratkaisu muuten johtaisi kohtuuttomaan seuraamukseen.”

”Periaatteet voivat olla osa voimassaolevaa oikeutta, vaikka ne eivät sisältyisi lainsäädäntöön. Tällainen on esimerkiksi tieliikenteen luottamusperiaate. Sen mukaan tienkäyttäjä voi lähtökohtaisesti luottaa siihen, että toinen tienkäyttäjä noudattaa liikennesääntöjä.”

” Tieliikenteen yleisiä periaatteita ovat siten seuraavat periaatteet: 1) tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet eli velvollisuus noudattaa liikennesääntöjä ja tieliikenteen yleinen huolellisuusvelvollisuus; 2) tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus eli velvollisuus tarkkailla ja ennakoida toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovittaa oma toimintansa tekemiensä havaintojen pohjalle; 3) varovaisuusvelvollisuus muita tienkäyttäjiä kohtaan: vanhusten, lasten ja vammaisten erityisasema liikenteessä; jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden erityisasema sekä 4) turvallinen ajoneuvon kuljettaminen: velvollisuus kompensoida puutteelliset olosuhteet huolellisemmalla toiminnalla.”

Uuteen tieliikennelakiin nostettiin pykälätasolle (3 §) yksi ennen vain periaatetasolla ollut ilmiö eli yleinen tienkäyttäjän huolellisuusvelvoite. Tämä perusteltiin sillä, että jokaista yksittäistä liikennetilannetta varten on mahdotonta muotoilla konkreettista liikennesääntöä ja tarvitaan yleisluonteinen, kaikissa liikennetilanteissa vaikuttava, huolellisuusvelvoite. Tämä asettaa tienkäyttäjälle liikennesääntöjen noudattamisen ohella velvollisuuden ”noudattaa olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.”

Lain esitöissä (siis hallituksen esityksessä) linjataan , että liikenneturvallisuuden kannalta on liikennesääntöjen noudattamisen lisäksi ”yhtä suuri merkitys liikenneturvallisuuden kannalta on yksittäisen tienkäyttäjän noudattamalla huolellisuudella ja sillä, miten tienkäyttäjä huomioi liikenneympäristön vuorovaikutteisuuden ja ottaa muiden tienkäyttäjien toiminnan huomioon. Oikeuskirjallisuuden mukaan tällaisen huolellisuusvelvollisuuden sisältö on määriteltävissä tarkemmin vain konkreettisissa liikennetilanteissa.Yleisen huolellisuusvelvollisuuden tarkoitus on siis velvoittaa tienkäyttäjää toimimaan liikenteessä niin, että hänen toimintansa ei aiheuta liikenneonnettomuutta tai vaaranna muiden tienkäyttäjien turvallisuutta. Tarvittaessa tienkäyttäjän tulee omalla toiminnallaan jopa pyrkiä estämään toisen tienkäyttäjän toiminnasta aiheutuva liikenneturvallisuutta mahdollisesti uhkaava vaara. Yleinen huolellisuusvelvollisuus merkitsee myös sitä, että tienkäyttäjän velvollisuudet eivät rajoitu vain kaikkien tieliikennelain säännösten noudattamiseen, vaan vaadittavaan huolellisuustasoon edellytetään myös muuta toimintaa.

Tarvittaessa huolellisuus voi edellyttää onnettomuuden estämiseksi liikennesäännöistä poikkeamista. Se voi merkitä sitä, että liikennesääntöjen vastaisesti ajavaa toista tienkäyttäjää on, jos mahdollista, väistettävä, jos tällä toiminnalla voidaan estää liikenneonnettomuuden tapahtuminen. Yksittäistapauksissa merkitystä on tällöin sillä, onko sääntöjä noudattavalla tienkäyttäjällä ollut mahdollisuus omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että hän havaitsee liikennesääntöjä rikkovan tienkäyttäjän ja siten ryhtyä varotoimiin liikennevahingon estämiseksi. Merkitystä on esimerkiksi tienkäyttäjien nopeudella ja sijainnilla toisiinsa nähden.”

Pykälätasolla 3 § 1 mom kuuluu seuraavasti:

Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Tähän pohjaa se, että pysähtymällä etuajo-oikeutettu luopuu tästä oikeudestaan ja toinen tienkäyttäjä voi luottaa hänen toimivan tästä eteenpäin estäen liikenneonnettomuuden synty. Tilaneessa, jossa etuajo-oikeutettu ensin pysähtyy saaden toisen tienkäyttäjän liikkeelle ja jatkamalla sen jälkeen liikettään aiheuttaen liikenneonnettomuuden, rikkoo paitsi yleisiä periaatteita toimii myös vastoin tieliikennelain 3 §:ä.

Toisena lähteenä esitän Vaasan hovioikeuden ratkaisun (HO 10.4.2000, R 99/674), vaikka se ei aivan yhteneväinen ole nyt käsillä olevan tilanteen kanssa. Hovioikeuden ratkaisun mukaan pyöräilijä, joka ajoi kolmion takaa päätietä ylinopeudella ajaneen auton eteen, oli saanut luottaa siihen, ettei autoilija lähesty suojatietä ylinopeudella. Tilanteessa pyöräilijä oli siis väistämisvelvollinen, mutta ei rikkonut tieliikennelakia.

Hyvä F.Kotlerburg, noin pääsääntöisesti ei yleensä kannata käyttää keskustelufoorumeja lainopillisten neuvojen hankkimiseen. Suosittelen tällaisissa tilanteissa kääntymään asiantuntijan puoleen.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Fuuga

Ei se sitä enää luovuttanut vaan oli jo menettänyt sen, koska pyöräilijä oli jo edessä. Meinaatko että 'vaikka to pyöräilijä on edessäni, mutta koska minulla on etuajo-oikeus voin ajaa hänen päälleen' on lainmukaista?

---

En kuten sanoin jo aiemmin, mutta entä jos se olisi ollut sen ensimmäisen auton edessä tai puolittain vielä kelvillä?

Autollakin harvase päivä on tilanteita missä olen etuajo-oikeuttu mutta koska toinen on jo risteyksessä joudun häntä väistämään. Ihan valo-ohjatuissakin arkipäivää. Suoraa meneville ja yli kääntyville on vihreät sekä jalankulkijoille. Ei paljon auta että olen suoraan menevänä etuajo-oikeuttu vasemmalta kääntyvään nähden jos tämä joutuu taas odottamaan jalankulkijaa ja on ollut risteyksessä ensin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti PatilZ

Tähän pohjaa se, että pysähtymällä etuajo-oikeutettu luopuu tästä oikeudestaan ja toinen tienkäyttäjä voi luottaa hänen toimivan tästä eteenpäin estäen liikenneonnettomuuden synty. Tilaneessa, jossa etuajo-oikeutettu ensin pysähtyy saaden toisen tienkäyttäjän liikkeelle ja jatkamalla sen jälkeen liikettään aiheuttaen liikenneonnettomuuden, rikkoo paitsi yleisiä periaatteita toimii myös vastoin tieliikennelain 3 §:ä..

---

Niin tässähän se autoilija 1 on toiminut noin. Ei autoilija 2 joka on pakotettu pysähtymään tieliikennelain mukaan. Hän ei ole se joka on saanut toisen liikkeelle.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg

En kuten sanoin jo aiemmin, mutta entä jos se olisi ollut sen ensimmäisen auton edessä tai puolittain vielä kelvillä?

---

Älä jossittele vaan käsittele faktat.

Et vastannut kysymykseeni.

--
Ei kurjuutta kummempaa

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Fuuga

Älä jossittele vaan käsittele faktat.

Et vastannut kysymykseeni.

--
Ei kurjuutta kummempaa

---

Mitä selität? Vastasin toki kuten olen vastannut tuolla jo ajat sitten, että päälleajo-oikeutta ei ole.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg

Niin tässähän se autoilija 1 on toiminut noin. Ei autoilija 2 joka on pakotettu pysähtymään tieliikennelain mukaan. Hän ei ole se joka on saanut toisen liikkeelle.

---

Ei, mutta yksiselitteisesti autoilija 2 rikkoi lakia. Kukaan muu tuossa ei sitä tehnyt. Mikähän tässä on nyt niin hirvittävän vaikea ymmärtää?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg

On varmasti, mutta lainatussa viestissä puhuttiin suojatielle astumisesta (pyöräilemisestä).

---

Olen huomannut, että toimittajat eivät useinkaan ymmärrä mikä on suojatien ja pyörätien jatkeen ero. Usein eri medioissa kirjoitetaan, että on suojatie, vaikka kyseisessä paikassa on suojatien lisäksi myös pyörätien jatke samassa kohtaa. On itse oltava tarkka, mikä milloinkin on se totuus.

Suojatien eteen pysähtynyttä ei saa ohittaa pysäyttämättä, ellei sitten ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa. Tämä velvoite on voimassa aina. Koko kaupungissa ei sillä hetkellä tarvitse edes olla yhtään jalankulkijaa tai pyöräilijää ja silti on pysähdyttävä rinnalle, joten on vain yksi syyllinen tässä tapauksessa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

Ei, mutta yksiselitteisesti autoilija 2 rikkoi lakia. Kukaan muu tuossa ei sitä tehnyt. Mikähän tässä on nyt niin hirvittävän vaikea ymmärtää?

---

Ei mikään. Mikä siinä on vaikea ymmärtää, että väistämisvelvollisuudet ei muutu. Päälle ei kuitenkaan saa ajaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg

En kuten sanoin jo aiemmin, mutta entä jos se olisi ollut sen ensimmäisen auton edessä tai puolittain vielä kelvillä?

---

Jos tämä on ihan aito kysymys, siihen voi yrittää vastata.

Ja vastaus on se, että koska pyöräilijä on jo ylittämässä katua, on 2. autolla väistämisvelvollisuus ja pysähtyessään 1. auton rinnalle velvollisuus ottaa huomioon pyöräilijän sijainti ja vauhti. Jos 2. auto pysähtymisen jälkeen kuitenkin ehtii livahtaa yli ennen pyöräilijää ei liene mitään rikosta tapahtunutkaan.

--
Ei kurjuutta kummempaa

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg

Niin tässähän se autoilija 1 on toiminut noin. Ei autoilija 2 joka on pakotettu pysähtymään tieliikennelain mukaan. Hän ei ole se joka on saanut toisen liikkeelle.

---

Vastaavasti autoilija 2 on siis velvoitettu pysähtymään, jolloin pyörätien jatketta pitkin ajavan on voitava luottaa siihen, että hän tästä eteenpäinkin toimii siten, että liikenneonnettomuus vältetään. Jos autoilija lähtee liikkeelle eikä onnettomuutta tapahtunut, hän on toiminut välttääkseen liikenneonnettomuuden. Toisessa tilanteessa hän on aiheuttanut onnettomuuden. Kummassakaan tilanteessa pyöräilijän oikeudellinen asema tieliikennelain näkökulmasta ei muutu.

Koska sinulle pyöräilijät näyttävät olevan tämä vaikea paikka, otetaan vastaavaksi esimerkiksi hyvä sujuvaa liikennettä edesauttava tapa, joka ei perustu tieliikennelain pykäliin, mutta kuitenkin on linjassa lainsäätäjän tarkoituksen (hallituksen esitys) kanssa. Näin pääkaupunkiseudulla ruuhka-aikaankin autoilevana pidän siitä, miten me autoilijat noudatamme hallituksen esityksessä kuvattua tahtotilaa, jossa tienkäyttäjä huomioi liikenneympäristön vuorovaikutteisuuden ja ottaa muiden tienkäyttäjien toiminnan huomioon. Tarkoitan vetoketjuperiaatetta. Mikäli etuajo-oikeutettu hidastaa tai pysähtyy antaakseen väistämisvelvolliselle mahdollisuuden liittyä liikenteeseen, lähteekin yllättäen liikkeelle aiheuttaen liikenneonnettomuuden, todetaan hänet todennäköisesti myös syylliseksi ko. onnettomuuteen. En jaksa kaivaa oikeustapauksia tästä sinulle, vaan voit kääntyä asiassa paikkakuntasi lakiasiaintoimistoon.

https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2559932

em. autoilija määrättiin ajokieltoon.

Risteys onkin ilmeisesti tämä: https://www.google.fi/maps/@60.97950...ov%3D100?hl=fi

^Tuo tai sitten aiemmin linkitetty, niin molemmissa näkyy olevan pyörätien jatkeen merkintä. Silti jutuissa puhutaan vain suojatiestä, vaikka suojatien lisäksi löytyy pyörätien jatke samasta kohtaa. Ei se muuta tilannetta muutoin kuin että on sallittua pyöräillä yli, mutta toivoisi toimittajilta tarkkuutta näissä jutuissa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti pätkä

https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2559932

em. autoilija määrättiin ajokieltoon.

---

Ilmeisesti poliisissa ei seurata kovin aktiivisesti tätä foorumia. Täällä todistellun mukaisesti pyöräilijä olisi pitänyt ottaa minimissään huostaan ja tehdä lastensuojeluilmoitus. Tai ensin ilmoitus ja sitten huostaan.

Totta on, että pyöräilijän, niin kuin jalankulkijankin, tulee näissä tilanteissa noudattaa erityistä huolellisuutta, mutta voidaanko sitä rehellisyyden nimissä edellyttää 13-vuotiaalta, kun ei se vanhemmiltakaan tunnu onnistuvan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg

Ei mikään. Mikä siinä on vaikea ymmärtää, että väistämisvelvollisuudet ei muutu. Päälle ei kuitenkaan saa ajaa.

---

Siis mielestäsi pyöräilijä on väistämisvelvollinen koko ajan ylittäessään ajoväylää pyörätien jatkeella. Eli oletetaan nyt teoreettinen paikka, jossa olisi vaikka neljä kaistaa suuntaansa, eikä liikennevaloja, niin pyöräilijän on annettava tietä, vaikka olisi jo aloittanut väylän ylittämisen, jos väylää pitkin lähestyy auto? Ja auton ei tarvitse antaa pyöräilijälle tietä?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

Siis mielestäsi pyöräilijä on väistämisvelvollinen koko ajan ylittäessään ajoväylää pyörätien jatkeella. Eli oletetaan nyt teoreettinen paikka, jossa olisi vaikka neljä kaistaa suuntaansa, eikä liikennevaloja, niin pyöräilijän on annettava tietä, vaikka olisi jo aloittanut väylän ylittämisen, jos väylää pitkin lähestyy auto? Ja auton ei tarvitse antaa pyöräilijälle tietä?

---

Kyllä. Pyöräilijä rikkoo väistämisvelvollisuuttaan, jos ajaa tuossa auton eteen.

Minä en ole koskaan ymmärtänyt miksi ihmeessä pienten kaupunkien keskustoihin pitää rakentaa noita kaksikaistaisia teitä? Varmasti ihan tarpeellinen jossain Helsingin tai Tampereen keskustassa mutta 100k asukkaan ja etenkin pienemmissä keskustoissa ei ole mitään tarvetta noille. Päästäisiin samalla noista ongelmakohdista kuten tuossa edellämainitussa jutussa jos nämä muutettaisiin yksikaistaisiksi.

Katsokaa vaikka itse liikennemääriä noilla teillä ja jos ette usko niin katsokaa tilastoja. Muuttaisivat ne toiset kaistat pyöräilijöille. Muutenkin pikkukaupunkien keskustojen autoliikenne on hiljentynyt huomattavasti kun lapsiperheet käyvät kaupunkien ulkopuolella sijaitsevissä markettikeskittymissä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg

Kyllä. Pyöräilijä rikkoo väistämisvelvollisuuttaan, jos ajaa tuossa auton eteen.

---

Voi olla, että olet tuon näkemyksen kanssa aika yksin. Vaikka TLL:ssä ei juuri tuota nimenomaista tilannetta olekaan käsitelty.

Lapsista puheen ollen, niin tähän keskusteluun voidaan myös heittää nykyisen TLL 30 § jossa lukee mm. että kuljettajan on erityisesti varottava esim. lapsia, vanhuksia, vammaisia tai muita, joilla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä. Lapset kun eivät oikein vielä hallitse tieliikennelakia, niin heitä on aina ja joka tilanteessa erityisesti varottava. Aina kun näkee lapsen, niin voi lähteä siitä, että saattaa tehdä jotakin sääntöjen vastaista.

Kyllä Lahdessa alkoi kauhea valitus, kun ehdotettiin Vesijärvenkadun kaventamista. Pakokaasu näet elävöittää keskustaa.

https://goo.gl/maps/gjAGxESmCVF6dkms8

Oli ihan pakko katsoa karttakuvia Lahdesta. Linkin esimerkki läheltä tuota tapahtumapaikkaa on hyvä esimerkki järjettömästä suuruudenhulluudesta ja rahantuhlauksesta kaupunkisuunnittelussa.

3 kaistainen yksisuuntainen tie tuossa!?! Syön hatullisen paskaa tai kättelen Antti Rinnettä jos tuossa on joskus ajanut autoja niinpaljon, että kolme kaistaa olisi perusteltu ratkaisu. Näillä sotilasparaatimaisilla ratkaisuilla suojatiet pitenevät ja luodaan vaaranpaikkoja tahallaan kävelijöille ja pyöräilijöille.