Eilen maantietä. Taas.
Pääsin lähtemään vasta reilua tuntia aiottua myöhemmin - mikä myöhemmin sitten kostautuikin: vaikka sääkarttaa ja sadetutkakuvaa lukemaan pystyvänä yritinkin valita paluureitin niin rannikkoa myöten kulkevaksi kuin mahdollista - eli Porvoosta suoraan Helsinkiin Helsingintietä/Uutta Porvoontietä - niin Boxissa alkoi sade joka ei kestoltaan ollut pitkä mutta voimakkuudeltaan riittävän raju kastellaaksen sekä tien että kuskin ihan kunnolla. Huvittavaa oli että samaan aikaan jostain sisämaan puolelta paistoi aurinko.
No, vielä oli kesäisen lämmintä ja kuskissa energiaa sen verran jäljellä että jaksoi pitää vauhtia sen verran että kone tuotti riittävästi lämpöä kotiin saakka.
PS Yksi "WTF!"/"Todella läheltä piti!" -tilanne lenkillä oli kun vasemmalta jonkin autoliikkeeen tai vastaavan pihalta eteen tunki permanentista päätellen vanhemman naishenkilön kuljettama henkilöauto. Itse ajoin tilanteessa ajoradalla, reilusti kaistalla ja vauhti oli edeltäneen alamäen ja myötätuulen avittamana se sallitut neljäkymppiä. Ajoasu oli oranssi kypärää myöten eikä aurinkokaan paistanut henkilöauton kuljettajan silmiin.
Onneksi kelviä ei sillä kohtaa ollut kuin vasemmalla, joten saatoin juuri ja juuri väistää tilanteen ohjaamalla pientareelle - tai menihän se vähän ylikin, mutta pääsin takaisin käymättä ojan pohjalla tai kaatumatta. Vauhtia ei hetkeen jaloista klähtenyt, mutta näin miten rouva joutui autoineen hidastamaan seuraavaan risteykseen koska edessä oli suojatien käyttäjien vuoksi pysähtynyt auto...
