Printable View
Kävin juuri gravelilla ajelemassa kaikenlaisissa perusmuhjuissa ja ränneissä täällä etelätsadissa. Ei kaikkialla ilman käsiä pärjännyt, mutta täysin mukavasti ajellen meni koko kierros. Haastavimmat kohdat oli tietysti hauskimpia. En siis minäkään enää ymmärrä homman vaikeutta. Kramppaatteko siellä satulassa sitten? Sen tosiaan huomasi, että rentona pitää pysyä.
No ei tämä mitään gravel-kritiikkiä ollut, lähinnä kevyttä pohdiskelua. Jos jotain kritiikkiä on, niin se paikallisten teollisuusalueiden lumiaurausta kohtaan. Siellä kun ei jalkakäytäviäkään aurata kuin 3-4 päivän välein.
Itse vuosikymmeniä lounaisen Suomen talvet ajanut hyvinkin vaihtelevissa olosuhteissa totesin että itselleni oli ehdottomasti paras täysjäykkä maastopyörä, sopiva rengastus vuodenajan mukaan.
Noiden vuosien aikana on muutamia kertoja ollut kelejä jolloin olisi jättänyt väliin, vain kerran jäänyt kelin vuoksi ajamatta.
Kaveri joskus aikonaan sanoi että talvella se kunto hankitaan ja kesällä vain herkutellaan.
^^Ei mennyt ainakaan meikäläiselle gravelkritiikistä, eli lepo vaan. Pointti oli siinä, että samoilla vehkeillä tuolla pärjäsi kuin kesälläkin, eikä ollut edes kurjaa. Enkä ole edes kaksinen kuski.
Niin oma talvipyöräily kelveillä on lähinnä hyötyajoa ja silloin ei kiinnosta ajaa mitään cyclocrossia hikihatussa ja sykkeet tapissa vaan saapua paita kuivana töihin. Maasturi vaan menee smoothimmin ja helpommalla silloinkin kuin väylä ei ole ihan mintissä.
Omasta mielestä paras talvipyörä on edelleen täysjäykkä 29er wanhan liiton geolla. Eihän sellainen edes noista nykygraveleista eroa muuta kuin tangon muodon ja renkaan leveyden osalta.
^Joo, itse jos speksaisin nimenomaan lumikaaosvalmista pyörää hyötyajoon, täysjäykkä 29er se varmaankin olisi. Ja ehkä vielä sinkulana.
Sen kyllä myönnän eilesestä lenkistä, että lämmin tuli. Se on ihan selvä, että vallit ja muhjulumi hikoiluttaa enemmän kuin rauhaisa koröttely kesäkelissä. Ollaan taidettu vaan puhua eri asioista tässä; siitä nämä väärinkäsitykset.
Talvipyöräily kuullostaa hankalalta. Mitenköhän ihmeessä olen aiemmin onnistunut suoriutumaan? Joutuuko noita asioita funtsimaan tänään lenkillä vai ajaisiko vaan?
^olipa tarpeellinen ja ylimielinen viesti. Fillarifoorumi muuttui juuri turhaksi, kun supermiehet osaa ja tietää kaiken.
Ei ollut.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Steve Baggy
Itse olen kyllä foorumin vähiten supermies eikä ajotaitoakaan ole. Silti olen jotenkin onnistunut talvipyöräilemään.Lainaus:
Fillarifoorumi muuttui juuri turhaksi, kun supermiehet osaa ja tietää kaiken.
Mä näen tän asian vähän niin, että talvipyöräilyä on turha mystifioida. Jos ei halua tai se on liian vaikeaa niin ei sitten pyöräile. Tai pyöräilee silloin kun olosuhde on itselle sopiva.
^Jack, jotkut jotenkin tehneet talvipyöräilystä jotain mystisen ylipääsemätöntä. Todellisuudessa se on vain samaa ajoa eri olosuhteissa eikä kukaan supermiehenä itseään pidä...
Viestin määrittely ylimieliseksi oli tarpeetonta & ylimielistä ;-)))
Ei siinä mitään mystistä ole. Ihan asiallista keskustelua mielestäni oli eri tavoista talvipyöräillä ja erilaisista tarpeista ilman vittuilua kunnes te saavuitte.
Jep, ei kai siinä mitään mystifiointia ole, että keskustellaan kullekkin hyväksi todetuista kalustoista ja tarvikkeista jotta talvipyöräily olisi mahdollisimman mielekästä.
Yhtälailla olisi "mystifiointia" speksata eli gravel renkaita ja pyöriä kun aina päästy hiekkateitä ajamaan.
Ennen cycloa ja gravelia oli täysjäykkä 26" teräsmaasturi talvipyöränä mutta kyllähän cyclolla on nopeampi polkea Espoo-Hki siirtymää. Gravelilla taas on hauska ajella myös tasaisia lumipolkuja.
Jäykkäperä 26 on sitten huonompaan keliin ja oikeisiin maastoajoihin. Muhjuuntunut pöperö on pahinta, varsinkin Helsingissä suolalla höystettynä. Kovin pitkää matkaa sellaista ei huvittaisi ajaa.
Joo en tiedä miten se silloin lapsena onnistui. Suditeltiin donitseja jäällä, paino eturenkaalle. Kypärä tai nastat, mitä ne oli?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Onhan koko talvipyöräily todella laaja termi. Lumimäärät vaihtelee reippaasti kuten myös se lumitöiden laatu. Minunkin työmatkaan osuu kolmea eri laatukategoriaa. Ja se paras on kyllä namupintaa, ei siitä voi valittaa.
Ja tänä talvena ei ole näkynyt jäätä ollenkaan, kun taas joskus tuntuu että tiet on pelkkää jäätikköä.
Helsingissä talvipyöräily päivittäin ma-pe on on kyllä erikoista ja jopa mielenkiintoista! Onneksi omat työmatkat tarjoilee nykyään mahdollsiuuksia eri säätilojen ja reittien mukaan olevia matkoja eri pyörillä.
Kunnon lumikelillä Spessun Fatboy läskille tarjoilee kilsoja Jumbo Jimit 26x4.0, jääkeleillä Cannondalen jäykkäperä Lefty 29x 2.6 Piikisiat ja Titaanigraveli tottelee Routaa 35-622.
Joku ottaa vaan kaiken vittuiluna...
Itse viimeiset vuodet ajoin kolmen kunnan alueella työmatkaa ja oli mielenkiintoisen vaihtelevaa teiden kunnossapitoa. Kuten maininnut niin itse en pidä oikeastaan talvipyöräilyä kovinkaan kummoisena saavutuksena, menee lähinnä kategoriaan "asiat jotka on tehtävä".
Jonkinlaiset nastarenkaat oli suurin muutos aikanaan, Nokiaa ensin edessä (120), sitten eteen tiheämpää (240) ja harvempi taakse (120), huippurenkaat ajoin kaudessa kun tämän nurkan talvi on mitä ja ja ISP:t sitten vuosia luottorenkaat.
Niin lähinnä niille se näyttää olevan saavutus joiden pitää toistella kuinka mitään ongelmia ei ole eikä välineistä tule keskustella.
^^ Voit kyllä keskustella välineistä, lähinnä todettu ettei sen kummempaa usea tarvi eikä siitä sen kummemmin välineurheilua tarvi tehdä. Ja miksi luoda ongelmia?
Mun mielestä talvipyöräilyssä jonkinmoinen saavutus on jo se, että ylipäätänsä lähtee. Näin alkutalvesta se vaaterumba vielä menee, mutta maaliskuussa alkaa olla korvia myöten täynnä sitä pukemista ja riisumista. Työmatkapyöräillessä vielä kaksi kertaa päivässä sama rumba.
Nuren jutuissa korostuu kyllä aika paljon se, mitä herra on tehnyt joskus. Vähemmän se, mitä tapahtuu nykyään. Aika kultaa muistot.
Tuo vaaterumba on minunkin mielestä rospuuttokelin pyöräilyssä se rasittavin homma :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Kuka on luonut ongelmia?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nure
Mä olen vaaterumban saanut verrattain yksinkertaiseksi sillä, että mä olen pitkälti luopunut pyöräilyspesifeistä kamppeista ja aerodynamiikasta. Lukkokengät ja säämiskäbokserit on ainoat pyöräilykamppeet mitä nykyisin menee talvisin päälle. Ja säämiskäbokseritkin vaan pidempään ajoon. Kypäräkin on laskettelukypärä.
Takin vaihto simppelimpään helpotti tosi paljon. Aiemmin oli tekninen hiihtotakki, jonka kanssa sai tosi tarkkaan katsoa kerrokset. Liian vähillä Kylmä tuli herkästi, mutta kun toimi, niin oli täydellinen. Plus että oli aerodynaaminen.
Nyt käytän fjällrävenin g1000 vaellustakkia, niin sen alle kerrokset ei ole läheskään niin justiinsa. Ja taskuja on enemmän.
Stenu, ei tosiaan kultaannu, ennemmin päinvastoin mutten siltikään ole ongelmaksi kokenut.
Vaatetus ollut tuollaisilla alle kympin pakkasilla suht hillittyä tietenkin työmatkan pituudesta riippuen periaatteella "liike lämmittää". Pahimpina pakkastalvina oli siirryttävä flätteihin ja vaelluskenkiin kun varpaat ajobootseissa paleli ennen goretex aikaa. Hankalinta ollut ehkä tuo hengitysilman jäähtyminen kun kaiki suun eteen laitettava jotenkin ahdistaa.
Siihen en osaa sanoa että onko nykyään talvipyöräily erillaista kuin ennen, välineet kyllä parantuneet mutta ainahan se on hoitunut!
Hyvä turhaan 280 sivua jauhettu kun nurisijalla ei ole ongelmia.
Niin se tuppaa olemaan. Tuntuu että talvella maantiesiirtymän ja metsäpolun vaatima vaatetus poikkeaa niin paljon toisistaan, että väkisin on metsässä kuuma tai sitten maantiellä palelee. Mutta onhan talvisilla metsäpoluilla ajelu ihan herkkua. :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Benny
^Ei kannata tasapäistää, toiset vain selviää paremmin kuin toiset... ;-))
Tämä on totta. Metsästä kun tulee tielle niin hetken päästä on yleensä pirun kylmä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Auttaako minttukaakao termarissa? Eikö se rinnelajeissa ole hyväksi todettu. :)
..Auttaa mintut plus Jallut!