Huonokuntoinen asvaltti on kiva, jos omistaa etujousituksella varustetun gravel-pyörän. Ei tarvi sitten aina lähteä hiekkateille, että saa investoinnilleen vastiketta.
Printable View
Huonokuntoinen asvaltti on kiva, jos omistaa etujousituksella varustetun gravel-pyörän. Ei tarvi sitten aina lähteä hiekkateille, että saa investoinnilleen vastiketta.
Veikkaisin vaihtoehtoa B, liian ohut asfaltti. Poikittaisurien kohdalla ei useasti ole painautumia kuten pitkittäisissa halkeamissa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti xubu
Kevytväylillä käytetään asvalttia jossa on seosaineena on hienojakoisempi sepeli (raekoko tyypillisesti 10 milliä) ja ajoradoilla käytetään asvalttia jossa raekoko on 16 millin luokkaa. Lisäksi kevytväylillä on tasoitetun pohjasepelin päällä tavoitteena neljän sentin päällystekerros eli 100 kiloa asvalttia per neliö ja toleranssien vaihtelun takia jotain 30-50 milliä. Ajoradalla on useampi ja paksumpi kerros. Myös kantavien kerrosten paksuudessa on eroja, kevytväylä pohjataan kevyemmin/ohuemmin.
Summa summarum: kun näille etelän savikoille tehdään ohuet pohjaukset ja ohut päällystekerros, sen kestävyys routivalla maaperällä on heikompi, josta johtuen halkeamia on sekä pituus- että poikittaissuunnassa. Uudelleenpäällystysten yhteydessä noihin pahimmin routiviin kohtiin laitetaan päällysteen alle verkkoja joiden avulla yritetään stabiloida noita kohtia.
Jos rahaa olisi niin tietty voitaisiin tehdä pohjat paremmin. Mutta koska suunnitteluvaatimukset eivät sitä edellytä, niin ei tehdä.
Silloin kun Pasilan baana Viikin suuntaan rakennettiin siihen tuli melkein heti niitä halkeamia. Muistaakseni pitkittäisiä ainakin. Työllä oli kuitenkin takuu ja se korjattiin. Sen jälkeen on pysynyt hyvänä. Tekijänä taisi olla YIT. Osataan jos halutaan. Raha tietysti aina ratkaisee, kuten puhetta oli.
Olihan siella vaikka kuinka poikittaisuria kun tarkemmin katseli. Ne eivät vielä tuntuneet pahemmin ajaessa, ainakaan parin kilon paineillla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti xubu