Mut riitsillä ottasit varmaan ämmän? Nimim. epätietoinen. Olisko hyvä kokeilla välillä unohtaa se vaakaputki. Siitähän tää säätäminen alkokin itse asiassa tällä kertaa. Kai.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti AK-87
Printable View
Mut riitsillä ottasit varmaan ämmän? Nimim. epätietoinen. Olisko hyvä kokeilla välillä unohtaa se vaakaputki. Siitähän tää säätäminen alkokin itse asiassa tällä kertaa. Kai.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti AK-87
Itse olen sitä mieltä, että rungon geometria on kyllä tärkeä juttu alamäessä ( keulakulman lisäksi muun muassa keskiön korkeus), mutta lähestulkoon millä tahansa xc-vempulalla pystyy laskemaan jyrkkiä ja vaikeitakin mäkiä, kunhan pyörässä on lyhyt stemmi ja penkki riittävän alhaalla. Leveähkö tanko auttaa myös huomattavasti.
RMB, mutta hyvähän se on paiskoa kun ei oo penniikään kiinni, kirjaimellisesti :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti AK-87
Öh, no en. Mun tulee kyllä suurin osa ajasta istuttua satulassa, koska jalkojen varassa putkelta tunkkaus on pirun raskasta kun on huono kunto. Että kyllä mä katson TTE mittaa pikemmin kuin riitsiä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti juminy
Ainiin, tuli vielä mieleen, että jos DH-pyörällä ajaminen tuntuu helpolta, se tarkoittaa vaan sitä, ettei ajeta vielä lähelläkään pyörän rajoja. Mikä tahansa pyörä on hankala ajaa täysiä, toisilla pyörillä vaan vauhti on silloin paljon kovempi kuin toisilla.
Tähän liittyen, mielestäni ihan millä tahansa pyörällä täysiä ajaminen on hyvin opettavaista, riippumatta siitä kuinka kovaa oikeasti ajetaan. Eli jos DH-pyörällä kurvailet rauhakseen mäkeä alas, ei se välttämättä opeta ajamaan enskapyörää yhtä kovaa vauhtia samaa mäkeä, koska tällöin enskapyörällä ollaan jo lähempänä pyörän rajoja ja se on suhteessa vaikeampaa. Jos taas molempia ajaa oman ajotaitonsa rajoilla, molemmat ovat suunnilleen yhtä opettavaisia, DH-pyörä vaan kulkee hiukan kovempaa (olettaen tietty että rata on ihan kunnon DH-rata).
Hyvä pointti mikä monesti unohtuu. Karrikoiden voikin sanoa, että joustomatkaa lisäämällä ja keulakulmaa loiventamalla lopulta vain kivun määrä lisääntyy ;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Verska-Vesa
Jep, silloin kun ne rajat löytyy :D
Ajattelin asiaa niin, että riitsille ei voi paljon mitään. No joo, stemmi ja stonga. Mut jos sanotaan 20mm eroa vaakaputkessa (nykystä lyhempi), niin satulaa 15mm taaksepäin ja ehkä 5-10mm stemmiin. Jos siis se 20mm eroa haittaa liikaa. Riitsi olis lähelle sama. L-koossa taas sitte jonku 25mm pidempi. Että tämmösiä ajattelin. Täytyy vissiin jättää kokeilematta tai kokeilla, eipä tätä taida muuten saada selville.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti AK-87
Näin epäilemättä on.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Verska-Vesa
No nyt sinä puhut ilmeisestikin kuskista, joka jo tulee sujuvasti alas enskapyörällä alamäkienskreittiä. Itse en ole tällainen, vaan heräämine alamäkitaitojen hiomiseen tai käytänössä opetteluun alusta alkaen on aika tuore. Omassa tapauksessani taas puhutaan kuskista jolloin on olut köyhä lapsuus, puiset lelut ja kärsitty Pontius Pilatuksen ...eikun 90-aikana tuollaisten taloudellista rajoituksista tuollaisten kivojen lelujen hankkimiseen, joten parhaat uusien taitojen opettelemisen vuodet ovat kaukana takana päin. Ei se kuitenkaan kuulemma ole täysin mahdotonta myöhemminkään, ja tätä väitettä tässä koetellaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Verska-Vesa
Alamäkiteniikkaa ei siis ole mitenkään selkärangassa (vaikka siihen olen viime aikoina yrittänyt paneutua), vaan jokaista liikettä pitää vielä miettiä erikseen, ja selkeitä virheitäkin tulee tehtyä. Kaikki manööverit vaativat aikansa, ja tarvitaan pelivaraa. Suht. vaatimattomallakin vauhdilla ollaan pois mukavuusalueesta ja helposti ja mhuomaamatta myös paniikkialueella, jolloin yllättäviin haasteisiin regoidaan yleensä ihan väärällä tavalla. Siinä mielessä tuo dh-pyörä tuntuu olevan parhaimmillaan, että tuo helppous antaa pelivaraa. Kun pikkuesteistä ei tarvitse välittää, voi keskittyä jonkin teeman hioimiseen. Joten mielestäni pyörä antaa kyllä palautatetta, vaikkei mitenkään rajoilla mennäkään. Dh-pyörällä rauhallisessa vauhdisssa voi vain todeta että hups tuo ei tällä kertaa kai mennyt ihan niinkuin piti, pitää seuravaalla kertaa kokeilla sama paikka jollakin toisella tapaa ja jatkaa edelleen melko rennosti matkaa, xc-pyörällä/ kevyellä am-pyörällä kerätään otb:n jälkeen rojuja maankamaralta ja jatketaan taas hartialukossa jarrukahvojen puristamista.
Tuntuu, että ensimmäisellä tavalla oppiminen olisi nopeampaa ainakin siihen saakka, kunnes perustekniikkapaketti alkaa olla kasassa. Sen jälkeen voi varmaankin kokeilla ajaa täysiä tai vaihteohtosiesti kokeilla samaa reittiä kevyemmällä kalustolla. :seko: Siinä vaiheessa varmaankin puhutaan asioista, joista Verska-Vesa kirjoitti. Itse en ole siinä vaiheessa vielä, vaan vaaditaan vielä aika paljon toistoja. Ja noissa hissikeksuksissa niitä tuntuu kertyvän helpoimmin. Vuoden tai kahden päästä tilaane voi olla omaltakin osaltani toinen.
Tämä vissin:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti AK-87
https://vimeo.com/40560345
Wade-kortin ja vastaavien käyttö pyöränvalintakeskusteluissa pitäis kyllä kieltää lailla. :D
Joo ja joo :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti marco1
Ihan järkevästi Mika A pohtii kyllä sitä, että helpommalla pyörällä voi keskittyä olennaiseen eli perusjuttujen opetteluun. Kyllähän ne on opittava ja jos tuollaiseen systeemiin on mahdollisuus, niin mikä ettei. Kun oppii peruskuvion ajotekniikasta niin samalla oppii myös tunnustelemaan ja lukemaan fillarin käyttäytymistä ja säätöjä ja muutoin fillarin olemusta. Sittenhän sitä voi muunnella tai vaihtaa kokonaan toiseen tuntemuksiensa perusteella. Näin mä asian näkisin.
Trance X muuttuu paljon mukavammaksi peliksi 140 mm keulalla. Suurin keulan tökkiminen poistuu, eikä kiipeämiskyvyssä tule vielä turpaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mika A
Olen ajatellut niin, että keulan pidentäminen on vähän tekohengitystä, koska kuitenkin se joustomatka olis kiva käyttää ja sitten kun on "tilanne päällä" on se kulma aika sama (ja lopulta sitte ihan sama) kuin lyhyemmälläkin. Eli anglesetti ja korotuspala (tälle oli varmaan joku nimikin) olisivat mielestäni mielekkäämpiä tapoja. Mutta minkäs näistä tiedän.
Oliko tohon......kenelläkään lisää ammuksia, että saadaan se lopullisesti alas. Vai onko joku kelaillut samoja?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti juminy
Mulla on Rosessa 130mm Foxi jota on pidennetty reilu 20mm ja ilmatilaa on kasvatettu. Se tekee sen että voi ajaa suhteessa isommilla paineilla. Hitaan ajon ominaisuudet toki vähän kärsii, mutta mielestäni muutos oli kokonaisuutena selvästi parempaan päin. Keula tuntuu myös paljon ennalta arvattavammalta tuollaisena, Hallainvuoren kivikkomäkien ajamiseen tuli ihan uutta varmuutta.
Itse kyllä ajattelen myös, että reachin mukaan se pyörä valkataan eikä minkään vaakaputken, satulan paikkaa kun saa säädettyä, keskiön ei.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti juminy
En väitä mitään mistään tietäväni, mutta hiljaisen yövuoron kuluksi tutkiskelin Transitionin ja Turnerin sivuja joista stack ja reach mitat löytyy. Jos otetaan vertailukohdiksi vaikka medium kokoiset Covert (402,8mm) ja 5spot (396,2mm), jotka eivät käyttötarkoitukseltaan olekkaa täysin vastaavia, niin onhan tuo Mega selkeästi isompi putkelta ajettaessa. Erot efektiivisessä vaakaputkessa selittyy Megan jyrkällä satulaputken kulmalla (75deg vrt 73deg), mutta ideana tossa taitaa olla se että saadaan tarpeeksi painoa eturenkaalle satulasta kiivettäessä kompensoimaan löysää keulakulmaa. Sullahan tais olla 18" Blue Pig tallissa jos oikein muistan? Possussa reach on 140mm keulalla 408mm ja 160mm keulalla 396mm.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti juminy
Kiitos kommenteista! Täytyy tossa illalla vielä mittailla vatupassin ja luotilangan avulla Alpinen riitsi muutenkin kuin mittanauhalla vaan silmämääräisesti. Ehkä se onkin vähän pidempi kuin 405mm tai sitte ei. Mittasin geometriakuvasta ja sain noin 440...445mm, mutta sen kuvan täytyy olla joko väärässä asennossa tai sitte se ei ole ihan mittakaavassa. Tai sitte mänj persuksilleen.
Laitanpa tähän samaan ketjuun.
Mulla on kolmisen vuotta vanha Nishiki bigfoot TR-29, runkokoko 24". Olen 188 cm pitkä ja painoa on reippahat 85kg. Halu olis ajaa Jyväskylä MTB-marathon sekä Tahko MTB tyyppisiä kisoja.
--> Löysää rahaa tilillä ei juuri pyöri. Nykyisen pyörän ongelmat : Renkaista loppuu pito ja se tuntuu rajummissa röykyissä etenkin alamäissä tosi kovalta mennä. Vai kuuluuko tuo röykytys asiaan. Pyörän iso koko ja renkaat ei juuri muuten ole haitanneet menemistä, kovin teknisiä reittejä en ajele, mutta tosiaan kun pito loppuu mutkissa sekä alamäissä ja esim. Jyväskylän reitillä jotkut alamäet tuntuu että pyörä hajoo.
Aikanaan ostin tuon bigfootin sen takia että ajelen leppoistasti kuntomeiningillä polkuja ja latupohjia mutta tuo kilpailuvietti on vähän kasvanut. Mitään kilpailutavoitetta ei ole mutta olen miettinyt olisiko joku väline parempi.
--> ONko bigfoot kokoiselleni edelleen hyvä pyörä, ostaisinko siihen toisenlaiset / toiset renkaat noiden nykyisten lisäksi?
Jaa, pistänkin *ttuillakseni kysymyksen tänne, on toi jäykkäperäluokka nykyään ja kaikkee. Minkäs näistä laittais?
NS Surge
On-One 456
Ragley Troof
Joku muu, mikä?
Tärkeimmän valintaperusteen eli värin perusteella NS, plus että sitä saa lähikaupasta. Ragley olis halvin aika marginaalisella erolla, 456:t out of stock justiinsa nyt. Löytyskö ~16" koossa koeajoon PK-seudulla?
Troof on mun silmään aika hirvee. On-Onessa on normiseksiä, mutta ehkä NS silti ois viilein?
+1 Ns Surgelle. Osta se.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Grr
jäykkikselle aika passelit speksit jos pitää räädistellä :)
Noniin. Olen nyt sitte yhden maastopyörän loukussa. Inbrediä ja retro-raleighia ei lasketa maastopyöriksi, kaupunkipyörän geometriahan niissä on.
Alko tuntua hyvältä olla autoton yhden maastopyörän mies - materia ei tee onnea - joten ehkä jätän Megan kauppaan ja kattelen ihan rauhassa maailman pyörimistä. Jos vaikka ajelis Alpinella vaan. Oikeen keskittyis siihen ajeluun. Ei tunnu kukaan olevan yllyttämässäkään mihinkään ja siihen Megaan pitäis sitte speksata jotain ccdb:tä ja kukaties mitä ketjuohjuria. Menee äkkiä rahaakin.
Vois muuten kokeilla käännellä ekaa kertaa niitä ccdb:n nupeja, jos sais sen vaikka säädettyä huonommaksi. Eihän niihin säätöihin uskalla koskea kun ei virallisesti tiedä mistään mitään. Ja jos investois pari kymppiä ja kokeilis 50lbs löysempää joustakin, että sais kaiken pieleen. Että eihän mulla mitään asiaa ollut. Pahoittelut siitä. Tästä on hyvä jatkaa.
Ai niin, Grr, miten olis semmonen vanhempi Blue Pig. Myin just omani, mutta etit jostain. Eikä tota uutta rumempaa vaan se 2010 tai 2009, minkähän vuoden se olis. Skwoosh-oranssi. Eihän sen hienompaa olekaan kai? Musta siinä runkkossa oli yksityiskohdatkin kohallaan. Lopetin vaan ensin sinkuloinnin, sitten piteni joustot 80-100-120-140 ja nyt pitää olla 160+ täysjoustot ja hissitolpat, että uskaltaa ajaa niitä samoja polkuja. Tosin vähän hiljempaa.
Surgessa liian loiva satulakulma ainakin minun makuun, siitä syystä ennemmin Troof tai 456. Joku muu mikä, niin 29" jäykkäperä ennemmin kuin 26". Esim se Honzo.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Grr
Miksei Ragley Bagger 288? Se kuitenkin tehty oikeasta metallista ja kröhömn :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Grr
Aisasta asiaan.
Onko Canyon Strive vielä edes jotakuinkin parasta bängiä for the euro jos endurotyypin fillaria himoitsee ihan vaan sinne isommille metsädropeille yms? Jotain vikaa vissiin ollutko mallissa, vai onko? Korjattu?
Ei oikein tunnu olevan selvää katetta 400eur hintaerolle 7:n ja 8:n välillä. Joku vipu ja etuvaihtaja selittää ehkä muutaman kumpin, mutta muuten näyttää olevan lähinnä 1 euro per 1 gramma.
Miinuksena ehkä vähän sekametelipalikat ja tuo satulaputken kulma ja miten se muka voi olla ok ilman suuria runkorasitteita...
Eli ES 7.0 se olisi jos olisi http://www.canyon.com/_en/mountainbi...ke.html?b=2569
Tylsän mustan saa Largena miltei heti mutta hienon jäätikkövalkoisen joskus "alkutalvesta", jos nyt noihin tilastoihin voi täysin luottaa.
Aika puhuttelevan näköinen kyllä tylsänäkin http://fotos.mtb-news.de/p/1103456
Oikeastaan Radon Slide ED 8.0 vois olla snadisti tai jopa reilusti kovempi muutaman palikan osalta ja hintaeroselitteisesti ainakin jarrujen ja kiekkojen puolesta, mutta koot jää ihmeesti lasten kokoihin eikä näin 190cm pitkänä uskalla ostaa.
Varsinkaan kun mukana tuleva reverbbi on tätä setpäkitöntä mallia.
Sääli, asiallisen näköinen geometria ja Fillariosan kautta olis ollut hieno hoidella hommat. B-D:n Hyllystäkin olisi löytynyt.
http://www.radon-bikes.de/xist4c/web...448_.htm#geo20
Kovan tuntuista diiliä tarjoaa myös Yt Industries ja etenkin tuoreella Wicked 170 mallillaan. On vasaraakin saatu mahtumaan jotakuinkin samaan hintasegmenttiin ja hyvin soivaa Sramia.
Mutta fillaria saa joskus syksyllä, jos saa ja ollaan aika harmaalla alueella noin merkin puolesta, eikä rokkari omissa silmissä ihan Foxille pärjää.
http://www.yt-industries.com/shop/in...oduct&info=222
Canyon näistä postimyyntifillareista nyt villistä satulaputkestaan huolimatta eniten lämmittää ja siitä rahapussikin eniten tykkäisi.
Ajatuksia?
Kumpaan päätyisitte alla olevista? Vaimon mielestä Kona on paljon kauniimpi, itse viime vuosituhannella Sunnin Exactista nauttineena kallistuisin jälkimmäiseen. Metsäpolut siis tähtäimässä omaksi huviksi.
http://www.chainreactioncycles.com/Models.aspx?ModelID=64991
http://www.chainreactioncycles.com/M...?ModelID=76138
Noista pyöristä en kyllä ottaisi kumpaakaan enduropoluille. 100mm ei oikein riitä.
http://www.bike-discount.de/shop/k18...stage-7-0.html mitenkäs tuo sitten? hieman konan ja sunnin jouston riittävyys itseäkin mietitytti. Hinta/laatu lienee raadossa kohdillaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti juu-zo
120mm on siinä ja siinä jos oikeasti enduroa halutaan ajaa. Itse en enskaan lähtisi ainakaan alle 140mm pelillä. Kaikki on tietysti kiinni tekniikasta ja siitä kuinka kovaa haluaa mennä. Väitän että 120mm joustot loppuu hieman liian hätäsesti kesken.
Ja vaikka jousto riittäisikin, niin runko saattaa ratketa turhan helposti pyörässä, joka on speksattu maratoni tai xc-ajoon.
Ja se keulakulma.....
69 xc
68 trail
67 am
66 way to go.....