Tänään kävelimme kaupungilla, paljon porukkaa ja kaikki tervehtivät, vaikkei ollut pyörääkään.
Mikä tähän kansaan on tullut? ai niin........vappu:rolleyes:
Printable View
Tänään kävelimme kaupungilla, paljon porukkaa ja kaikki tervehtivät, vaikkei ollut pyörääkään.
Mikä tähän kansaan on tullut? ai niin........vappu:rolleyes:
Vappupäivä Oulussa, Kuivasjärveltä pohjoiseen. Käväisin maantiepyörää ulkoiluttamassa. 4 maantiefillaria tuli vastaan, puolet moikkasi.
Kaveria oli "tervehtinyt" tänään pari tosipyöräilijää. Teami-succicsissa pyöritelleet voittajat olivat "keskenään" kommentoineet kumin totaalituhoutumisesta johtunutta, lievästi vaikean näköistä pyörästä irtautumista jokseenkin seuraavasti: "Taas noita tosipyöräilijöitä. Ekaa kertaa lukkopolkimilla..."
Jätkät on varmaan tosi nopeita, kun uskaltavat ohi ajaessaan vittuilla kahdestaan yksin olleelle rengasrikkoiselle. No, kai sitä vuorovedolla just ja just pääsis karkuun.
Eilen joku sukkiksissa tervehti, kun olin pojan kanssa kävelyllä. En vain tunnistanut sitä, kun minulla ei ollut pyöräilyvaatteita päällä. Vastasin toki hyvin kasvatettuna tervehdykseen siitä huolimatta.
Tuli käytyä Haukipudas-Kiiminki-Yli-ii ja takas Haukiputaalle..
Haukipudas-Kiiminki väli 2 maantiepyöräiliää tuli vastaa...hyvin nousi käsi molemmilta..kuten myös...
Seuraavaks pari kaveria Kiimingistä eteen päin, samaa suuntaa meno ja moikattii siinä ohimennen...
Todella hieno huomata näin alotteliana...ett maantiepyöräilyssä on tuollanen tapa tervehtiä...kyllä se aina piristää siinä ajaessa...ku kyyryssä saa päästellä...:D
Tosi hieno tapa!!:)
Kyllähän se aika siisti tapa on moikkailla; en sitten tiedä onko täälläpäin niin paljon uusia harrastajia vai ovatko niin keskittyneitä ajamiseen kun eivät aina tervehdi (ihmettelin kyllä itsekin ekoja kertoja muutama vuosi sitten kun vastaantulevat tervehtivät...) Tiistai-illalla joskus seitsemän jälkeen tuli kyllä kerran sellainen "mikäs hullu toikin on" -ilme yhdeltä vastaantulijalta... En tiedä, ehkä jäi kaikilta kolmelta vastaantulijalta tervehdykset väliin ihan vaan siitä syystä että niillä oli liian kuuma. Itse uskaltauduin ihan lyhyissä housuissa&paidassa (~19,5 astetta) mutta vastaantulijoilla oli kaikilla pitkät ajovaatteet :D
tälleen hitaana ja "hitaana"..perjantaina vastaan pyöräili hieman harmaantunut herra, jonka olen nähnyt viime vuonnakin useita kertoja fillaroimassa milloin missäkin päin...hän tervehti ja HUOM ... kyllä minä vastasin , vaikka en edes itse kuullut ääntäni...oli kurkku täynnä pölyä/hiekkaa edelllisen ohittaneen auton jäljiltä..
Mulla on sillee et usein jotkut tyypit kävelijät tai autoiliat moikkailee ja mul ei oo hajuukaa ketä ne on ihmetyttää joskus.
En muista olenko avautunut aikaisemmin, mutta kommentoin kuitenkin, että hauska tapahan tuo tervehtiminen on. Itsekkin tervehdin Oikeita Pyöräilijöitä(n. 4 henkeä paikkakunnalla) aina kun vastaan tulevat. Viime maantielenkillä ei tullut yhtään oikeaa pyöräilijää vastaan, joten piti laajentaa kädennostoa semi-oikeisiin pyöräilijöihin (1kpl) (kypärä ja tribar) ja sekin oli muuten tuttu.
Käsiä nousi kuitenkin muutama kappale. Jotakin skootterityttöjä olivat, joten vilkutin takaisin, tietenkin.
Tämän tapainen käytös on nykyään yleistynyt.
Itsekin ajelin Turun suunnalla kesän ensimmäisen maantielenkin ja huiskuttelin vastaantulijoille,mutta vain yksi vastasi,pudistamalla päätään.
Se varmaan piti vähän tyhmänä,kun olin ajamassa pää hiestä märkänä kohti Turkua.;) Mutta täytyy sanoa ettei ne maantiellä muuallakaan suomessa yleensä paljon heiluttele.
Tänään näin parikin pyöräilijää Toinen morjesti kunnolla oli maastopyärällä kuten minäkin :p Toinen oli maantiepyörällä hiilikuitua näytti olevan joku P :lä alkava sika hieno mä morjestin se ei ..eipä tainut nähdä polkivaan etiä päin ..
Tyypilliseen tapaan minä, tuo pyöräilijän irvikuva hien piiskaamassa t-paidassa ja verkkarin lahkeet lepattaen, rullailin loivaan alamäkeen kun vierelle kevyesti tullut ja ohi pyrkivä Trek-kuski moikkasi ihan ääneen. Kerta se ensimmäinenkin, ei siis ohitetuksi tuleminen vaan ääneen tervehtiminen.
Kättä on kyllä nosteltu useaan otteeseen vastaantulijoiden kanssa joten ei täällä Kuopion korkeudella tervehtiminen tunnu ainakaan varusteista olevan kiinni.
Tarinan voisi melkein laittaa myös tuonne "mikä sai sinut hyvälle tuulelle" -keskusteluun, mutta olkoon nyt täällä.
Tänään morjesti aamulenkillä joku iäkkäämpi, ilmeisesti 80-luvun retkipyörällä vastaantullut mies, lämmitti mieltä vaikka olikin siinä vaiheessa aikalailla veto pois itseltäni. Morjestin toki takaisin. Vastaantullut pariskunta kirkkaissa ajopaidoissansa ja maastureinensa ei tervehtinyt yrityksestäni huolimatta.
Eilisellä maantielenkillä ainut vastaantullut tekstiilifillaristi (kuten minäkin) vastasi morjestukseen välittömästi. Samalla lenkillä noteerasin moottoripyöräilijöidenkin pitävän keskenään samaa tapaa yllä...
Tänään ajellessa oli niin hyvä fiilis, että morjestin lähes kaikkia pyöräilijöitä ja jäin juttelemaan lenkkeilijöiden ja rullaluistelijoiden kanssa. Ajelin Sorilan, Aitolahden, Kangasalan muuntoaseman ja Lamminrahkan alueella. Matkaa mittariin tuli 70 km, josta puuttuu metsässä pyörää kannetut kilometrit :)
nöösi-Veijo
Tervehtiminen tosiaan taitaa olla enemmänkin vaatetuksesta kuin pyörästä kiinni. Viimekesänä hommasin maantiepyörän ja ajelin yleensä juoksupaidalla ja lyhyillä trikoilla juoksureppu selässä. Ainoa joka koko kesänä morjesti oli yksi tandem kuski vaimoineen:) Nyt tuli keväällä hankittua ensimmäinen ajopaita ja oikeen pyöräilytrikoot, että vähän näyttisi pyöräilijätä (onhan ne toimivammat kyllä päälläkin). Ja eikös ekasta lenkistä lähtien ole ole vastaantulevilla kilpuri kuskeilla lapa noussut. Olihan se kivaa ja tuli fiilis, että nyt mut hyväksytään porukkaan ja keskivauhtikin nousi heti pari kilometriä tunnissa:)
Minä veikkaan, että johtuu ennemminkin siitä repusta. Kovassa vauhdissa alta kulmien vilkuillessa ei paljon vastaantulijan kuoseja ehdi arvioida, mutta reppu varmasti näkyy. Ja jos pyöräilijällä on reppu, niin se ei todennäköisesti ole lenkillä, vaan työmatkalla tai retkeilemässä tms. Jotenkin noin se ajatuksenjuoksu voisi mennä. :)
Sama selittänee keskivauhdin nousun...
No-niin...
Eiköhän minunkin kuulu kertoa/kirjoittaa painava mielipiteeni tästä asiasta:
Kyllä se on uskomaton hyvän-olon-tunne, kun vastaantuleva pyöräilijä vastaa heilautukseeni. Varsinkin, jos hänellä näkyy reppu...
Siinä tapauksessa saavat pornohousujen peittämä hanurini ja pohjaanpalaneet reiteni lisää virrrtaa loppukilometreille.
Siis oma moga, jos joku ei vastaa siihen moikkaukseen.
Mutta jos huomaa haverin tai pelkästään rengasrikon tapahtuneen toiselle, niin mielestäni jokaisen pyöräilijän kuuluu vähintään hiljentää ja kysyä tarvitaanko ko tilanteessa apua. Jos itselle tapahtuisi vastaavaa, (ainakaan renkaani eivät voi IKINÄ puhjeta ja tuskin tulen IKINÄ kaatumaankaan...) niin kyllä silloin arvostaisi toisen apua.
Trike-Man
Tuon sortin "sunnuntaipyöräilijä" -vittuilu on täysin asiatonta ja ihan järjettömän typerää. Kyllä jengi varmaan ajaa arkenakin saakeli. Ja kyllähän nyt kaveria, vaikka sitten tuntematonta, jeesata kumin vaihdossa/muussa operaatiossa tai edes tarjota apua.
Itse olen kerran jättänyt auttamatta, kun polkupyöräpoliisilta puhkesi rengas. Siinä oli sällit monttu auki ja tuumaili että mitä tehä. Soittivat sitten maijan noutamaan itsensä kyytiin.
Meiksi asuu niin perämetsissä, että aika kauan saa polkea, ennen ku joku toinen harrastaja tulee vastaan. Kulkupeleinä toimii sekä maantie- että maastopyörä. Silloin harvoin mulla ainakin on naama ku naantalin aurinko ja koko käsi olkapäästä asti pystyssä. Aina ovat takaisin moikanneet, tosin hieman pöllämistynyt ilme kasvoilla :)
Sepolta motivaatiota kehiin, niin kohta nousee lapa joka jannulla:
"Vittuillakseni heilutin."
(lähde: http://fi.wikiquote.org/wiki/Seppo_R%C3%A4ty)
Valitettavaa, että poliisiin suhtaudutaan negatiivisesti. Pahoittelen jeesustelua väärässä paikassa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti luumis
En tervehtinyt tänään vastaan tulevaa fillaritia kun ajoin putkelta ylämäkeen sykkeet tapissa:o.
Pakko oli avautua tänne.:D
Tänään työmatkalla morjenstin Näätämössä kolmea maantiepyörällä liikkeellä ollut heeboa. Etelään olivat matkalla ja kehuivat tien kuntoa. Merckxiä, Bianchia ja Fortia oli retkueella alla.
Pakko vissiin pistää vielä tännekkin maininta.
Tossa perjantaina pientä pyörälenkkiä CC:llä polkiessani morjestelin jokaista vastaantulevaa lajin harrastajaa ilman mitään vastakaikua. Lopulta kuitenkin joku itseäni paljon ammattilaisemman näköinen heebo polki vanhalla Porvoontiellä vastaan ja jo kaukaa käsi pystyssä ja naama virneellä.
Saipahan vastata tervehdykseen ja kyllähän se amatöörin pyörän nopeuskin hetkeksi nousi, kun kerrankin joku laski mutki pyöräilijäksi. :D
Eipä kyllä ymmärrä miksi on niin vaikea aina vastata, ko joku tervehtii lenkillä. Kai pitäs vielä noihin liikuntavarusteisiin pistää rahaa..jos sitä sitten.