"Gravel Grinding" -fillarit

^^ Eipä niillä seoksilla ole juuri merkitystä, kun putken halkaisija ja seinämävahvuus ovat ne merkitsevät tekijät. Trekin haarukasta näkee, että se on jäykkä. Mutta eipä pitäis ainakaan wobblata kuormattuna.

Toisaalta eivätpä nykydirektiivien mukaiset, tehdastekoiset levariteräskeulatkaan mitään maailman herkimpiä instrumenttejä ole, joten en osaa sanoa kuinka paljon mukavampaa menoa teräksellä saisi tuossa yhteydessä aikaiseksi. Silminnähden ohkaisempaa putkea kuitenkin esim. Surlyn tai Pelagon teräksiset levarikeulat on, joten varmuudella jotain eroa on.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja

Minä yritin etsiskellä runkoja jarrutapeilla, mutta aika heikkoa oli tarjonta. Luulin että nyt niitä saisi halvalla...

---

Joo tää hetki oli ehkä 5v sitten.

Tuo haarukan alumiinin sivuttaisjäykkyys voi korjata teräsrungon sivuttaisletkeyttä?

Trekki testannut kovissa kalliovuorten laskuissa lastin kanssa, oletan. Mainokset tosiaan jenkeillä yliampuvia meikäläisittäin ajatellen, mutta on heillä rima korkealla tekniikan ratkaisuissa.

^ juu tämä(kin) on yksinomaan preferointikysmys. Jos joku kokee, että mahdollisimman jäykkä etuhaarukka on itselleen tärkeä ominaisuus, on toi Trekki varmasti hyvä vaihtoehto.

Stavangerilla pari tonnia ajaneena totean vain että haarukka fleksaa mutta runko ei. Putket on selvästi retkikäyttöön valittu, ts. runko on jäykkä. Pehmeää tai eloisaa fiilistä siltä ei kannata odottaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

^^ Eipä niillä seoksilla ole juuri merkitystä, kun putken halkaisija ja seinämävahvuus ovat ne merkitsevät tekijät. Trekin haarukasta näkee, että se on jäykkä. Mutta eipä pitäis ainakaan wobblata kuormattuna.

Toisaalta eivätpä nykydirektiivien mukaiset, tehdastekoiset levariteräskeulatkaan mitään maailman herkimpiä instrumenttejä ole, joten en osaa sanoa kuinka paljon mukavampaa menoa teräksellä saisi tuossa yhteydessä aikaiseksi. Silminnähden ohkaisempaa putkea kuitenkin esim. Surlyn tai Pelagon teräksiset levarikeulat on, joten varmuudella jotain eroa on.

---

Miten silmällä näkee putken seinämävahvuuden?

Onkohan oikeesti mitään merkitystä jäykän keulan materiaalilla kun rengas on yli 40mm? Noin niinkun mukavuusmielessä?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Qilty

Miten silmällä näkee putken seinämävahvuuden?

Onkohan oikeesti mitään merkitystä jäykän keulan materiaalilla kun rengas on yli 40mm? Noin niinkun mukavuusmielessä?

---

Ei stenu noin sanonut. Silmällä näkee haarukan paksuuden. Jos se on leveää alumiiniprofiilia, niin joustoa ei takuulla ole. Minkä uskon olevan tarkoituskin matkakäyttöön tarkoitetussa trekissä. Ei ole kiva, jos etu- tai takahaarukka alkaa woblaamaan laukkujen kanssa.

Ja kyllä itse uskon materiaalilla olevan merkitystä. Siksi kannattaakin valita mahdollisimman tukeva ja jäykkä kuitukeula :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti huotah

Stavangerilla pari tonnia ajaneena totean vain että haarukka fleksaa mutta runko ei. Putket on selvästi retkikäyttöön valittu, ts. runko on jäykkä. Pehmeää tai eloisaa fiilistä siltä ei kannata odottaa.

---

Joo tuskin Trekinkään runko on mikään taikamatto ja juuri siitä syystä alukeula on minun mielestäni erikoinen valinta. Järkevämpi olisi vaikka vanhaan vannejarruaikaiseen Kona Jake -tyyliin alumiinirunko ja teräshaarukka.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Qilty

Miten silmällä näkee putken seinämävahvuuden?

Onkohan oikeesti mitään merkitystä jäykän keulan materiaalilla kun rengas on yli 40mm? Noin niinkun mukavuusmielessä?

---

Ei tosiaan mitenkään, mutta halkaisijan näkee. Seinämävahvuuden suhteen riittää, että tietään sen olevan alumiinissa noin kaksinkertainen teräkseen verrattuna. Materiaalina alumiini on "löysempää" kuin teräs, mutta se kestää huonosti toistuvaa taipumista ja siksi alumiiniasioista pitää tehdä niin jäykkiä, että ne ei taivu.

Mulla ei ole kokemusta EU-normeihin tehdyistä alumiinista tai teräksisistä levyjarrukeuloista, joten "kokemuksen syvällä rintaäänella" niiden mahdollisesta joustavuudesta tai joustamattomuudesta en osaa sanoa.

Sen sijaan mulla on käytössä tällä hetkellä mm. yksi custom vannejarruteräskeula (Columbus SL -jalat), yksi pre-EU-normiaikakauden vannejarrukuitukeula (Reynolds Ouzo Pro Cross) ja toinen post-EU-normiaikakauden vannejarrullinen kuitukeula (Whisky No 7 CX Canti) ja noiden erot huomaa ihan selvästi vaikka alla on Steilacoomit, jotka lienee mukavimmasta päästä n. 40-millisiä renkuloita.

Sen verran montaa Paatonin mainostamaa modernilla levarikuitukeulalla varustettua fillaria olen tässä viime aikoina kokeillut, että niihin verratuna eron huomaa myös, joskin post-EU-normiajan vannejarrukuitukeula ei juurikaan poikkea fiilikseltään niistä.

Tomppa puhuu paljon, mutta myös asiaa. Jos et jaksa katsoa kokonaan, niin haarukoista ja niiden vaikutuksesta kokonaisuuteen n. 32-36 min kohdalla.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti huotah

Stavangerilla pari tonnia ajaneena totean vain että haarukka fleksaa mutta runko ei. Putket on selvästi retkikäyttöön valittu, ts. runko on jäykkä. Pehmeää tai eloisaa fiilistä siltä ei kannata odottaa.

---

Ok. Tämä lienee sitten makukysymys, mistä tykkää (viitaten jäykkyyteen/pehmeyteen)?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Vicke

Ok. Tämä lienee sitten makukysymys, mistä tykkää (viitaten jäykkyyteen/pehmeyteen)?

---

Niin tai sitten niinpäin, että jäykän teräsrungon ostamalla saa vain jäykän, painavan ja ruostuvan pyörän. Miksei osta alua?

Kaikista käytössä olevista materiaaleista saa varmasti kyllin hyviä pyöriä, mutta itseäni teräksessä viehättää huolettomuus pois lukien ruoste, jota voi tietyillä toimenpiteillä tehokkaasti estää. Hyvänä esimerkkinä oli viime kesältä kollegan nuorison huolella pieksämä teräsrunkopyörä, jossa vaakaputki oli hakattu täysin klommoille ja pyörä on kaikesta huolimatta yhä käyttökunnossa plastisista muodonmuutoksista huolimatta. Jos kyseessä olisi ollut joku muu materiaali, veikkaan että tilanne olisi ollut täysin toinen.

Paino? Reenasihan ne muinaisetkin roomalaiset tarkoituksellisesti raskaammilla miekoilla ym ja tositilanteessa sitten kevyemmällä aseistuksella eli jos ei harrasta kimppakivaa tai kilpailuja, niin eipä tuolla ole muuta kuin positiivinen vaikutus kuntoon. Myönnän kyllä itse, että en tykkää huonosti rullaavista kumeista, joten muutama vuosisata on miestä aavistuksen pehmentänyt.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Vicke

Ok. Tämä lienee sitten makukysymys, mistä tykkää (viitaten jäykkyyteen/pehmeyteen)?

---

Makukysymys, ja riippuu käyttötarkoituksesta. Jos pyörää on tarkoitus lastata retkille niin jäykkyys on varmaan ihan tavoiteltava ominaisuus. Mukavuutta saa leveillä/mukavilla renkailla ja matalilla paineilla.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Lovejoy

pois lukien ruoste, jota voi tietyillä toimenpiteillä tehokkaasti estää.

---

Itse en ole vielä teräs pyörää omistanut mutta kohta tilanne on toinen. Minkälaisiin toimenpiteisiin viittaat?

Lähetetty minun YAL-L41 laitteesta Tapatalkilla

Omiin teräsrunkoisiin olen porannut keskiöihin 3mm vedenpoistoreiät (runkotakuu kannattaa tarkistaa ennen porausta) ja tehnyt Dinitrol käsittelyn. Jotkut ovat tainneet suihkia jotain sprayöljyä kevyesti putkien sisälle, mikä varmaan kanssa toiminee ihan hyvin. Dinitrolin etuna on se, että se tekee suojaavan kalvon ja luultavasti kestää kertakäsittelynä useamman vuoden. Paljoa tuota ei sitten kannata laittaa, muuten saattaa tovin valua rungosta ulos ja päätyä vääriin paikkoihin esim jarrulevyt.

Osassa teräsrunkoisissa on ed-käsittely, jolloin toimenpiteitä ei tarvita:
https://handsomecycles.com/blogs/cul...n-for-bicycles
Sinällänsä suojauksen järkevyys ja sen tarpeelisuus ovat ehkä vähän liioiteltua, mutta ainakin itse saan mielenrauhaa noilla toimenpiteillä. Rungot kestänevät ilman suojaustakin todella pitkään ja olosuhteillakin on omat vaikutuksensa, itselläni ulkovarasto ja maasturi on ympärivuotisessa käytössä.

Tässä omasta Konasta esimerkki miksi tein reiät molempiin teräsrunkoisiin. Säästää todennäköisesti keskiölaakereita ja estää korroosiota keskiön liitoskohdissa.

]https://img.aijaa.com/m/00926/14967205.jpg

Useissa EDCoating jo vakiona. Ei kannata saada mitään rokotuspaniikin kaltaista hässäkkää asiasta, suomen teillä liikkuu tuollaisia peruspyöriä vuosikymmenien takaa ekä ole niitäkään vielä ruoste pahemmin raiskannut...

No onhan. Just fiksailin kuntoon vanhempia perusfillareita ja muutamassa oli takahaarukka liki poikki. Niistä ei vaan välitetä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti paaton

Niin tai sitten niinpäin, että jäykän teräsrungon ostamalla saa vain jäykän, painavan ja ruostuvan pyörän. Miksei osta alua?

---

Njoo, eipä nää perusputkea olevat levyjarrulliset oikein oo muuta kuin painavia, ruostuvia ja fleksaavia suuntaan jos toiseen. Hyvän alumiinipyörän kuitukeulalla saa halvemmalla ja se on ihan yhtä mukava.

Fleksaavia? Ainakaan 4130 crmo (tai Reynoldsin vastineessa) putkista tehdyissä en ole huomannut notkumista. HiTen teräksiset kyllä aikanaan notkuivat todella ikävästi.

Jäykkyyttä voi tehokkaasti kompensoida renkailla, pehmeät tankoteipit+geelit ja vaikkapa jousitetulla satulatolpalla. Omassa gravelissa 40 mm kumit on jo tosi mukavat jollain 2,5 bar/ 3 bar paineilla, Cinellin gel cork on myös osoittautunut loistavksi geelipehmikkeiden kanssa. Saa aikamoista pyykkilautatietä ajella, että alkaisi liikaa tuntua

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Lovejoy

Fleksaavia? Ainakaan 4130 crmo (tai Reynoldsin vastineessa) putkista tehdyissä en ole huomannut notkumista. HiTen teräksiset kyllä aikanaan notkuivat todella ikävästi.

Jäykkyyttä voi tehokkaasti kompensoida renkailla, pehmeät tankoteipit+geelit ja vaikkapa jousitetulla satulatolpalla. Omassa gravelissa 40 mm kumit on jo tosi mukavat jollain 2,5 bar/ 3 bar paineilla, Cinellin gel cork on myös osoittautunut loistavksi geelipehmikkeiden kanssa. Saa aikamoista pyykkilautatietä ajella, että alkaisi liikaa tuntua

---

Teräslaatu ei juurikaan vaikuta jäykkyyteen. Paremmat teräkset ovat vahvempia, mutta eivät jäykempiä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Joo tuskin Trekinkään runko on mikään taikamatto ja juuri siitä syystä alukeula on minun mielestäni erikoinen valinta. Järkevämpi olisi vaikka vanhaan vannejarruaikaiseen Kona Jake -tyyliin alumiinirunko ja teräshaarukka.



Ei tosiaan mitenkään, mutta halkaisijan näkee. Seinämävahvuuden suhteen riittää, että tietään sen olevan alumiinissa noin kaksinkertainen teräkseen verrattuna. Materiaalina alumiini on "löysempää" kuin teräs, mutta se kestää huonosti toistuvaa taipumista ja siksi alumiiniasioista pitää tehdä niin jäykkiä, että ne ei taivu.

Mulla ei ole kokemusta EU-normeihin tehdyistä alumiinista tai teräksisistä levyjarrukeuloista, joten "kokemuksen syvällä rintaäänella" niiden mahdollisesta joustavuudesta tai joustamattomuudesta en osaa sanoa.

Sen sijaan mulla on käytössä tällä hetkellä mm. yksi custom vannejarruteräskeula (Columbus SL -jalat), yksi pre-EU-normiaikakauden vannejarrukuitukeula (Reynolds Ouzo Pro Cross) ja toinen post-EU-normiaikakauden vannejarrullinen kuitukeula (Whisky No 7 CX Canti) ja noiden erot huomaa ihan selvästi vaikka alla on Steilacoomit, jotka lienee mukavimmasta päästä n. 40-millisiä renkuloita.

Sen verran montaa Paatonin mainostamaa modernilla levarikuitukeulalla varustettua fillaria olen tässä viime aikoina kokeillut, että niihin verratuna eron huomaa myös, joskin post-EU-normiajan vannejarrukuitukeula ei juurikaan poikkea fiilikseltään niistä.

Tomppa puhuu paljon, mutta myös asiaa. Jos et jaksa katsoa kokonaan, niin haarukoista ja niiden vaikutuksesta kokonaisuuteen n. 32-36 min kohdalla.

---

En jaksanut tosiaan katsoa tuntia. Mutta siitä puolen tunnin kohdalta alkaen ja vaihtelevasti keskittyen. Mutta itselle siitä jäi lähinnä vain se kuva että nykyään kuitukeulat tehdään liian paksuiksi jonkun turvallisuus testin takia, jos ne tehdään sellaisella vahvuudella että ovat mukavia niin siinä testissä ne hajoaa. Samassa testissä teräskeula taipuu.

Onko nuo sun mainitsemat keulat täysin samoilla spekseillä muuten? Ac, rake, ym. Uskon kyllä että ajossa niiden erot huomaa mutta jos ei mitat ole samoja niin erot voi johtua monesta muustakin asiasta kun materiaalista, ja melkein varmasti johtuukin. Toki uskon että se materiaalikin voi vaikuttaa, ainakin placebona niinku itekkin on huomannut

^^Voi hyvinkin olla näin. En ole aiheeseen sen suuremmin perehtynyt, mutta oma tuntuma oli tuo. Ilmeisesti muilla tekijöillä sitten enemmän vaikutusta esim valittu seinämävahvuus jne?

Tosiaan ei gravellien kuitukeulat ainakaan pehmennä kyytiä tasan yhtään. Ainakin omassa ninerissa tuo on sellaista lootua, ettei minkäännäköistä joustoa esiinny.

Ja minusta tuo on vaan hyvä. Saa paukuttaa huolella junaradanpohjaa ja heittää otb:n valtaojaan. Ei tarvitse pelätä haarukan katkeamista. Kyllä noita kuitenkin cycloista aina välillä poikki menee. Samoin roadien kanssa on joskus aiemmin kuulemma käynnyt pahastikkin haarukan pettäessä kirin aikana.

Varmaan ihmettelin tätä ennenkin tässä ketjussa, mutta kuinka löysä se keula pitäisi olla, jotta joustaa huomattavasti +40mm 2,5 bar renkaan kanssa? Ymmärrän tämän haarukan mukavuusaspektin 25mm maantiekumien kanssa, jossa kumissa itsessään ei joustoa juurikaan ole.

Qiltyn kanssa sama huomio placebosta, mutta toisella osa-alueella. Aikanaan tehtiin kavereiden kanssa mökkireissulla sokkotestejä eri oluista ja siidereistä. Oli yllättävä huomata kunka markkinoinnin uhriksi sitä oli joutunut. Karhu oli aikanaan mitä miehisintä ja parasta juotavaa, jolla janonsa sammuttaa, sokkotestin jälkeen se oli paskinta kuravettä koko porukasta. Testi tehtiin vielä varmistukseksi pariin otteeseen ja lopputulos oli sama. Tästä viisastuneena olen sangen epäilevän omien tuntemuksieni suhteen, kuten myös muiden, jos asioista keskustellaan nyanssitasolla.

Vielä runkojen/keulojen jäykkyydestä:

En aja varsinaista Grindingiä, mutta kovin tyytyväisenä painan teräsrunkoisella ja -keulaisella retkipyörälläni myös hiekkatietä kuormattuna ja kuormaamattomana. En kuitenkaan huomaa suurta eroa krossariini (alurunkoa ja -keula). Luulisin suurimman eron löytyvä geosta: Retkurissa enemmän keulan taivutusta ja pitempi perä.

Uudempien levyjarrupyörien jäykkyys voisi ehkä selittyä juuri levareilla? Etuhaarukkaa on jouduttu vahvistamaan, jopa niin, että oma vannejarrulinen perus-maantiepyörä on kevyemmästä päästä, levarillisessa pyörässä alle 8 kilon on yleensä tarvittu aika lailla rahaa. Ja sama vaikutus on varmasti ollut noilla teknisillä kestävyysvaatimuksilla (mikä on toki hyvä - ilmeisesti viiem vuosina ei enää hirveästi ole ollut keularikkoja - jotka ovat aina vaarallisia).

^No ei kahdeksan kilon pyörään mitään omaisuuksia vielä vaadita... Tietenkin levyjarrullinen painavampi, ainoa verrokki minkä löysin samasta rungosta kumpaisenkin version: Levariverso 1580g haarukkoineen ja vastaava vannejarrulla 1270g... Lisäksi vannejarrut keveämmät levarien jarrusatulat.
Siis pitäiskö siirtyä vanne jarruihin ja päästä sinne 6.5kilon nurkille...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti nure

^No ei kahdeksan kilon pyörään mitään omaisuuksia vielä vaadita... Tietenkin levyjarrullinen painavampi, ainoa verrokki minkä löysin samasta rungosta kumpaisenkin version: Levariverso 1580g haarukkoineen ja vastaava vannejarrulla 1270g... Lisäksi vannejarrut keveämmät levarien jarrusatulat.
Siis pitäiskö siirtyä vanne jarruihin ja päästä sinne 6.5kilon nurkille...

---

Gravel pyörät alkaa 40mm kumeista, vaihteita on vähintään 10 ja mun mielestä niissä on levyjarrut. Saisko ihan vaikka linkin alle 8kg(vaikka 54 koko) pyörästä missä hinta ei ole 8kiloa ja täyttää nuo kriteerit.

Nure taas viheltää maantierenkailla jollain ikivanhalla fleksaavalla sinkularungolla.