Printable View
Mökkibussiin suhasin ohituskaistapätkää vastatuuleen lumipyryssä kiireessä että bussiin ehtii, ei vois ankeempaa olla. Kiireen takia toisesta kesäkengästä jäi pohjallinen, vilposaa oli mutta sentään kengänsuojat. Kaupungin päässä sitten Espoon Keskuspuiston läpi ja muutaman polun kautta oikasten, oli vielä ilman lunta jäässä niin pääsi "pyhävaatteillakin"
32km, reilu 13'C pakkasta. Ei ollunna kylymä kun oli hyvin vaatetta.:)
Sitä on ilmiselvästi eksytty vielä kovasti keskeneräseen Helene Shjerfbeckin puistoon, jota on rakennettu perusteellisesti, pitkään ja hartaasti mutta kaikesta päätellen myös fiksusti, edistyksellisesti ja tavalla joka antaa odottaa varsin onnistunutta lopputulosta.
Puiston ulkoilutiet olivat marraskuussa tässä kunnossa vain patoaltaiden ja siltojen tuntumassa:
https://pic.useful.fi/H1dqFoe1M.jpg
http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uuti...inkaantammessa
https://www.kiinteistolehti.fi/zine/1372/article-31573
Matinkylän Länsimetroasemalle muutama kilsa, sieltä fillarimetrolla Sörnäisiin klo 12 miittiin ja sitä sitten muutama tunti ympäri keskustaa ristiinrastiin ja klo 17 fillarimökkibussiin ja mökkibussipysäkiltä muutama kilsa mökille metsätierallia.
Alle 20km fillaria, reilu 20 metroa ja 90km bussia, aikaa julkisilla alle kaksi tuntia.
Juuri äsken reilu kaksi tuntia pikkuteitä maasturilla.
Tällä viikolla työmatkat joka päivä.
Eilen iltasella saunalenkki, 21 km metsäteitä ja jokunen kelvipätkä. Tänään aamusta 25 kilsaa kelvejä. Sää suosii !
Aamulenkki cyclolla 40km @ 2h -6°C todella hyvin aurattuja kelvejä. Viikon saldo 178km ja vielä huomenna ehtii...ellei sitten innostu hiihtämään...
30km, -16.9'C oli pakkanen kovimmillaan.
Aamulenkki , puolitoista tuntia läskillä metsäteitä, Tähtiniemi/Salijärvi.
Äsken. .
eilen ~2h fatbikella "ihan liian lumisia polkuja" Alkoi vituttamaan jo tuo lumen määrä ja kaipuu poljettuun uraan nousi sfääreihin :p .. No loppuviikolla sulattaa ja laskee nietokset hieman niin saa kovempaa uraa alle :)
Eilen. Oli raskas päivä töissä ja lähdin tavallista aikaisemmin. Ajatuksena oli hyödyntää viimeiset päivänvalot. Kotiin päästyä siis kampetta päälle, ja kas, takarengas on aika tyhjä. Pumppu esiin eikä prestannuppi aukea. No, vääntöä kehiin ja koko sielu näköjään irtoaa. Nythän sítten se nuppikin aukesi ihan helposti, joten sielu takaisin ja ilmaa renkaaseen. Vaan ottipa toinen kengänsuoja ohrasen ja vetoketju siitä hajosi. Eikä tuota enää voi ehjätä. Prkl. Sitten muistin että jossain onkin vastaavasta tilanteesta talteen jätetty yksi kpl 'ehjää' kengänsuojusta. Löytyi, ja siis vanhaa pois. Olipa tiukassa, jopa niin, että jokin osa raapaisi kivasti etusormeen ja aukaisi viikonlopulla tulleen haavan komeasti. Veritippoja kertyy lattialle aika monta ennenkuin laastari löytyy. Alkaa mietityttää tuo lenkille lähtö. Sitten teen päätöksen, että päivän annos on saatava! Meen vaikka pihalle työntämään fillaria poikittain. Stna. Pyyhin veret lattialta taatakseni onistuneet lisenssineuvottelut tulevaisuudessa. Lopulta kengänsuojuskin vaihtuu ja pääsen ulos asti havaitakseni, että päivänvalo on hiipunut kovin kalpeaksi ja lunta tulee taivaan täydeltä. Onneksi kuuro menee ohi ja lopulta puolitoista tuntia myöhemmin pihaan kurvaa tyytyväinen mies. Lenkki täytti siis paikkansa ja iltasella mieli on mitä parahin ruokaa laitellessa ja syödessä.
Tänään klo 16.30-19.30 täysjäykkiksellä semisti maastoa, ulkoilureittejä, kelvejä ym. Vajaa 50km ainoastaan kun maastossa tuhraantui aikaa.
Pikkusen riepoo noi päivätyöt kun rajoittaa harrastusaikaa. Olosuhteet olisivat olleet täydelliset eeppiselle kokopäivän lenkille.
Aamulla maasturilla 15km töihin. Tuuli puski sivusta ja lennätti lunta vaakasuorassa. Ensimmäinen 5km pellon laitaa. Kelvin poikki 10-30cm korkuisia dyynejä. Kerran fillari hyytyi, kun dyyni kasvoi puolimetriseksi. Paikallaan sai polkea kuin trainerilla ikään :D
Äsken 15 km. Normaali talvimyskykeli.
30km. Muuttu toi keli loskap*skaksi, sitkiä reissu.
Tänään taas työmatkat 34km - aamulla vesijäätä kaatosateessa, illalla vesijäätä tihkusateessa.
Aamulla. Normireittiä pitää hieman varioida, kun keskiviikkoisen lumimyräkän jäljiltä noin 100 metrin matka on edelleen ajokelvottomassa tilassa. No, olihan siinä keskiviikkoiltana melkein 2 metrin dyyni.
Eilen iltapäivällä ja alkuillasta kelvilenkin.
Sepeliä lukuunottamatta täysin normaali märkä kesäkeli eli lunta tai jäätä olisi saanut hakemalla hakea. Keravantien kelviltä siellä missä se nousee Keinukallion siltojen korkeudelle sentään löytyi vielä pieni pätkä täyttä jääkeliä.
Reitiksi valikoitui ilman suunnitelmaa Lahdentie-jostain Keravan puolelta-Martinkyläntie-Nikkiläntie-Pornaistentie-Linnanpellossa täyskäännös-Talmantie-Ratatie-Keravantie-Lahdentie-Leppäkorventie---Laurintie-ja Kuninkaanmäen kautta kotiin. Valaistua lukuunottamatta lyhyttä pätkää Martinkyläntietä, tosin ajoradan toiselta puolelta ei aina kovin paljon valoa kelville riittänyt.
Tuuli oli mitä oli eli reippaan puuskittainen ja ne muutamat kerrat kun joutui kunnon sivuvastaiseen melkein naurattivat, oli kuin olisi vauhti tyssännyt jyrkässä mäentöppyrässä...
Eilen illalla lenkin joka olisi saanut jäädä ajamatta. Tai oikeastaan jäikin, kun mielessä ollut noin neljän tunnin lenkki jäi reilusti alle tuntiin. Eli lenkki jolle olisi saanut olla lähtemättä.
Heti alkumatkasta oli kolme hyvävauhtista alamäkeä, joissa kaikissa kolmessa olisi ollut tilaisuus ottaa kontaktia väistämisvelvollisuuttaan noudattamattoman autoilijan kuljettaman ajoneuvon kanssa. Osasyynä saattoi olla se tavallinen eli "väärällä puolella" kulkeva kelvi, mutta pääsyy oli tietenkin se ettei autoilija katso tai vaikka katsoo ei välitä tai arvioi pyöräilijän vauhdin sillä klassisella tavalla eli pyöräilijä ajaa aina hiljaa tai liian hiljaa paitsi silloin kun ajaa liian kovaa
Ensimmäisessä samaan suuntaan ajava kääntyi vasemmalle, toisessa vastaantuleva kääntyi oikealle ja kolmannessa tuli vasemmalta sivukadulta ja kääntyi oikealle. Toisessa tapauksessa ajoin muuten ensimmäistä kertaa sillä ajatuksella että mielummin ajan auton kylkeen kuin kaadun hallitsemattoman äkkijarrutuksen takia; kaikeksi onneksi väistöliikkeelle pari senttiä auton keulan sivuitse oli tilaa. Kolmannessa vastaantulleen ja etuajoani odottamaan jääneen auton kuljettajakin pudisti päätään.
Matka jatkui ja jo vähän ajan päästä vastaantullut pyöräilijä oli päättänyt noudattaa vasemmanpuoleista liikennettä ja tuli bussipysäkkikatoksen takaa väärällä puolella vastaan. Väistin katoksen edestä; onneksi pysäkillä ei ollut odottajia. Toinenkin oikean ja vasemman erottamisen kanssa painiskeleva pyöräilijä tuli vielä vastaan, mutta hänestä selvisin huutamalla p-leen kovaa. Tässä vaiheessa aloin jo tuntea pientä hermojen kiristystä ja päätinkin rauhoittaa itseäni ajamalla korostetun varovaisesti. Mikä saattoikin olla ihan hyvä asia, sillä seuraavassa potentiaalisessa törmäyspaikassa eli nurkan takaa poikkeuksellisen kapealle kelville kääntyen kiihdytti niin ettei kelvin oikea puoli riittänyt sellainen vähän Kare Eskolan näköinen kuski; jos olisin ajanut "normaalisti", olisimme kohdanneet aivan nokakkain (mutta toisaalta *jos se olisi ollut* Kare Eskola, niin hän olisi varmasti pyöränsä hienosti halliten kyennyt väistämään ennen kuin olisin ehtinyt ankkaa sanoa).
Matka jatkui ja tietysti jouduin seisomaan maksimiajan joka ainoassa liikennevalossa - lenkin alku suuntautui tavanomaisesta poiketen keskustaan, koska ensin oli asia toimitettavana - mutta kuitenkin ilman enempiä tilanteita. Paitsi että yksi jalankulkija juoksi Koskelantiellä sen esplanadipyörätien poikki juuri eteen ja Länsi-Pasilassa toinen lähti pysäköidyn auton takaa sivuilleen katsomatta ylittämään katua - perässään pitkän fleksin perässä isokokoinen koira. Mutta onneksi molemmilla kerroilla jarrun käytöllä selvittiin.
Taka-Töölöä lähestyttäessä unohdin (mahdollisesti siksi että henkinen tasapaino oli kaikista tapahtumista johtuen hivenen järkkynyt) kääntyä oikeassa kadunkulmassa ja jouduin palaamaan takaisin, mikä tarkoitti vielä kaksissa liikennevaloissa seisomista. Ja kun niistä olin selvinnyt, kävi sitten ilmi että eturengas tyhjeni nopeasti: Marathon Winter oli antautunut.
Kävelin parin korttelin verran perille ja päätin olla ryhtymättä rengashommiin. Kotimatka sujui osin pyörää taluttaen ja osin metrolla.
Opetuksia saattoi olla kaksikin:
- jos lenkki tuntuu alkavan ikään kuin noiduttuna, kannattaa heti harkita sen jättämistä seuraavaan kertaan
- jos vanteet ovat tubeless-yhteensopivat, kannattaa harkita sisureiden hylkäämistä (ja sen paikkaussysteemin pitämistä mukana).
Torstaina ja eilen työmatkat, kymppi/kerta. Ärsyttävän liukasta.
Äsken 4h timanttisia polkuja.
40km pikkupakkasta, hyvä lenkki.:)
Just äsken 2 h 10 min pikkuteitä. Aamulla 45 min trainerilla.
Lauantaina:Meri-Rastila – Kehä I – Tattariharjuntie – Vanha Porvoontie – Kehä III –Itäväylä – Niinisaarentie – Satamakaari – Meri-Rastila
Mäkistä; 29’; MarathonWinter; n. 33km.
Tänään työmatkaa kymppi. Mainio olosuhde ajella. Huomenna taas...
Työmatkat tänään ~41km
33km peruslenkki. Josko huomenna taas.
Äsken töistä kotiin pienten mutkien kautta. Löytyi uutta kivaa polkuakin.
Viikolla sen 50 km työmatkoja, tänään 25 km huviajelua .
Tänään työmatkat
Tänään vajaa 2h.
Viikolla 50 km työmatka-ajoa. Ma ti ke to pe .
Päivällä pari tuntia polkuja.
Tänään oli taas sen verran leuto keli, että uskaltaudun julistamaan työmatkapyöräilyn ilosanomaa. Reppu selkään ja kuljetusfirmalta pakettia hakemaan. Hyvin meni vaikka paketti ei mahtunut kunnolla reppuun ja unohdin puolet tarpeellisista työkaluista sillä soitto asiakkaalle meni suoraan puhelinvastaajaan. Puolentoista tunnin lenkki ja eikun olympian kisoja katsomaan! :)
Eilen iltapäivästä pari tuntia lähimetsässä fatbikella polkua tampaten ,kun keli oli asteen plussalla :)
Viikolla 50 km työmatkaa, kymppi per päivä. Eilen ja tänään aamupäivälenkit a 25 km/kpl.
Kaksi viikkoa on pyörä kerännyt käytön puutteessa pölyä ja flunssa vaan jatkuu...:mad:
Eilen 34km arkilenkki. En kyllä yhtään tykkää pakkasesta, mutta lisääntynyt valon määrä sentään lämmittää mieltä.