Päivällä tunti läskillä kelvejä. Tästä se lähtee. Tympäännyin lumitöihin ja kävin virkistäytymässä fillarilla.
Printable View
Päivällä tunti läskillä kelvejä. Tästä se lähtee. Tympäännyin lumitöihin ja kävin virkistäytymässä fillarilla.
Iltasella kolmisen tuntia grainderilla. Kävin idässä yllättymässä, että siellähn on talvi! Mustavuoren reititkin silkkaa jäistä lunta. Kuuskytä kertyi matkaa.
LauantainaNavettaan kahville - sain ajella yksikseni Itäväylä kelviä (tai mikä nyt onvirallinen kanta sen nimeen).
Kerran kaaduin loskaan
Tänään työmatkat, kotimatkalla ketunlenkki lisänä.
Oikein nolottaa, mutta itelle on Suurta kun lähden edes jonkilaiselle ajelulle. Eikä siitä ajamisesta nauttinut ollenkaan; liukasta, söheröö..."36km ponnistelin.
Otin verenpainelääkkeen lenkin jälkeen -- apua, nyt ei meinaa pysyä pystyssä ja joka paikassa näkyy jotain ihme vihreää valoa joka muuttuu nyt niin kirkkaaksi että pakko mennä piiloon...
^Mä näen aina pimeässä polkiessa vihreää valoa. Se näkyy siinä kiinanlampun painikkeessa. Huolestun siinä vaiheessa, kun se muuttuu punaiseksi :D
Eilen työmatkat pidennettynä, yhteensä 40km maasturilla. Pahin osuus oli muutaman kilometrin pätkä maantielaitaa. Keskemmällä oli polanteista jäätä, reunoilla jauhautunutta lunta. Kesällä tuon rantareitin polkeminen on paljon kivempaa...
Äsken reilu parituntinen reilu nelikymppinen. Espoon-Kauniaisten-Helsingin kelvejä yms.
Tänään työmatkat
^ Toistan itseäni.
Toissapäivänä pikku lenkuran. Eilenkin olisi ollut tarve lenkille (kolmen päivän koulutusputki päättyi, mulle 8h istumista paikallaan vaikeita asioita pähkäillen on vaativaa), mutta en päässyt muiden kiireiden takia. Oli sitten hermot aika kireellä illalla. Kalja ja viski auttoi siinä missä lenkkikin.
Äsken kolmetunteroinen.
Piti ihan tarkistaa. 9. päivä olen ajanut edellisen kerran, niin että renkaatkin ovat pyörineet. Äkkiä nuo viikot menevät.
Kävin aamulenkillä 20km vanhempien luona joulunaluskahveilla. Viimeinkin alkaa 29” maasturi tuntua omalta (kun on 26” tottunu). Laskin aiemmasta asetuksesta satulaa 10mm ja paineita ISP:ssä 1.5bariin muutama päivä sitten. Tänään oli melkoista kynnöspeltoa jäätyneet kelvit ja siihen pyrytti vielä lunta päälle, mutta ajaminen tuntui hyvältä, kun pito riitti ja pyörä kulki vakaasti.
Eilen illalla, puolitoistatuntinen saunalenkiksi, kelvejä läskillä.
Äsken kotiuduin, kolmisen tuntia läskillä läskiä sulatellen.
Kaksi tuntia , läskillä. Lunta ryhtyi satamaan!
Kelvejä ja metsäautoteitä maasturilla 20km. Hienoa ajaa lumisessa metsässä illan pimeydessä.
kääk! työmatkat, yhteensä 31km ja ihan tarpeeksi hieman pehmeetä jäärata-ajoa. Ei inspiroi #¤% lähtee tonne lenkkiä ajamaan, sai (fyysisestä)jännittämisestä ja potkuttelemisesta jalkansa kipeeksi eikä todellakaan tunnu kivalta. Rasitus sinänsä olisi tervetullutta, mutta pystyssä pysymisen pitäisi olla vähän helpompaa.
Kyllä tämä "talvi" nyt tauoksi menee ja aloittaa keväällä sitten sen kunnonkohottamisen, on ainakin nollalukemat joista lähtee...
Hyötyajoja auraamattomia kelvejä pitkin. Tuli tappio, (hävisin), läskipyörälle.
Aamulla 15,64 km kevyessä myötätuulessa. Takki oli kiinni, eikä minulla ole ihottumaa.
Eilen. .
Äsken kävin kuuskymppisen ajelemassa Helsinki-Espoo-Vantaa -akselilla. Yllättävän talvista oli tuolla Kehä III varrella, hienoo!
Loppumatkasta satelikin ihan kunnolla, kuoritakki olisi voinut olla jees.
Vuoden avauksen kävin yhden(1300) jälkeen ajamassa.
Aamun lumisateen tauottua vuoden ensimmäinen maasturilenkki 16km/1h. Jos näin lyhyillä lenkeillä lähtee vuosi alkuun....
Viime vuonna mökiltä kansallispuistoon luistelemaan ja jääreittiä takas, yli kymmenen kilsaa.
Lenkkiä? vaikee muistaa niin kaukaisia asioita. Kahden viimeisimmän viikon aikana: 2 kertaa työmatka ja 3 kertaa taluttanu fillaria korttelin ympäri, eli tänään viimeksi talutin fillaria kilometrin märässä lumessa.
Mä kuitenkin yritin! mutta eihän sille mitään voi jos ei pysy pystyssä ja ei etene.
Surkein syksi ja talvi ...no vuoden 2007 jälkeen. Fillaroinnin ja oman voinnin suhteen. :( ja vähän joka muunkin asian suhteen.
Vuoden eka maantielenkki (20 km). Lähijuna hajosi, mutta onneksi oli pyörä mukana, joten pääsi takaisin lähtöpaikkaan Hämeenlinnaan. Kuorma-auto tuli takaapäin ja kolasi loskat pois, mutta hieman myöhään, sillä yksi kohtelias pakettiauto ohitti vähän kauempaa ja lennätti loskat päälle.
Kaupunkilenkkeilyä 41km maasturilla. Piti toimittaa kuriirina kirje vastaanottajalle...
Satoi vettä, tiet oli vedessä, jäässä, sohjossa ja lumessa. Tien ylitystä odottaessa ohiajava auto heitti vedet syliin. Onneksi oli sadevaatteet. Ei ollut pyöräteillä ruuhkaa.
Äsken parituntinen nelikymppinen.
Kategorian "Lenkkejä, joita ilman voisin elää" lenkki.
Saattoi kuitenkin olla tämän talven viimeinen vesisadelenkki?
^ Ilman lenkkejä joita ilman voisi elää ei olisi lenkkejä joita ilman ei voisi elää!
Tiistai-iltapäivänä ajoin sekalaista leudon ja kostean talven cyclocrossajoa. Keskustaa, Keskuspuistoa ja Kehä III:sta, asfalttia, hiekkaa ja jäätäkin. Ei varsinaisesti satanut, muttei ollut kuivaakaan. Ihan kivaa, suorituksellisesti tavoitteetonta ja kuvarastitouhusta pientä sivuvirkistystä onnistuneesti hakenutta kestävyyslenkkeilyjä. Kotiin palatessa ei mikään harmittanut, ei edes väistämätön pyöränpesu ennen seuraavaa lenkkiä ja mielummin heti periaatteella pyörä ensin, mies sitten.
^ Jos tuon oli tarkoitus olla sääennustuksen muotoon puettu toive, saattaa joutua pettymään. Jos se taas ilmaisi tietyn kyllästymispisteen tullee jo saavutetuksi ja että oli tullut vakavan harkinnan paikka sen suhteen kannattaako tai onko mieltä nimenomaan lähteä ulos fillaroimaan silloin kun sataa ja/tai on tiedossa että sataa ja on kuraista tai loskaista, niin ymmärrän sen hyvin. Onhan nykyään olemassa pelit ja vehkeet sisäpyöräilyä varten ja voihan sitä mennä ulos juoksemaan tai sauvakävelemään tai -loikkimaan tai jopa harrastaa kokonaan muuta lajia tai vain makoilla ja ladata akkujaan.
Itse olen tosin tällä hetkellä taipuvainen pitämään yksinkertaisimpana että ajaa silloin kun ajatuttaa, olipa sää tai keli millainen tahansa. Ajokamat ovat nykyään jo melko huippuunsa kehitettyjä, sateessa ei tarvitse kärsiä ja kaluston saa loppujen lopuksi melko vaivattomasti puhtaaksi. Jos alkaa kyttäämään sääennustuksia ja sadetutkan kuvaa liian tarkkaan, se syö energiaa eikä optimaalisen aikaikkunan löytäminen kuitenkaan onnistu sään ja sadepilvien ollessa niin oikukkaita kuin ne meillä ovat. Nautitaan siitä että talvella sadepukeutuminen on sittenkin helpompaa kuin muina vuodenaikoina!
Jälkikasvu on tullut yhteistreeni ikään (osittain siksi pyöräily vaihtunut hieman juoksuksi ja hiihdoksi) ja hänelle olen lanseerannut ajatusta "huonoja kelejä lenkillä ei olekaan kunhan vaan lähtee". Kyllä hymy tulee nykyään huulille kun tämän innokas treenaaja esittää jos itseä meinaa syystä tai toisesta vedätyttää lenkille lähtö.
Tulee kuukausi täyteen viime pyörälenkistä. Liian hyvät hiihtokelit ja edellä mainituista syistä juoksulenkit ajaneet ohi. Mutta kyllä kohta täytyy. Ei sitä pyöreää nollaa kehtaa tammikuulle ottaa.
Näinhän se on. Kaikkihan noi sataa kuitenkin hyvään laariin.
Eiku mä päätin, että nyt ne kuivat pakkaskelit alkaa :)Lainaus:
Jos tuon oli tarkoitus olla sääennustuksen muotoon puettu toive, saattaa joutua pettymään.
Ei suinkaan, vaikka ankean märkää onkin ollut monta kuukautta. On mulla hyvät sadevehkeet, eivät vaan sattumoisin olleet päällä eilen eikä toissapäivänä. Softshellikin piti onneksi alusvaatteet kuivina. Ongelma on rillipiruna vaan tuo näkeminen. Silmälasit/ajolasit pisaroituneena on surkeaa. Ja piilareilla ilman ajolaseja tulee kaikki roina silmille.Lainaus:
Jos se taas ilmaisi tietyn kyllästymispisteen tullee jo saavutetuksi
Hyi saakeli, ei ole edes kaukaisen ajatuksen tasolla mun kuppi teetä. Pyöräily on itselleni nimenomaan ulkonaoloa eikä mitään urheilua. Se tulee siinä kaupantekijäisiksi.Lainaus:
...Onhan nykyään olemassa pelit ja vehkeet sisäpyöräilyä
Makailu ja pitkät kävelylenkit on vaihtoehto-ohjelmaa kyllä. Ja kai tässä joskus vielä hiihtämäänkin (ulkona!) pääsee.Lainaus:
...ja voihan sitä mennä ulos juoksemaan tai sauvakävelemään tai -loikkimaan tai jopa harrastaa kokonaan muuta lajia tai vain makoilla ja ladata akkujaan.
Eilen kymppi hyötyajoa.
Tunnistan ongelman ja myönnän sen reaalisesti olemassaolevaksi, olenhan itsekin rillipiru ja käytän niin sanottuja optisia inserttejä ajolasieni kanssa. Ei tarvita kovin kummoista tihkua, sankkaa sumua saati sitten vihmovaa sadetta niin ahkerillakaan pyyhkäisyillä ei riittävä näkyvyys pysy yllä. Paitsi että ei ole yhtään mukavaa,voi olla jo vaarallistakin kun ei näe kuin ihan lähelle ja vain suoraan katseen suunnassa. Onneksi näen joten kuten ilman lasejakin eikä matkantekoa ole tarvinnut keskeyttää, vaikka vauhtia onkin ollut syytä pudottaa.
Tulin kuitenkin ostaneeksi uutta (vaikkei aivan uusinta) sukupolvea olevat "anti-fog" linssit ja nyt kahden kokeilukerran (toinen sauvojen, toinen fillarin kanssa) perusteella on myönnettävä että kehitystä on tapahtunut; joskus ammoin hankkimani eivät toimineet yhtään sen paremmin kuin vanhan kansan konstit (eli linssien sively syljellä tai astianpesuaineella) edes mainostettujen "anti-fog" aineiden kanssa eivätkä nämä uudetkaan varmaan osoittaudu täydellisiksi sitten kun olosuhteet ovat pahimmillaan, mutta ero entisiin on kerrassaan valtava.
Mielestäni paras lahja minkä pyöräilevä keski-ikäinen mies voi itselleen antaa tai panostus joka tuottaa suurimman mahdollisen lisän pyöräilyn antamaan nautintoon on vihdoin saapua tälle vuosikymmenelle myös ajanmukaisten ajolasien muodossa!
Tänään puoliltapäivin läksin ajamaan ja reilun kolmen tunnin päästä tulin ajoittaisesta vähäisestä vesisateesta huolimatta mainiolla fiiliksellä sujuneen lenkin jälkeen kotiin. Liikennevalojakaan ei osunut reitin varrelle liikaa, muutamassa kävi jopa ns. hyvä tuuri eikä yhdessäkään joutunut seisomaan sietämättömän kauan. Pisimmät pysähdykset aiheutuivat kuvarasteihin liittyvistä valokuvaustauoista.
^ nyt kuulostaa hyvältä, rohkenen kohteliaasti kysyä, millaisista laseista ratkaisu löytyi? "Lisäpitkillä" operointi on haitannut elämää & harrastustoimintaa lapsuudesta lähtien. Insertit urheilulaseissa löytyy, piilolinssit eivät toimi kohdallani.
Viiskymppis lahjaksi olen leikkausta haaveillut, ilman laseja en selviydy.
Tänään viimeksi muuttui pyöräily sauvakävelyksi, sateen vuoksi. Edellisestä lasien huurtumisen aiheuttamasta kaatumisesta fillarilla toipumiseen on nyt kulunut kolme vuotta.
Itse olen vihdoin oppinut käyttämään piilareita kohtuullisen helposti. Normaalisti pärjään laseilla, mutta uidessa ja varsinkin pitemmillä lenkeillä ne on hyvät. Itsellä linssit istuvat hyvin, mutta niiden laitto ja pois otto oli tuskaa alkuun. Mutta siihen näkyy oppivan kohtuu nopeasti ja nykyään niitä käyttää aika herkästi.
Lasit ovat samat vanhat, Adidas Evil Eyet, ja linssit ilmeisesti jo muutaman vuoden takaiset sillä lasien "Evo"-malli tuli markkinoille luullakseni runsas vuosi sitten. Mutta tällaiselle vanhalle pierulle ne edustavat vahvasti "uutta teknologiaa", johon verrattuna vanhat linssit ovat pikemminkin hydrofiiliset kuin hydrofobiset. (Mulle nuo lasit ovat sopineet - siis toiminnallisesti, olen niissä vielä hölmömmän näköinen kuin normaalisti - niin hyvin etten ole muita eli uudempia kokeillut.)
En luulekaan että olen löytänyt lopullisen tai kaikilla toimivan ratkaisun. Halusin lähinnä muistuttaa kaltaisiani linssivalmistajien mainoslauseisiin joskus kauan sitten pahasti pettyneitä siitä että nykyään käytännön totuus on jo huomattavasti lähempänä myyntipuheita.
kolmeen mieheen maastureilla 45 km,kahvit toivalassa.
Reilun 6h mittainen asfaltti/hiekkatie lenkki porkkalaan. On tämä pääkaupunkiseudun ympäristö kyllä ulkoilun kannalta hienoa aluetta. Peuroja kauriita sun muita elukoita sai väistellä päivälläkin. Maisemat on tuolla kyllä kuin suoraan keskiajalta. Oikein odotti, milloin pellolta hyökkää haarniskapukuiset kimppuun.
20 km Turkkus tänään.