Te joilla on noita molemmin puolin mittaavia, onko siitä hyötyä ? Äkkipikainen kuvittelisi että melko tasaisia teholukemia jalat antaa ja jos ei anna niin mitäs sitten ? Yhden jalan kyykkyä. Tekniikan hieromista.
Printable View
Te joilla on noita molemmin puolin mittaavia, onko siitä hyötyä ? Äkkipikainen kuvittelisi että melko tasaisia teholukemia jalat antaa ja jos ei anna niin mitäs sitten ? Yhden jalan kyykkyä. Tekniikan hieromista.
Hyvin on selvinnyt yhden puolen vectorilla. En ole kokenut tarvitsevani kahden puolen mittausta mihinkään. Jos sulla on parin prosentin ero jaloissa niin mitä sitten? Watit on watteja tulee ne sitten kummasta jalasta tahansa.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Henkilökohtaisesti olen päätynyt siihen että hintaero yksipuolisen ja kokonaistehoa mittaavien laitteiden välillä on sen verran pieni että yksipuolinen mittaus on turha kompromissi. Tietääkseni jalkojen välinen tehoero on hyvin yleistä ja lisäksi balanssi voi vaihdella esim. tehosta ja väsymyksestä riippuen. Tuskin olisin yhtään hitaampi mikäli harjoittelu tapahtuisi esim. Stagesilla mutta onpahan yksi asia vähemmin mietittävänä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
Itselläni on Power2max Type S mittari johon olen ollut oikein tyytyväinen. Muita edullisemman pään kokonaistehoa mittaavia laitteita ovat esim. Powertap G3, Powertap C1, Quarq Elsa AL.
Tuli hommatua powertap Polar v800 kysyy kun aloittaa että kalibroitava kuinkahan se tapahtuu?
Jos jalkojen erot kiinnostaa ja jossain lähellä kuntosalilla tai vastaavassa paikassa on WattBike, sillä voi käydä tarkistamassa vaivattomasti omaa tehojakaumaansa. Tein useita treenejä WattBikella viime ja toissavuonna, omien jalkojen ero oli silloin muistaakseni matalilla tehoilla 48/52 ja tehojen kasvaessa se lähestyi 50/50 jakaumaa. Eli merkittävää eroavaisuutta ei oikeastaan ollut.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
Stagesin tehomittareita satoja tunteja käyttäneenä sanoisin että niiden vahvuus on keskitehojen ilmoittaminen sekä liukuvasti lyhyeltä ajalta että pitkältä ajalta yksittäisistä intervalleista kokonaisiin harjoituksiin. Mielestäni mittauksen ainut heikko kohta ovat erittäin lyhyiden (1-5s) vetojen ja esimerkiksi yksittäisten kampikierrosten tehon mittaaminen, koska yksipuolinen mittari on sellaisessa mittauksessa periaatteessa huijattavissa tai erehtyväinen. Tyhmän kammen puolelta voi jäädä mittaamatta äärimmäiset tehopiikit ja kadenssin vaihdellessa huomattavasti mittarin työ vaikeutuu. Tuollaiset erittäin lyhyen ajan mittaukset on tietysti pääasiassa toisarvoisia, ellei halua nimenomaan mehustella niillä mittarin mittaamilla ääriarvoilla.
Ääriarvojen mittauksessa takanavan PowerTap on varmaan paras, koska se on sen verran "eristyksissä" ajajasta ettei esim. polkimeen/kampeen vinosti kohdistuva voima vaikuta siihen mitattavaan tehoon joka välittyy renkaalle.
En usko, että siitä merkittävää hyötyä on. PowerTapin P1-polkimien perusteella mulla on tehontuotto PK-teholla luokkaa 54-46 % vasemman jalan hyväksi, mahdollisesti johtuen jalkojen pituuserosta tai sitten jostain muusta. Jos nostan tehon kynnykselle tasapaino onkin sitten käytännössä 50-50. Samaa vaivaa taitaa olla aika monella, enkä kyllä jaksa tuosta kiinnostua tai asialle mitään tehdä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
Jos siis käyttäisin vain vasenta jalkaa mittaavaa tehomittaria, saisin matalammilla tehoilla systemaattisesti luokkaa 10 % liian suuria watteja, mutten ihan äkkiä keksi, että mitä haittaa siitä olisi harjoittelun kannalta.
Ihan oikeaa hyötyä jalat erikseen mittaavasta tehomittarista olisi varmaan silloin, jos on kuntouttamassa toista jalkaa jonkun pahemman vamman jälkeen.
Itse päättelin vasemman jalan vahvemman tuloksen johtuvan oikean jalan tiukasta lonkankoukistajasta ja piriformiksesta. Toisinsanoen oikean jalan paino makaa polkimen päällä enemmän polkimen ylöskierron aikana ja vasen jalka joutuu sen takia työskentelemään hiukan enemmän. Ja tämä esiintyi nimenomaan pienillä, 50-75% tehoilla. Kun syöttöä lisäsi niin lihastyö tasaantui jalkojen välillä.
Olisiko kalibrointi löytynyt painamalla harjoituksen aikana light nappia(vasen ylä) muutama sekunti, aukeavasta valikosta kalibroi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti spoori
Quarqia halvalla
https://www.powermeter24.com/de/cat/index/sCategory/332
Moi!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jami2003
Olen nyt ajellut molemmilta puolilta mittaavilla polkimilta reilun vuoden. Halusin tietää onko jalkojen välillä tehoeroa eri ajotilanteissa. Tuntemus oli, että vasuri sakkaa tehojen noustessa. Näin homma myös oli... ja on. Aer-kynnykselle asti homma toimii hyvin tasapainossa 50% +-2%. Tehoilla ajaessa alkaa vasurin teho tippua tasaisesti ja anaer-kynnyksellä ollaan lukemissa 40%-60%. Pahimmillaan tasapainoero on ollu luokkaa 35%-65% ja silloin puhutaan jo merkittävistä tehohäviöistä. Oon todennut ettei mun kannata nostaa tehoja yli anaer-kynnystä.
Ongelmaan löytyi selitys.. täälläkin mainittu piriformis. Kunnon venyttelyllä ja lihasmanipulaatiolla oon saanut parannettua jalkojen välistä tasapainoeroa.
Mittari on myös kertonut, että ongelma ei johdu aktiivisen työvaiheen keston erosta, vaan yksinkertaisesti voimantuotosta.
Itse olen vakuuttunut tuosta kaksipuolisesta mittauksesta. Etenkin jos on epäilystä jalkojen tasapainon suhteen.
-Make
Sent from my iPad using Tapatalk
Äkkiä kerkesin nyt kokeileen eikä sieltä tullut kun korkeuden kalibrointi
Wattbike ei osaa mitata jalkojen eroa kovinkaan tarkasti, sillä se mittaa vain kokonaistehoa ketjulta eikä vasenta ja oikeaa puolta erikseen. Jalkojen tehotasapainoa se arvioi olettamalla vasemman jalan työ muodostuvan vain kun vasen kampi pyörähtää yläasennostaan ala-asentoon ja vastaavasti oikealla puolella. Eli vasemman jalan nostotyö lasketaan oikean jalan tehoihin ja toistepäin. Pyörittämällä pelkästään yhdellä jalalla toinen jalka irti polkimesta saa Wattbiken näyttämään helposti tehoja irtiolevallekin puolelle, jopa enemmän kuin työtä oikeasti tekevälle jalalle. Vastaavaa jalkojen tasapainon arviontitekniikkaa käyttävät myös esim. Power2max.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti CamoN
Itse asiassa testasin Vectoreita Wattbikessä ja jalkojen ero oli prikulleen sama molemissa mittareissa 51/49. 15 min ajossa avg. watit heitti 3 w. Pyöritys oli noin 90 kadenssilla, joten kyllä siitä saa aika hyvän arvion jos ei pelleile kampien kanssa vaan pyrkii ajamaan normaalisti.
Itse tilasin eilen Power2max Type S watti-mittarin. Lopulliseen päätökseen vaikutti: Ei magneetteja, auto zero, asennuksessa ei tarvitse erikoistyökaluja(kammissa kylläkin) tai kohdistuksia, kestävä rakenne, osta ja käytä.
Sent from my SM-G925F using Tapatalk
Mikäköhän on wattimittareiden käyttöikä? Luin jutun jossa sanottiin että polkupyörän voimamittarin venymäliuskojen kestoikä on noin miljoona venytystä. Onkohan yksi kampikierros aina yksi venytys? Sehän ei tekisi 90 kadenssilla kuin 185 tuntia, ja sitten olisivat sököt....
Joo. Sitä varten mulla menee kuusi mittaria roskiin per kausi, kun eivät vaan kestä. Siinä olet vähän väärässä että ainakin omassa mittarissani liuska venyy kaksi kertaa per poljinkierros, eli kestävät noin 92,5h per mittari.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti 30 hampainen
Mistähän tuon jutun voisi lukea?
http://www.doria.fi/bitstream/handle...pdf?sequence=1
Se olikin miljoona kiertoa.
Äkkisteltään googlella vilkaistuna löytyi aika kirjava joukko lukemia, joista tuo miljoona oli pienin. En ole asiantuntija enkä tiedä miten paljon liuskoja venytetään fillarimittareissa, mutta tuossa on jotain käppyrää ja speksiä http://www.vishaypg.com/docs/11058/tn5081.pdf https://www.omega.com/techref/pdf/ST...NICAL_DATA.pdf http://www.digikey.fi/Web%20Export/S...f?redirected=1
Vaikuttaisi siltä että olosuhteista riippuen puhutaan välistä 1000000 - >100000000. En ole kuullut että kellään olisi ollut ongelmaa tuon suhteen, vaan yleensä ongelmat ovat kolarin tai kosteuden tjsp aiheuttamia.
Ikävästi opinnäytteen laatija jättää selventämättä, mitä tarkoittaa "kierrolla". Onko yksi venymäliuskan "kierto" siis yksi kuormitussykli tässä polkupyörän tehomittarisovelluksessa, eli yksi kampikerros jos venymäliuska on kammessa tai keskiössä. Vai tarkoitetaanko ihan vaan venymäliuskaa sellaisenaan jossain kestävyystestissä, jossa sitä kierretään esimerkiksi pituusakselinsa ympäri johonkin rajaan saakka.
Oma näppituntuma on samanlainen kuin kolistelijalla, kosteuteen liittyvät häiriöt ja viat on varmaan ne yleisimmät tehomittarin ongelmat. Mutta ei kosteuskaan välttämättä riko tehomittaria peruuttamattomasti.
Joo vähältähän tuo 1milj. tuntui ja ajattelinkin ettei voi pitää paikkaansa, kuin ehkä huonolla tuurilla. Kierrosmäärän kun monet ajaa jo trainerilla talven aikana.
Eiköhän tuo 'kierto' tule englanninkielen termistä cycle. (cycle = a series of events that are regularly repeated in the same order)
Eli liuskan spekseissä tarkoitetaan toistokertojen määrää jonka venymäliuska kestää pysyen valmistajan ilmoittamien speksien sisällä.
Kun liuskalle suoritetaan +-0,15% venytys laidasta laitaan jota voidaan toistaa n kertaa ja liuska antaa speksien sisällä olevan tuloksen venymästä.
Voimamittarissa tapahtuvan venymän määrää jonka liuska joutuu kohtaamaan ei voi arvoida, pitäisi varmaan mitata liuskan absoluuttiulostulo...
Ja toiseekseen esim powertap:in kohdalla kun pitää tasaisen vedon niin venymähän tapahtuu vain kerran kun pitää tasaisen vedon päälla koko ajelun ajan :)
Pihit kuskit treenaa pyörityksen sille tasolle, että kampienkaan liuskat ei pääse venymään kuin lenkin alussa ja lopussa ;)
Tää foorumi ei kyllä lakkaa hämmästyttämästä...
Nyt tulee tyhmä kysymys... mutta se ei lie yllätys. Jos tilaan Bepron ja käytän swiftiä, niin pyöräilymittari ei ole pakollinen? Vai tarviikos polkimeen tehdä jotain asetuksia pyöräilymittarin avulla?
Mikä on pyöräilymittari? Jos tarkoitat ajotietokonetta, se on yhtälailla vastaanotin sille tehomittarin lähettämälle datalle kuin se ANT+ -tikku (tai BT-vastaanotin, mitä tekniikka BePro sattuukaan käyttämään) tietokoneessa. Eli ei tarvitse. Zwiftistä löytynee joku namiskuukkeli tehomittarin manuaalista kalibrointia varten jota on tarpeen käyttää BePron asennuksen jälkeen ja jatkossa satunnaisesti. Jos tehomittarin käyttöönottoon liittyy jotain erikoisvälineitä niistä löytynee maininta tehomittarin käyttöohjeesta.
Ajotietokonetta tarkoitn. Näin oletinkin että heittää automaattisesti samat watit joka vastaanottimeen, mutta halusin vain varmistaa asian. Voin vähän porrastaa hankintoja.
lis. Niin ja että zwiftissäkin on oltava kalibrointijutut ym.
^Mites kammen pituus, jos poikkeaa oletusarvosta? Ei taida zwiftissä olla valintaa, vai onko?
Beprolla on windowsille softa jolla sen voi muuttaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ketti
Zwiftin sivuilta löytyikin voimamittarit jotka ovat yhteensopivia ohjelman kanssa:
http://zwift.com/what-is-it/supported-devices/
BePro sieltä vielä puuttuu. Enpä sitten tilaakkaan tuota.
Jos olisin ostamassa nyt, niin tilanne olisi mielenkiintoinen.
Bepro toiminta- aika ei riitä. Ei jatkoon.
Harmin Vector2:sta saa n 1100 €, taitaa olla halvempi kuin haastaja Powertap P1? Tosin Powertapissa ei tarvitse mitään ylimääräisiä osia olla mukana vuokrapyörää varten ulkomailla, garminissa tarvinnee edelleen momenttiavaimen? Lisäksi mielestäni merkityksettömät kaksi minuuttia enemmän työtä podien kiinnittämisen vuoksi.
Miten Powertapin polkimien nousubugi jakselee nykyisin? Raportteja löytyy loppukesältä, että muutaman sadan nousumetrin jälkeen watteja näkyy liian vähän, onko tietoa?
Garminiinko päätyisin, siis jos olisin juuri nyt ostamassa?
Jos hinta olisi sama ja varmuus nousubugittomuudesta, niin tilanne voisi olla toinen?
Momenttiavain ei ole välttämättämyys Vectoreiden kanssa. Ainoastaan siinä tapauksessa että jättää liian löysälle niin watit ei pidä paikkaansa. Kun kiristää reilun kireälle niin avaimella ei ole merkitystä. Testattu juttu moneen otteeseen.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Ja aina mielenkiintoisemmaksi muuttuu. Valmistajia on niin paljon että kovaa hintakilpailua on odotettavissa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ketti
Ennustan että tänä vuonna tullaan näkemään ensimmäinen 399€ tarjous. Ensi vuonna mennään satasta alemmas. Sitten rupeaa valmistajien määrä vähenemään, konkat ja fuusiot. Eli kohta on oston paikka :)
Hintakilpailu on jo alkanut ja todennäköisesti kiihtyy jatkossa: tässä viimeisin päivitys.
http://www.dcrainmaker.com/2016/02/f...-powertap.html
^Tuossa on luultavasti kolme häviäjää. Monimutkaisten rakenteiden takia tuollaisia ei halvalla tehdä. Wattipolkimet ja kammet ovat niitä jotka putsaavat pöydän.
Mittaava rakenne lienee kaikissa aika samantyylinen... Haaste noissa mittareissa on käsittääkseni kalibrointi, toistettavuus ja luotettavuus, eikä niinkään monimutkaisuus.
Hyvin on toiminut bepro zwiftin kanssa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti 30 hampainen
En tiedä oliko jo täällä, mutta SRM tiputtaa hintojaan ~30% ja pidentää atlannin takana takuun rajattuna elinikäiseksi . Muutamat kammet omistaneena (tällä hetkellä DA7900) olen enemmän kuin tyytyväinen.
http://www.srm.de/news/company-news/...s-new-pricing/
Tässä saksankielissä blogissa https://www.powermeter24.com/blog/di...in-der-praxis/ on vertailtu Vectoreita ja Quarqia (joka mittaa jalkojen tasapainoa vastaavalla tekniikalla kuin Wattbike). Tässä tapauksessa balanssilukemat taas eroavat suurimmillaan 4,4% mittareiden välillä ja vielä niin, että mittarit ovat eri mieltä kumpi jalka on tehokkaampi. On siis ilmeisen tapauskohtaista kuinka hyvin Wattbiken käyttämä arviointitapa pitää paikkaansa verrattuna jalkojen erillismittaukseen (joka sekään ei tietysti 100% tarkkuudella kerro totuutta). Wattbikellä toisen jalan parempi 'nostoteho' saattaa vääristää tasapainoa vastakkaisen jalan hyväksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti leecher
Onko kenelläkään kahden jalan mittauksessa oikea "vahvempi"? Lähes kaikilla tuttavapiirissä ja forumeita lueskellessa tuosta tasapainosta, niin aina vasen on joitakin prosentteja vahvempi? Mistä tämä ilmiö johtuu?
Testasin tuota myös juostessa, kun Fenix 3 pystyy mittaamaan erilaisia arvoja vaikka miten paljon juoksutekniikasta, niin siellä sama homma. Vasen jalka dominoi 52-48 suhteessa.
Onkohan tämä jotain mittahäiriötä vai perustuuko johonkin todelliseen fysikaaliseen ilmiöön? Itse ajattelin, että kammen "driveside" on sen verran jäykempi että antaa pienemmän lukeman aina oikella jalalle.
Joo, hieno homma. En vain ainakaan vielä ole löytänyt vastaa Euroopan SRM:ltä? Powermetershop myy pelkkää spideria 20 prossan alennuksella 1649€ (sh 2070€), joten todennäköisesti hinnanalennus on tulossa myös Euroopassa. Tuo spiderin hinta on ollut kait jotain 2000 taalaa ennen USA:ssaLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Antti Kuitto