Koiraketju

Joo, on noissa rotukohtaisia eroja missä iässä koira alkaa olla "vanha", sitten tietysti vielä yksilökohtaista vaihtelua. Isommat koirat yleensä aikaisemmin vanhenee kun pienet ja esim. jättirodut lienevät vanhuksia jo silloin kun osa alkaa olla vasta "aikuisia".

Se on ihanaa seurata miten koira vanhenee. Vaikka tavallaan toivoisi, ettei se vanhenisi, mutta kyllä siinäkin on puolensa, saa nähdä sen koko elinkaaren, nähdä kun se pikkuhiljaa järkiintyy, vaikka vauhti pysyisikin samana, oppii talon/omistajan tavat ja iän myötä tuntuvat muuttuvan vielä persoonallisemmiksi, joskus kuulo heikkenee, joskus vain muuttuu valikoivaksi, samoin voi käydä näölle.
Oletan, että seuraavien vuoden-kahden aikana selvemmin tullee jonkinlaista vanhuuden merkkiä tuohon omaankin. Mitä olen jutellut vanhoja Bortsuja omistavien (viimeksi 1 eläinlääkärin) kanssa niin siinä 13-v alkaa olla jo selvempää merkkiä, lenkillä edelleen juostaan, jos terveitä ollaan, pyörän vierelläkin, mutta täytyy tarkemmin tarkkailla väsymistä, sillä nämä ovat kuulemma niin pöljiä työkoiria, etteivät vanhanakaan itse pysähdy tai edes hidasta, vaikka väsyttäisi. Siksi pappa/mummokoirien kanssa voi olla järkevää esim pysähtyä välillä ja jos koira käy silloin lepäämään, tietää, että nyt kannattaa kääntyä takaisin. Belgeillä voi olla, ainakin vauhdikkaimmilla, vähän samaa vikaa. Mennään niin kauan kun on jalat alla.

Kyllähän sitä vanhemmalle koiralle tulee tiettyjä vapauksia annettua myös enemmän kuin nuorelle jo ihan senkin vuoksi, että sen tuntee jo niin hyvin, tietää sen metkut ja se tietää sinun. En minä olisi uskaltanut tuon antaa 1 vuotiaana olla irti paikoissa, joissa tänäpäivänä ilmanmuuta voin. Uskallan jättää pihvini vaikka lattialle kun tiedän, ettei se siihen koske, mutta siitä ilosta ostan mielelläni joskus 2, toisen sille.
Hitsin netti, kun pätkii. Niin, minun Bortsuni on muuten paimenlinjainen, kuten muutkin tuntemani, jos sillä nyt merkitystä on. Bortsuilla ero näyttely ja paimen- eli työlinjaisten välillä on minusta pienempi kuin monilla, mutta on nämä työlinjaiset kai keskimäärin työnarkomaanimpaa porukkaa ja jos mahd. vielä energisempiä, mutta paimenviettiä on näyttelylinjaisillakin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Nana

Laittakaas muuten minkäikäisinä koirillanne alkoi näkyä ekat selvimmät "vanhuuden merkit" ja mitä ne oli, rotu kannattaa mainita myös kun tämä vaikuttaa aikalailla.

---

Meillä on ollut noita pehkocollikoita useampikin ja wanhuuteen lähteneet olivat 14 ja 15v. Iän myötä tuli valikoiva kuulo, syvempi uni (aistit vähän pehmeni), vähän varautuneempi asenne kaikkeen (taas varmaankin näön/kuulon huonontumisen johdosta) ja varsinkin takapään hermotuksessa näki rappeutumista. Sen huomaa ja pystyy testaamaan helposti nostamalla toista takajalkaa ja varovasti laskien sen "väärin päin", eli tassun yläpuoli maata vasten. Normaalisti koira korjaa sen silmänräpäyksessä, mutta kun morsetus taka-akselille alkaa heikkenemään, niin rekku joutuu vähän ponnistelemaan sen jalan kääntämisen eteen. Se saattaa mennä vasta parin yrityksen jälkeen.

Noi aistien heikkeneminen oli varmaan siinä 11v nurkilla ja toi hermotusprobis tuli noin vuotta ennen loppua.

Joo, nuo hermotusjutut tuli valitettavasti tutuiksi joskus, kun koirahyökkäyksen kohteeksi joutunut pentukoirani niistä kärsi.
Testasin huvikseni tuon omani refleksit ja edelleen palautuu kuin vieteri oikeinpäin, mutta tuolla en ole muutenkaan havainnut vielä mitään oireita aistien heikkenemisestä.
Kuvittelin jo, että se olisi alkanut nukkumaan sikeämmin tai esim kuulo heiketä, kun olen pari kertaa onnistunut rapsuttelemaankin sitä ilman, että se herää (kun en ensin huomannut, että se nukkuu), mutta tämäkin kariutui kun yritin sen nukkuessa piilotella nameja, että pääsisi heti herättyään niitä etsimään ja pudotin 1 pikkurillinpään kokoisen palan maahan, kuorsaus katkesi, koira pomppasi pystyyn ja tiesi heti, että nami tippui, vaikka juuri kuorsasi kovaa.

ja lisättäköön, että kyllä se minusta näyttää nukkuvan sikeämmin kuin ennen, mutta ota tosta nyt selvää. Välillä kuvittelen sen nukkuvan ehkä vähän enemmän kuin ennen, mutta enpä tiedä tuostakaan, samallaihan tuo on kotona löhöillyt aina, mutta on silti aina ollut valmis myös touhuamaan jos touhua tarjolla.

14-15v alkaa olla tuon kokoisille koirille ihan kunnioitettava ikä, etenkin tänäpäivänä. Hienoa, että niitäkin vielä on.

Nuo refleksien testaukset on hyvä muuten osata siltä varalta, että koira joutuu tapaturmaan tai esim toisen koiran pahasti riepottelemaksi. Nimittäin välttämättä edes eläinlääkärit eivät hoksaa heti näitä testata jos koiralla sillä hetkellä vielä jotenkin jalat alla (meillä ei eka eläinlääkäri huomannut testata, vaikka oireet olivat jo voimakkaat ja liikkuminen rajoittunutta).

Täällä asuva Poliitinen Pakolainen (tm) on nyt 15-v ikään päästyään ihan selvästi ikääntynyt ja vielä viimeisen puolen vuoden aikana - tasapaino ja kaikki liikkeet on huteria ilmeisesti nivelkivuista johtuen. Intoa kyllä riittää vanhalla Shar Peilla ja bokkerit pysyy kurissa ja rouvan nuhteessa.

^Hienoa! Kyllä nuo vanhukset usein kampoihin laittavat nuoremmilleen. :D

Tässä vielä tältä loppukesältä pätkää, missä poitsu juoksee. Minusta tuon liikkuminen näyttää ihan normaalilta vielä. https://www.youtube.com/watch?v=IHAR10RqRcI

Miksei noita linkin sisältäviä viestejä voi muokata ilman, että kaikki lisätty teksti muuttuu linkiksi? Yritin kirjoittaa linkin jälkeen jotakin, mutta kaikki alleviivautuu ja muuttuu "linkiksi" jos viestiin on linkki laitettu.

Oli tarkoitus lisätä, että hankalaa kuvata iphonella videoita, kun kuvakulma on tosi paljon kapeampi kuin action kamerassa. Sit jos pitää vielä puhua samalla, se luuri heilahtelee jos vähänkään normaalisti meinaa puhua. Onkohan tähän muuta jippoa kuin kiinnittää luuri puuhun tms?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Nana

Miksei noita linkin sisältäviä viestejä voi muokata ilman, että kaikki lisätty teksti muuttuu linkiksi? Yritin kirjoittaa linkin jälkeen jotakin, mutta kaikki alleviivautuu ja muuttuu "linkiksi" jos viestiin on linkki laitettu.

---

Tän foorumin linkkejä (ja muitakin muokkauksia) arvaileva koodi on vähän erikoinen. Mut jos klikkaat tuosta "Siirry kehittyneempään" ja sieltä ekasta ikonista tagit näkyviin, niin näet paremmin mihin kohtaan pitää jatkaa kirjotusta, että se tulee taas normitekstinä.

Ok, pitää koittaa joku kerta. Minusta sitä siirry kehittyneempään kohtaa ei aina ole näkyvissä. Toi on ärsyttävää, kun pitää joko tehdä viestistä tosi omituinen lisäämällä muokkausosio heti alkuun/viestin sekaan ennen linkkiä tai sitten kirjoittaa kokonaan uusi viesti ekan perään.

Juttelin tässä eläintenhoitajakaverin kanssa tuosta pidätysasiasta ja pitää vaan mainita kun vie sitä patin arviointiin ennen leikkausta, että arvioivat tarviiko testata pissa/veri tms ja ottavat samalla sitten nekin. Tänäaamuna taas herätti, mutta eilen ei.

Ho ho ho suosituksia Koira- kirjasta, jossa kerrotaan koiran elekielestä ja peruskoulutuksesta Suomen kielellä. Lahjaksi teini-ikäisille.

^ http://www.tori.fi/pohjois-savo/Cesa...a=2&w=1&last=1

https://lh3.googleusercontent.com/-k...2/DSC05076.JPG

^ Wirenin Onnistu koirasi koulutuksessa ?

En ole lukenut, mutta muutamalta oon kuullut, että se on lukemisen arvoinen opus. Positiivinen vahvistamninen on pop!

Noita "tekniikkaoppaita" on moneen lähtöön, mutta yksi mikä tuli mieleen on "Koirankorjauskirja" joka on hauskaa luettavaa, aikuisillekin, vaikkei nyt varsinaisesti mikään koirankoulutusopas olekaan. Ehkä enemmänkin Vilanderin oma kasvutarina koirien kouluttujaksi maustettuna näkemyksillään kouluttamisesta.

http://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789...nkorjauskirja/

Peetsa ei toden totta ole semmoinen mörkö tai koirien rääkkääjä kuin mitä arvostelijansa kirjoittavat. Kaikista ajatuksistaan ei tietenkään tarvitse olla samaa mieltä, mutta kannattaa lukea. Kun miehen tunnen pitkältä ajalta niin voin ihan rehellisesti sanoa, että hän todella arvostaa koiria ja käsittelee niitä lempeästi, mutta tarvittaessa tiukasti, mutta aina reilusti. Eikä tuo positiivinen vahvistaminen (yksinkertaistettuna palkkaaminen oikeasta käytöksestä) ole suinkaan jotain sellaista jota hän ei tekisi, päinvastoin - valitettavasti kaikkia koiria ei saa nakilla kuosiin vaikka mitä väitettäisiin :)

Positiivinen vahvistaminen, se, että palkitaan toivotusta käytöksestä, on älyttömän tehokas tapa kouluttaa koiraa ja toimii koirasta ja oikeastaan lajista riippumatta. Sitäkään ei voi ihan joka tilanteessa soveltaa. Jos esim koira hyökkää ja puree ei ole järkevää vain odottaa, että se lopettaisi, jotta sen voisi palkata, vaan luonnollisesti siihen pitää puuttua.

On muuten tosi erikoisesti oireileva toi koirani pissatulehdus. Sehän ei alkuun oireillut edes joka päivä ja nytkin, vaikka tulehdusta pissassa todettukin, koira oireilee tosi voimakkaasti aamuyöstä (tarkoittaa, etten minä saa nukuttua öitä) ja ulkona pitää käydä lukuisia kertoja ihan peräkkäin, mutta tänäänkin päivällä on poitsu ollut ihan rauhallinen tunteja putkeen, eikä antibiootti ole ehtinyt vielä pöpöä tuhota.
Toivottavasti ensi yö olisi rauhallisempi jo.

Kylläpä jääty tänään varpaat hyvin. Ekaa kertaa koiratkin jo vähän nosteli loppumatkasta tassuja, kun pysähdyin rillejä putsaileen. Hyvin kulkee välillä:
https://www.youtube.com/watch?v=neLn...ature=youtu.be

Minä sanon - Hopo, se ei ole sun petisi.
The Koira sanoo - joo mami, mä tiedän, mutta mulla on tosi kipee olo ja masu on ihan pipi. Tässä saattaisin saada nukuttuakin. Olis tosi sääli jos joutuisit taas juoksemaan koko yön ulkona minua pissattamassa, niinkuin 4 aiempana yönä. Mä oon huolissani sun terveydestäsi.
Minä - Ehei, nyt ei mee läpi, tahdot vain isomman sängyn. Alas sieltä!
The Koira - Mulla taitaa olla pissahätä.
Minä - Just joo, no ota se patja, mutta anna se tyyny tänne!
The Koira - *kuorsausta*
Minä - Pidä sitten tyynykin!!!

^ wanhuksilla on paremmat erioikeudet :D

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Concorde

^ wanhuksilla on paremmat erioikeudet :D

---

Juu. Meilläkin koirille on aina annettu lupa sapuskointiin ikäjärjestyksessä. Eikä ikäjärjestys ole todellakaan sama kuin koirien keskinäinen arvojärjestys. Joku ESY-aktiivi väitti taas viikolla radiossa, ettei koirilla ole mitään laumahierarkiaa. Täyttä höpöhöpöä.

Samoin kuulin joskus radiossa "asiantuntijan" sanovan, että "koira oppii sietämään rapsutusta". Meidän koira on ainakin oppinut sietämään harvinaisen hyvin.

Jep, jos minulla olisi enemmän tilaa ja leveämpi patja olisi koira nukkunut koko yön tuossa, niin nautinnollisesti se siinä röllötti.
Laitoin sille ihan oman patjani kylkeen kiinni tosi paksun, sen omasta patjasta ja useista vilteistä koostuvan pedin, jolle se kömpi, kun minäkin menin nukkumaan. Päästi vielä siirtyessään oikein räkäisen aivastuksen, mutta oli selkeästi rauhallisempi kun nukuin vieressä vs parvella. Toi on aina ollut semmonen, että kaipaa läheisyyttä selkeästi enemmän jos johonkin sattuu.

Ollaan menossa kohtapuoliin ultraan sen kanssa. Toivottavasti selviäisi jotakin, tai ainakin saisi karsittua epäilyistä pois virtsakivet yms ja saavat taatusti puhtaan pissanäytteen kun ottavat sen suoraan vatsanpeitteen läpi. Tänäaamuyöstä - aamusta ei ollut ihan niin levotonta kuin aiemmin, vaikea sanoa johtuiko antibiootin puremisesta vai oliko vaan rauhallisempi kun nukuin vieressä.

Johtajuus, arvojärjestys yms. tuntuvat joillekin olevan kuin kirosanoja, mutta kyllä koira kaipaa myös rajoja, pelkkä rakkaus ei riitä. Koira on paljon rauhallisempi ja tyytyväisempi kun sen ei tarvitse yrittää olla pomo ihmislaumassa.
Minun belgini oli kyllä mahtava koiralauman johtaja. Se oli niin uskomattoman kärsivällinen ja pitkäpinnainen ja silti tarvittaessa tosi vakuuttava. Meillä kerran 1 vieraana ollut chihuahua uros alkoi pomottaa ja kiusata toista koiraamme. Belgi katseli sitä tovin ja kun se meni selvästi kiusaamiseksi ja koiramme oli hätää kärsimässä se käveli päättäväisesti sinne, tönäisi chihuahuan kuonollaan sivuun ärähtäen tiukasti ja jäi rinta rottingilla tiukasti siihen tuijottaen oman koiramme ja chihun väliin. Homma oli sillä selvä. Tuo koira äärimmäisen harvoin edes tönäisi kuonollaan, hampaista puhumattakaan, se johti arvovaltaisella ja tyynen varmalla olemuksellaan. Se oli tosi hyvä ja oikeudenmukainen koiralauman johtaja ja sillä oli enemmän auktoriteettiä kuin monella ihmisellä koiriinsa.

Ultrassa käyty, ei löytynyt mitään. Seuraillaan nyt josko antibiootti purisi vaan hitaammin.
Koira oli ihan kauhuissaan ultrauksesta, kun piti maata selällään semmosella muotoillulla pehmusteella, tärisi kun haavanlehti. Ekaan pissanäytteeseen tuli jostain matkalta suonesta verta niin piti ottaa toinen. Onneksi ei löytynyt mitään hälyttävää. Poitsu pääsi takas mamin petiin makoilemaan vällyjen sekaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti BB Holland

Hassua, mutta mun pohjoisesta oleva työkaveri oli lomallaan löytänyt ihan samannäköisen sekoituksen. Pystykorvaa siinä ainakin oli.

---

Muistatko minkä värinen pentu oli. Mullakin on nimittäin pohjoisesta!

Ihania kuvia ja videoita ja ihania turreja porukalla.

Ajattelin hommata kunnon toppatakkia omalle koiralle. Helpommin tuntuu vanhemmiten tassut palelevan. Niihin en viitsi mitään tossuja laitella, mutta lämmin takki voisi auttaa pitämään kroppaa paremmin lämpimänä. On sillä fleecetakki olemassa jo koville pakkasille, mutta voisi papparaiselle hommata jo ihan toppatakinkin näihin pahimpiin keleihin.

Löytyikin yhdet neopreenitossut, jotka olen ostanut tolle, kun satutti tassunsa ja piti suojata. Oli niin paljon parempi koiralla kävellä, että päätin hommata sille 2 lisää. Mustissa & Mirrissä oli kaikki tossut loppuunmyyty Kampissa, joten päädyin ostamaan sille lasten lämpö/pörrösukat ja parit liukuestesukat samaa kokoa. Loistavasti toimi. Kiinnitys nilkasta itsekiinnittyvällä siteellä ja koira sai juosta ihan rauhassa ja popot pysyi mukana. Kertaakaan ei kävellyt kolmella jalalla palelun vuoksi, vaikka pysähtelikin nuuskimaan.

Meidän pappeli ei suostu tossuja käyttämään, ja yli -20 pakkasella ei paljon ulkoilla. Tassuja saa lämmittää koko ajan, ja kun edellinen on lämmitetty nousee seuraava. Tyypilliseen collie-asenteeseen kuuluu, että ei edes yritetä kävellä sillä palelevalla jalalla vaan matka jatkuu vasta kun huolellinen tassunlämmltys on suoritettu :)

Sitten kannattaa kokeilla pörrösukkia, sillä ne on paljon pehmeämmät ja siten huomaamattomammat koiran mielestä kuin koirien tossut ja kun kiinnitysteippaus on vain ranteessa/kintereen alla, missä se ei häiritse kävelyä ne on koirasta yllättävän kivat. Saattavat toki sisällä ainakin vähän mulkoilla, että hittoakos tollasia puet, mutta kun pääsee ulos eikä tassut palele useimmilla varmasti unohtuu. Poikkeuksiakin on varmasti. Ostin sille oman kaulurinkin :D mihin saa korvat sisään. Rupes niin tekemään pahaa kun yhdellä pidemmällä lenkillä vuorotellen ontui kaikkia jalkoja kun oli kylmä ja loppumatkasta kävi henkeenkin jo papalla pakkanen.

Meilläkin tuo tolleri nostelee jalkojaan jo aika pian näillä keleillä, jos ei pysy koko ajan liikkeellä. Tuo mölömuutti taas vaan nautiskelee talvesta :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti LJL

Tyypilliseen collie-asenteeseen kuuluu, että ei edes yritetä kävellä sillä palelevalla jalalla vaan matka jatkuu vasta kun huolellinen tassunlämmltys on suoritettu :)

---

Puhu vaan nahkojen puolesta :D

No, on meidänkin neideillä takit päällä ja lenkit on vain noin puolituntisia näillä keleillä... Alkumatkasta joku tassu saattaa nousta, mutta kun wauhtiin pääsee, niin sitten mennään kyllä hienosti. Turhat haistelut jätetään kyllä leudommille keleille.

https://lh3.googleusercontent.com/-z...2/DSC05240.JPG

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Concorde

Puhu vaan nahkojen puolesta :D

---

Puhun :) Ihan hirveitä neitejä/vilukissoja sekä toi meidän uros että vaimon vanhempien narttu.. Palttookaan ei auta, saa vaan sen näköiseksi että hävettää

Minä typerys leikkasin tolta tassukarvat ja untuvat varpaanväleistä vähän aika sitten, kun en tiennyt odottaa tämmösiä pakkasia. Harvoin ihan näin kovia on.
Tolla ei ole sellasta upean muhkeaa turkkia, mitä monilla näyttelylinjaisilla, vaan enemmänkin tommonen "duunariasu" ja kyllä huomaa kovilla pakkasilla, että ikäkin tekee tehtävänsä, eikä ihan niin hyvin kestä jos unohtuu haistelemaan. Ja sehän unohtuu. Ei se muista, että tassut paleltuu jos ei ne sillä hetkellä palele.
Koirillehan on muuten omia balaclavojakin mm. Varuste.netissä, semmoisia kaulureita, mutta nuo ihmisten kaulurit ja balaclavat toimii vallan hyvin. Saa korvatkin jemmaan pakkasen purevuudelta ja lämmittäähän ne vaikka korvat olis ulkonakin.
Bortsut on siitä kivoja, että ne on sen verta hölmöjä menijöitä, että ei ne välitä mitä niille pukee päälle. Jos juoksemaan ja touhuamaan pääsee niin aivan yksi lysti onko koko vaatekerrasto pörrösukkia myöten päällä vai ei. Tassujen palelunkaan se ei anna itseään pysäyttää vaan juoksee kolmella jalalla, mutta minä en kestä katsella sitä ja se näyttää ihan sekopäiseltä, kun koira juoksee tosi kovaa kolmella jalalla, vielä jalkoja lennossa vaihdellen. :rolleyes:

Joskus vannoin, etten koirille manttelia osta - eikä sakemannit ole sellaista koskaan tarvinneetkaan - mutta nyt oli sen verran kylmä, että malinöösille piti käydä hakemassa lämmikettä:

http://www.hurtta.com/FI/Tuotteet/L%...ummit%20parka/

Erittäin näppärä, varsinkin aktiiviselle koiralle.

^ Se tuntuu aluksi oudolta koiralle pukea, varsinkin jos on koira, joka normioloissa ei tarvitse mitään, mutta kyllä ne tuo niin paljon mukavuutta lenkkeilyyn, että kannattaa.
ja siis manttelit yms on monille kisakoirille hyvä keino auttaa lihaksia lämpenemään ja pysymään lämpiminä ja esim valjakkourheilua kun katsoo niin tossut jalassa ne hurjapäät usein painelee, silloin tosin enemmän suojauksesta kyse kuin lämmityksestä.

Huvitti kun koiralta tippui 1 pörrösukka eilen kun olin huonosti kiinnittänyt niin se kävi itse hakemassa sen, toi minulle ja odotti, että laitan sen uudelleen, kun oli niin mukava juosta niissä. :D Eikä muut tassut jäätyneet odotellessa, kun kaikissa sukat/tossut. Lenkkeilyn huolettomuudesta ja siitä ilosta, että koira voi taas juoksennella mielin määrin kaikilla neljällä jalallaan, laitan mieluusti sille niin paljon vaatetta kuin tarvitsee.

Uusi muuten pissatulehdus koiralla, vaikka kuuri kesti monta viikkoa. Herätti nyt 2:na yönä. Yritän ottaa näytteen tänään. Sitä suuremmalla syyllä laitan sille hyvin päälle.

Meidän wippeerä päätti tuossa ennen joulua, että tää talvi oli tässä ja alkoi pudottamaan turkkia pois kevään alta... Nyt sitten tuo puolikarvainen koira ihmettelee, että kuka leikkii termostaatilla... :D

Meidän arktiset pystykorvat pudottaa kanssa karvaa talven tultua. Varmaan vaihtavat lämpimämmät alusvillat kehiin. Karvan lähtö ei ole tosin läheskään samaa luokkaa kuin keväällä.

Mulla Belgi tiputti karvat just ennen sitä ainoaa näyttelyä, johon sen aikuisena vein.
Se oli niin komea, että totesin, että pakkohan se on käydä näyttämässä, ainakin sen kerran.
Kyllä me sitten mentiin ja sertinhän se sieltä kotiin toi ja voitti urokset, vaikka olikin vain päällyskarvat päällä.
Tuo Bortsu tiputtelee kans keväällä ainakin, mutta ei sillä koskaan mitään erikoisen muhkeaa turkkia ole. Bortsuissahan on joillain paimenlinjaisilla ihan lyhyt turkki, siis semmonen maliturkki. Kun ei näillä ole niin tarkkaa, kuten ei värienkään kanssa, suositus oli kai, että kunhan nyt ei suurin osa koirasta ole valkoista tms ympäripyöreää, mikä on minusta hyvä, sillä geenipooli pysyy laajempana ja hyvärakenteiset/luonteiset eivät jää jalostuksesta pois yhden väärässä kohtaa olevan täplän vuoksi tms. Näyttelylinjaisissa ei taida olla lyhytkarvaisia, mutta sielläkin värejä monta.

Tältä ne näyttää https://upload.wikimedia.org/wikiped...appearance.jpg
http://40.media.tumblr.com/6a4944b55...zs24o7_250.jpg http://i.dailymail.co.uk/i/pix/2012/...01_634x342.jpg

Ihan uskomattoman sikeästi tuo koira onnistuu välillä nukkumaan. Tänään otin siltä kontrollipissanäytteen, joka olis muutenkin otettu, mutta etenkin nyt, kun oireet palasivat ja piti suihkutella se ennen näytteenottoa.
Laitoin kumpparit jalkaan ja hihkaisin koiralle, että tulehan niin pestään sinut. Ei kuulu mitään. Huusin uudelleen, että Hessu, tules tänne. Pestään sinut. Ei kuulu mitään. Huusin vielä pari kertaa tuloksetta ja päättelin, ettei se jostain syystä halua tulla pesulle ja menin hakemaan sitä vain huomatakseni, että se on umpiunessa, silmät pyörii päässä, eikä se ole herännyt, vaikka huusin aika kovaa. Enhän minä raaskinut noin sikeästä unesta sitä herättää vaan pesimme sitten, kun ukkeli heräsi.

Faijan suursnautseria ei tunnu pakkaset haittaavan. Itse asiassa mitä kovemmat pakkaset, sitä villimmältä se tuntuu. Ainut mikä sitä tuntuu haittaavan, on varpaiden väleihin kehittyvät jääpalat. Ne kuulemma tuntuvat välillä tosi teräviltä. Tuntuu kummalta kun niitä tulee ennen ja jälkeen varvaskarvojen leikkaamisen.

Pehmeään karvaan tarttuu ja bortsun karva on myös niin pehmosta, että siihen tarraa. Olen vähentänyt tarttumista karvojen leikkelyllä ja lyhyenä pitämisenä, ei niin helposti tartu isoja jääkikkareita. Tilannetta melkein vain pahentaa jos lämpimin käsin niitä pitkään poistelee tai tassuja lämmittelee, kun lumi jäätyy herkemmin vielä sinne. Oon yrittänyt mahd. nopeasti nykästä irti mitä on.