Printable View
Tavan paikasta A paikkaan B kävellen siirtyjä ei a) ota selvää vaihtoehtoreiteistä, etenkään jos ei etukäteen tiedä sellaista vaadittavan b) kävele minuuttiakaan pidempää reittiä jos lyhempi on mitenkään mahdollinen. Näin se vain menee. Kts. kaikki oiotut 90 asteen kävelytien risteykset joissa on säästettyä metrejä kävelymatkaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Firlefanz
^^Löytyy muitakin reittejä. Jopa se virkareiskan ehdottama. Mutta kävelyreittinä tuo on ehdottomasti se mukavin. Ja kyllä, halutaan kävellä siellä missä muinakin vuodenaikoina.
Mikä peruste on toisaalta ollut vetää siihen latu? Kun samalla yo. perusteella ladun voi vetää lukuisia muita reittejä. Ja Mustavuori on jo kokonaan varattu hiihtämiselle.
Se on jotenkin jännä, että 200+ km lähes päivittäin hoidettuja latuja otetaan ns. face valuena, mutta jos yritetään saada edes yksi vapaaehtoisten ylläpitämä maastopyöräreitti, niin se ei onnistu, koska a) ei yhdelle lajille voi näitä varailla b) koirat pelkää c) ja mummot ja d) mustikat kuolee metsiin.
Se oli kyllä isännöintiliitto joka niitä Rooman matkoja järjesti :-PLainaus:
Alkujaan tämän lähetti puppy
Virkamiehelle riittää että voi todeta asian kuuluvan jollekin toiselle, asia on jokatapauksessa pois omalta työpöydältä. Jos lumikasa kuuluu kiinteistön omistajalle niin kaupunki voisi laittaa ukaasia sinne suuntaan eikä vaan osoitella sormella ja nostella käsiä. Mutta ei kuulunut sen virkamiehen työnkuvaukseen edistää asiaa...
Jos vastuu on kiinteistöllä kun keskustelun aloittaneessa viestissä sanottiin.
Tuosta apua rauhaselle https://www.merineule.fi/tuote/wanhanajan-villahousut/Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti madias
Nuo hoitovastuut ei aina mene alan oppikirjan mukaan. Vanhoissa kiinteistöissä voi olla ihan outoja rasitteita jopa kymmenien vuosien takaa. Itsekin olen hoitanut yhden yrityksen puolesta niiden hoitovastuulla olevia asioita, vaikka kyseinen yritys ei ole ollut ko. kiinteistössä vuosikausiin. :)
Jokohan muuttuu kevätpyöräilyksi kohta Helsingissä, melko paljon oli jo sorastettua, asfalttiakin näkyvissä.
Kyllä. Tänään tosiaan Helsingin seudulla suurimmaksi osaksi sulaa ja monessa paikkaa baanat lakaistu sepelistä. Toista on ollut tammikuun alusta lähtien, kuten kaikki pyörällä liikkujat varmasti ovat huomanneet. Vihdoin kuitenkin vaikuttaa lupaavammalta. Kevät tekee tuloaan.
Itse otin (itsepäisyys-päissäni) lumipyöräilyn jo heti ekoissa hangissa haltuun, vaikkakin aika hasardia olikin..
Video liittyy (tammikuun ekat isommat lumet + GoPro):
https://youtu.be/0-1nWOdBhns
^Keski-uusimaalla ei olla ihan yhtä pitkällä. Lauantaina maasturilenkki pienillä sorateillä vaati ehdottomasti nastat: jäistä kaljamaa oli kilometreittäin. Maanteillä asfaltti näkyvissä, mutta reunaviivan tienoilla vielä runsaasti jäätä. Menneenä talvena ajoteiden hiekoitus meni täällä järjettömyyksiin ja monessa paikassa soraa on asfaltilla paksu kerros.
Vielä löytyi aamulla Espoo - Vantaa akselilla ajettavaa polkua. Kovin myöhään päivällä ei kannata olla liikkeellä tai menee pilalle. Pakkasetkin tekee taas kohta paluun.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Onko missään päin Suomea tapana lanata pyöräteitä siinä vaiheessa, kun huonosti auratut kohdat muuttuvat mössöksi tai pirulliseksi urastoksi lämpötilasta riippuen? Tuntuu kuin käsite kunnossapitovastuu loppuisi kuin seinään silloin, kun ajoradat ja iso osa pyöräteistäkin on sulana. Kunnilla luulisi olevan pysyvässä työsuhteessa olevaa henkilöstöä, mitä he nyt tekevät? Yksityisten urakoitsijoiden vastuun luulisi kattavan koko talven. Palautetta annoin, ei mitään vaikutusta.
Pirullisinta tässä on, että nuo hankalat pätkät ovat juuri niitä koko talven manattuja kohtia. Auraa on ulkoilutettu tukevasti ilmassa, ja lumipatja on kasautunut koko ajan paksummaksi.
Ei ole tapana.
Tapana on hiekoittaa sitä loskaa, että voidaan välttää vastuu, kun joku kumminkin loskaan kaatuu ja loukkaa itsensä.
Voidaan kertoa liukkaudentorjuntaa tehdyn.
Lisäsepeliä kaadetaan pyöräteille vielä sitten, kun 80% väylästä on sulana.
Kaupungit taitavat tehdä kunnossapitosopimukset aika- tai kilometriperusteisina ja tämä on urakoitsijalle tapa tienata.
Jos poistaisivat loskan heti, kun se on mahdollista, joutuisivat lakaisuhommiin jo kuukautta nykyistä aienmin ja tienisti loppuisi siihen.
Jättämällä loskan järjestelmällisesti poistamatta, voidaan liukkaudentorjuntatöitä jatkaa huomattavan paljon pidemmälle kesään ja ansainta on taattu.
Kyllä Jyväskylässä oli ainakin yhdellä pääväylällä oli ajettu päivän aikana uudestaan jäljelle jääneen lumi-jääkerrokseksen sulattua loskaksi. Paikoin ko. väylä oli jo asfaltilla.
Itse olen jollain tavalla vastuussa muutamien liiketilojen ulkoaluehoidosta, niin kyllä tuo liukkaus on todellinen riski ja vastuut aika kovat. Tämä kevät on oikeasti aika vaikeaa aikaa, päivällä lumet sulaa ja yöllä se vesi jäätyy peilin kirkkaaksi kalvoksi siihen asfaltille. Lisäksi että se on todella liukas, niin se on myös todella petollinen. Sulalta ja märältä näyttävä asfaltti onkin ykskaks ihan peili jäässä. Eli soraa levitetään ja pidetään asfaltilla siihen asti kunnes yöpakkasten uhka on poistunut.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti uljaa
Ymmärrän hyvin yöpakkasten petollisuuden ja liukkaudentorjunnan tarpeellisuuden jäisellä asfaltilla, mutta ihmettelen silti suuresti, miksi loskaa ei järjestelmällisesti poisteta, kun siihen on mahdollisuus.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Lumisateen aikana lähtökynnys on monella väylällä 3-5cm lunta, mutta loskaa saa olla 7-8cm, eikä kenellekkään tule mieleenkään poistaa sitä.
Joinakin talvina olen jaksanut esimerkiksi espoon kunnossapidon kanssa tästä vääntää, kun kehä2 varrella suurin osa klv:stä oli sulaa ja kuivaa, mutta varjopaikoissa, huonon aurauksen seurauksena runsaasti loskaa. Loskaa ei poistettu, vaikka kertapoiston seurauksena olisi kahdessa päivässä ollut kesäkeli koko väylällä.
Aamuisin loska oli jäässä ja työmatkalla liukasta ja röykkyistä. Hiekoitusauto tuli vastaan joka aamu jossain kohtaa ja sirotti lisää sepeliä myös kuiville osuuksille. iltapäivällä kotiin palatessa kynnettiin varjopaikoissa hiekoitetussa loskassa, joka taas yöllä jäätyi liukkaaksi röpelöksi, kun sepeli oli sekoittunut ja painunut loskan sekaan. Tätä jatkui 2 viikkoa keväällä.
Kerran kun olisi loskan poistanut, olisi väylän voinut parin päivän päästä harjata puhtaaksi.
Paras tilanne oli kun pääsin vinoilemaan hiekoitusauton kuljettajalle, joka oli jäänyt loskaan jumiin suurpellon liittymän kohdalla, kun oli tekemässä hiekoituskierrosta vasta jään sulettua. Ei päässyt kuorkilla mäkeä ylös sinne rampin päälle ja sitten ei päässyt alaskaan, kun oli valunut takaperin ojaan. Kyselin, olisiko ollut fiksumpaa jo edellisviikolla poistaa loska, niin mäki olisi samassa kunnossa, kun se viereinen suora, joki sula ja kuiva. Vastauksena sellainen vuodatus, mistä ei saanut mitään selvää, vaikka ääni oli kova.
Olen tainnut aikaisemminkin mainita, että joskus sain todistaa sitäkin ihmettä kun levitettiin soraa lumisateen jälkeen auraamattomalle pyörätielle. 7 sentin hangen päällä oli siis sorat ja hiekoitusauton renkaanjäljet. Tämän jälkeen ei ole oikeastaan mikään talvikunnossapidon asia enää suuremmin ihmetyttänyt.
Tätä ei voi puolustella teknisillä syillä mitenkään. Tämä johtuu köyhyydestä, nuukuudesta tai molemmista. :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti uljaa
Ei pysy tavallisen kuntalaisen järki kunnan priorisointien perässä. Kotikatuni on 45 metriä pitkä umpikuja, jonka varrella ei ole mitään erityistä. Jo kolmannen tai neljännen kerran tänä talvena tuo on ensimmäisenä lumisateen jälkeen kuin nuoltu puhtaaksi. Juuri äsken, kello 08.15 alkaen, kone ajeli pätkän moneen kertaan päästä päähän.
Asuuko kadun varrella joku ns.tärkeä henkilö? Nuo kadut yleensä pidetään hyvässä kunnossa.
^voi myös olla että ko VIP on asunut kadulla esim 1980-luvulla, mutta listoja ei ole päivitetty.
TM esittelee keksintönä tällaisen polkulanan. Onko tuossa oikeasti jotain noin upeaa? Minä en tiedä koska en ole ollut reittejä kelkalla tekemässä.
https://tekniikanmaailma.fi/kotimain...box=1615644417
Talvipyöräily on taas ajankohtaista ainakin pakkasten puolesta täällä pääkaupunkialueellakin. Tulisi nyt pikku ripaus lunta niin ei tarvitsisi sepelissä kulkea.
Tuli pikku ripaus lunta muttei tarpeheksi. Ja pitikö sen Craftin talvitakin vetoketjun laueta juuri tänään viimassa kun ajoin kohti pakkasta.
Täällä Lohjalla oli viime talvena paikallisen Lohja Trailsin puuhaamana tehty reittejä metsään maastopyöräilyä varten. Mielestäni ihan hauska ajatus ja tuohan se pientä vaihtelua talvisiin kelveihin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Tasainen työmatka olisi talvella kiva. Jäisten paikkojen ohje "älä tee mitään" ei oikein päde, kun alamäen juurella kolmion takaa tunkee eteen milloin mitäkin, jarrukahvaa on pakko puristaa. Alkuviikosta oli aineksia vaikeaankin keliin, mutta ei onneksi muuttunut sellaiseksi.
Helsingin kaupungin pyöräily-sivut, tietoa mm. talvikunnossapidosta:
https://liikenne.hel.fi/fi/kaupunkiy...kenne/pyoraily
Juu, kyllä minäkin metsässä ajelen. Mutta miksi tuo lana, eikö muutama kerta pelkällä moottorikelkalla riitä?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lovejoy
Moottorikelkalla ei kai saa ajaa toisten mailla ilman lupaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Luitteko te koko TM juttua ollenkaan? Kyseessä on pyöräreittilana moottorikelkan perään.
Ja minä ihmettelin lanan tarvetta, eikö pelkkä moottorikelkka riitä? Jos siis ajaa reitin läpi kelkalla pari-kolme kertaa, niin eikö se jo pakkaa riittävästi.
Ainakin ennen me ajettiin kelkalla pakattuja reittejä, ei siihen lanoja tarvittu.
Mutta siis, mitä lisäetua tuo lana tuo? Nätin pinnan lisäksi?
Sillä reittilanalla saadaan yksinkertaisesti parempi pohja polulle, mitä muuta siinä tarvitaan perusteluiksi?