Talvipyöräily

https://www.sttinfo.fi/data/images/0..._300_h_100.png
Uusi talvipyöräilyn reitti Itä-Helsinkiin

13.11.2019 13:02:26 EET | Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Jaa


















Tehostetun talvihoidon piirissä olevat reitit laajenevat itään aina Itäkeskukseen ja Laajasaloon saakka. Lisärahaa ehdotetaan kävelyreittien tehostettuun talvihoitoon.
https://www.sttinfo.fi/data/images/0...f8c6-w_960.JPG




Tehostetun talvihoidon piirissä olevia reittejä on talvella 2019–2020 noin yhteensä 40,8 kilometriä.
Harjasuolausta käytetään 25,2 kilometrin osuudella. Tehostetun aurauksen piirissä on Rantaratareitti (5,9 km). Uusi idän reitti hoidetaan harjauksen ja biohajoavan kaliumformiaatin yhdistelmällä (9,7 km).
”Reittiä itään on toivottu useissa palautteissa, joten on hienoa, että reitin laajentaminen onnistui nyt”, iloitsee kävelyn ja pyöräilyn projektipäällikkö Antti Takkunen ylläpidosta.

Harjasuolaus on tehokas tapa pitää pyöräväylät jäättöminä ja turvallisina. Parannusta turvallisuuteen ja käytettävyyteen saavutetaan myös keväällä, jolloin väylillä ei ole hiekoitussepeliä. Hiekoitussepelin käyttöä vähennettäessä vähenee myös keväinen katupöly.
Pelkkä harjaaminen ei riittäisi, sillä ilman suolausta reitti olisi helposti jäinen ja vaarallinen. Suolausta tai muuta liukkaudentorjuntaa siis tarvitaan. Jatkossa kaupunki kehittää suolan käytön optimointia aiempaa tarkemman keliseurannan avulla, jotta suolaa ei turhaan käytettäisi liikaa.


Uudet Itäväylän ja Herttoniemi-Laajasalon reitit hoidetaan harjasuolauksella, mutta liukkaudentorjunnassa käytetään suolaliuoksen sijasta kaliumformiaatti-ainetta. Kaliumformiaatti toimii suolaliuoksen lailla, mutta se on biohajoavaa, eikä kulkeudu pohjavesiin. Ainetta on testattu aikaisemmin talvella 2015-2016, jolloin se oli teholtaan vastaavaa kuin suolaliuos.


"Uusi talvipyöräilyn reitti Itä-Helsinkiin" (STT Info 13.11.2019)

Minulle ei ole koskaan mennyt jakeluun miksi tavoite pitää olla jäätön tienpinta. Tuon shown pyörittämiseen kuluu niinpaljon rahaa että sillä ostaisi jokaiselle kaupunkilaiselle kahdet setit nastarenkaita vuosittain. Rahaa palaa suunnitteluun, urakointiin ja materiaaleihin todella paljon. Puhutaan keskisuurissa kaupungeissakin useista sadoista tuhansista vuosittain. Jos kaupunki ostaisi vaikka 50 000 nastarengasta niin kappalehinta olisi jossain 20 eur luokassa.

Mutta eihän se näille "pyöräilyn asiantuntijoille" käy kun tukirahat menisivät.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti +€+

Minulle ei ole koskaan mennyt jakeluun miksi tavoite pitää olla jäätön tienpinta. Tuon shown pyörittämiseen kuluu niinpaljon rahaa että sillä ostaisi jokaiselle kaupunkilaiselle kahdet setit nastarenkaita vuosittain. Rahaa palaa suunnitteluun, urakointiin ja materiaaleihin todella paljon. Puhutaan keskisuurissa kaupungeissakin useista sadoista tuhansista vuosittain. Jos kaupunki ostaisi vaikka 50 000 nastarengasta niin kappalehinta olisi jossain 20 eur luokassa.

Mutta eihän se näille "pyöräilyn asiantuntijoille" käy kun tukirahat menisivät.

---

Ongelmaa ratkotaan tosiaan väärästä päästä. Kun keli vaatii varustautumaan on se toki monelle pyöräilyn este. Sitten kun agendassa lukee pyöräily edistäminen pitää este eli keli poistaa. Mutta eihän tuosa mitään järkeä ole.

Jos ihmisille jaettaisiin nastarenkaita, niin ne varmaan kelpaisivat ämpärien tapaan, mutta vain pieni osa päätyisi käyttöön. Laiskoille pitäisi olla kaupunkipyörät käytössä ympäri vuoden ja tosiharrastajat eivät kuitenkaan saisi haluamiaan 120tpi Gravdaleja.

Ainakin kantakaupungissa aurataan joko liian kevyellä kalustolla tai infrasta johtuen muuten vaan surkeasti. Aurojen jäljiltä jää 5-10 cm kerros, joten reklamaatioita varmaan riittää. Käytännössä suoläväylät ovat siten paljon miellyttävämpiä ajaa.

Nämä eivät ole kannanottoja suolauksen puolesta. Nämä ovat kannanottoja aurauksen ja harjauksen puolesta.
https://www.youtube.com/watch?v=Yu3Ug9khefY
https://www.youtube.com/watch?v=Re0aexMY0_w

Yhdistelmä GT Grade+Gravdal (edestä piti lokasuoja riisua pois) tuntuu hyvältä. Tosin oikea testihän pääkaupunkiseudulla vielä puuttuu, mutta sen perusteella, mitä tähän mennessä on ollut satunnaista jäätä, luotto on korkealla.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Leewi

Ainakin kantakaupungissa aurataan joko liian kevyellä kalustolla tai infrasta johtuen muuten vaan surkeasti. Aurojen jäljiltä jää 5-10 cm kerros, joten reklamaatioita varmaan riittää. Käytännössä suoläväylät ovat siten paljon miellyttävämpiä ajaa.

---

Just näin. Omalla kohdalla todettakoon että juuri epäluottamus lumenpoiston laatuun (yhdistettynä ikääntymiseen ja ylipitkään matkaan) on aiheuttanut siirtymisen pienemmän pahan eli harjasuolauksen kannattajaksi. Pitää vaan jättää koriste-esineet kotiin ja ajaa työkaluilla.

Suositusta aiheesta mielestäni ansiokas blogikirjoitus: https://www.kaupunkifillari.fi/blog/...-vain-toisella

Kirjoittajan kanssa ei suinkaan tarvitse olla samaa mieltä eikä hänen johtopäätöksiinsä yhtyä, mutta hän on mielestäni onnistunut ihan asiallisesti esittämään perusteet omalle näkemykselleen (mikä ei ole tavattoman yleistä).

^
Asiallinen kirjoitus tosiaan ja kuvat kertovat jälleen enemmän kuin tuhat sanaa. Täällä meillä puheet ja teot eivät kohtaa pyöräilyn edistämisessä. Niin surkeaa on kevyenliikenteen väylien talvikunnossapito. Jo tämän viikon puolen sentin lumiräntäkerros aiheutti sen, että ajorata kyllä viimisen päälle hyvin hoidettu, mutta viereiselle pyörätielle se loska jätettiin jäätymään sepelin päälle muhkurapelloksi.

^^Ei pelkästään Helsingin kaupunki sorru surkeaan talvikunnossapitoon. Vielä pahempi valtio valtiossa on Ely-keskus, jonka vastuulla on hoitaa kaikki valtion väylät.
Suosittelen kaikille raportoimaan valtion teiden ja niiden kelvien kunnossapidosta aktiivisesti palauteväylään. Ajaessanne kelviä, tarkastelkaa viereisen tien kuntoa ja miettikää vastaavatko ne toisiaan. Jos ei, tehkää välittömästi merkintä ko. palveluun.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Firlefanz

Suositusta aiheesta mielestäni ansiokas blogikirjoitus: https://www.kaupunkifillari.fi/blog/...-vain-toisella

---

Oli ihan ansiokas kirjoitus ja monta hyvää pointtia, vaikka noin yleisesti karsastan vertaamista johonkin toiseen kaupunkiin / maahan, ilman että pohditaan muita syitä kuin että meillä ei vain viitsitä / osata.

Jos Helsingillä on tarve tulle joksikin ympärivuotiseksi pyöräilykaupungiksi ja kun ilmeisesti myös massia on, niin luulisi että nämä asiat saataisiin kuntoon. Varsinkin kun kaikki tuolla esitetyt asiat eivät välttämättä nosta kustannuksia, vaan ainoastaan tehdään toisella tapaa.

Urakoitsijaa on turha syyttää, he tekevät sen mitä on käsketty ja mistä maksetaan. Ei enempää, välillä kyllä vähemmin. Mutta se on sitten tilaajan tehtävä panna toimittaja ruotuun.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Fuuga

^^Ei pelkästään Helsingin kaupunki sorru surkeaan talvikunnossapitoon.

---

Missään nimessä en lähtisi tuomitsemaan hgin kelvien talvikunnossapitoa surkeaksi. Väyliä priorisoimalla on päästy pahimmista typeryyksistä eroon ja raskaampaa kalustoa näkyy olevan. Suurinpiirtein 2010-12 oli surkeaa kun tuli pitkästä aikaa kunnolla lunta ja kalusto oli puutarhatraktoreita. Lumensyvyys Kaisaniemessä 8.12.2010 oli 46 cm. https://ilmatieteenlaitos.fi/talvi-2010-2011

Harjasuolaus pitää tehokkaasti väylät ajettavassa kunnossa. Ilman suolaa tms yhtälö on vaikea: kostea lumi + paljon kulkijoita -> pakkaantunutta lunta ei paikoitellen saada pois pohjaa myöten joko kaluston keveydestä tai välinpitämättömyydestä johtuen -> jääkynnöspelto -> perkeleellinen sepelöinti.

Nuo painotetut baanat kyllä hoidetaan ainakin itselleni riittävän hyvin, mutta viimeinen lauseesi ikävä kyllä paljastaa totuuden pitkälti muualla.

Annetaan sen verran periksi, ettei se välttämättä ole ihan surkeaa kuin joissain poikkeustapauksissa. Menee aavistuksen muisteluksi, mutta kerran istuneena kaupungin edustajien kanssa samassa palaverissa nimenomaan talvikunnossapidon teeman pohjalta, urakoitsijoiden kaitsemisessa ja ohjaamisessa olisi tekemistä. Ymmärrän toki, ettei urakoitsijan ensimmäinen ajatus ole, ellei ole erityisesti pyöräilystä kiinnostunut urakoitsijan edustaja, alkaa miettiä ongelmatapauksessa mikä olisi pyöräilijän kannalta paras ratkaisu. Pahimpaan aikaan ei myöskään ole aikaa hieroa työn jälkeä loputtomiin. Tietysti se on vähän lyhytnäköistä, koska huono työnjälki näkyy seuraavana päivänä ehkä vielä isompina ongelmina ja oravanpyörä on valmis. Yhäkin pääpainopiste on ajoratojen puhtaudessa ja se näkyy kevyelle liikenteelle.

^Painopistehän on siellä, mihin tilaaja on sen määritellyt. Jos lyödään "miljoona"sanktiot pyöräteiden kunnossapidolle, niin ne alkaa olemaan kuin kesällä. Ajoradat on sitten tukkeessa, mutta sitä saa mitä tilaa ja mitä mittaa.

Eli siinä mielessä pitää pyrkiä vaikuttamaan kaupunkiin ja jos nimeltä mainitaan, niin Sinnemäkeen. Jos kerran vihreä on ja haluaa edistää pyöräilyä.

Kyllä sai aamulla ihmetellä miksi märälle asvaltille levitettiin monen traktorin voimin sepeliä... tämmöstä ei vaan tavallinen ihminen ymmärrä

^Periaatteessahan tuollaisessa on järkeä, jos on luvattu pakastuvaa. Tuolla metodilla se sepeli jäätyy maahan kiinni, kun taas jään päälle levitettynä se lentelee joka suuntaan.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

^Periaatteessahan tuollaisessa on järkeä, jos on luvattu pakastuvaa. Tuolla metodilla se sepeli jäätyy maahan kiinni, kun taas jään päälle levitettynä se lentelee joka suuntaan.

---

joo on nyt + 3 lämmintä.... jäätyykö se nyt kiinni ?

epäilys että tää on rahastusta jollain lailla...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti izmo

joo on nyt + 3 lämmintä.... jäätyykö se nyt kiinni ?

epäilys että tää on rahastusta jollain lailla...

---

Kyllä mulle on viimeisen 9 vuoden aikana selvinnyt, että melkeinpä minkään väylänhuoltoinstanssin intresseihin ei kuulu edistää pyöräilyä tai ylipäätään kelvien käyttöä. Jossain työryhmissä on joskus kirjoitettu tienhoitokategoriat ja millaisella tapahtumalla mikäkin huoltotoiminta käynnistyy. Hyvä esimerkki on tämä että (nämä on nyt vähän hatusta vedettyjä lukuja, mutta idea on älyttävissä jos haluaa) jos sataa vain 2 cm lunta ei se aiheuta auraustarvetta. Rajana on 5 cm. Nyt kun ensin sataa sen 2 cm ei tarvitse aurata. Seuraavaksi se sitten sohjoontuu, urittuu ja jäätyy mutta vieläkään ei minkäänlainen huoltotoiminta käynnisty kun kriteerit käynnistymiselle eivät täyty. Seuraava 2 cm sade vain peittää urat vielä vaarallisemmiksi. Vasta kun 5 cm sataa, lähdetään auraamaan jolloin mitään edellisestä sateesta ja jäästä ei saada enää irti ja polanteen rakentuminen alkaa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Fuuga

Kyllä mulle on viimeisen 9 vuoden aikana selvinnyt, että melkeinpä minkään väylänhuoltoinstanssin intresseihin ei kuulu edistää pyöräilyä tai ylipäätään kelvien käyttöä. Jossain työryhmissä on joskus kirjoitettu tienhoitokategoriat ja millaisella tapahtumalla mikäkin huoltotoiminta käynnistyy. Hyvä esimerkki on tämä että (nämä on nyt vähän hatusta vedettyjä lukuja, mutta idea on älyttävissä jos haluaa) jos sataa vain 2 cm lunta ei se aiheuta auraustarvetta. Rajana on 5 cm. Nyt kun ensin sataa sen 2 cm ei tarvitse aurata. Seuraavaksi se sitten sohjoontuu, urittuu ja jäätyy mutta vieläkään ei minkäänlainen huoltotoiminta käynnisty kun kriteerit käynnistymiselle eivät täyty. Seuraava 2 cm sade vain peittää urat vielä vaarallisemmiksi. Vasta kun 5 cm sataa, lähdetään auraamaan jolloin mitään edellisestä sateesta ja jäästä ei saada enää irti ja polanteen rakentuminen alkaa.

---

No mutta näinhän se menee ostopalveluissa. Joka päivä minkä ne vehkeet seisoo tallissa on plussaa viivan alle. Ja päin vastoin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Fuuga

Kyllä mulle on viimeisen 9 vuoden aikana selvinnyt, että melkeinpä minkään väylänhuoltoinstanssin intresseihin ei kuulu edistää pyöräilyä tai ylipäätään kelvien käyttöä. Jossain työryhmissä on joskus kirjoitettu tienhoitokategoriat ja millaisella tapahtumalla mikäkin huoltotoiminta käynnistyy. Hyvä esimerkki on tämä että (nämä on nyt vähän hatusta vedettyjä lukuja, mutta idea on älyttävissä jos haluaa) jos sataa vain 2 cm lunta ei se aiheuta auraustarvetta. Rajana on 5 cm. Nyt kun ensin sataa sen 2 cm ei tarvitse aurata. Seuraavaksi se sitten sohjoontuu, urittuu ja jäätyy mutta vieläkään ei minkäänlainen huoltotoiminta käynnisty kun kriteerit käynnistymiselle eivät täyty. Seuraava 2 cm sade vain peittää urat vielä vaarallisemmiksi. Vasta kun 5 cm sataa, lähdetään auraamaan jolloin mitään edellisestä sateesta ja jäästä ei saada enää irti ja polanteen rakentuminen alkaa.

---

Kuvasit loistavasti. Kuvaamastasi esimerkistä löytyy rankempiakin esimerkkejä. Vantaalta löytyy alueita, joilla kelvejä aurataan (3 talven kokemuksen mukaan) ainoastaan + 5 - 10cm lumisateen jälkeen. Tuo sitten kerrostuu kevättä kohden 20 - 30cm patjaksi. Kevään tullessa kyseinen kelvi muuttuu viikkojen ajaksi aamun jää-ura-kynnöspelloksi muuttuen päivän aikana ajokelvottomaksi loska-pelloksi. Olen asiasta lähettänyt jokainen talvi palautetta useita kertoja Vantaan Kaupungille. Ensimmäisen kerran sain vastauksen palautteeseeni tämän vuoden KESÄKUUSSA jolloin pahoittelivat Helmikuussa jätetyn palautteen vastauksen venyneen Runsaiden viestien / hankalan talven aiheuttaman palautetulvan vuoksi. Kuulemma kun lunta sataa paljon, niin sitä ei ehditä riittävästi aurata :D Voihan *ittu! Jos sitä ei aurata muutenkaan, niin...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

No mutta näinhän se menee ostopalveluissa. Joka päivä minkä ne vehkeet seisoo tallissa on plussaa viivan alle. Ja päin vastoin.

---

Mikäli en ole täysin väärässä ja muistikuva pielessä - tästä nimittäin olen jutellut ELY-keskuksen Etelä-Suomen tienhoidosta vastaavan johtajan kanssa (tarina miten pääsin ko. tilanteeseen on joskus nuotiolla kertomisen arvoinen IMHO) - urakoitsijat tosiasiassa saavat korvaukset ajokerroista tai vastaavan perusteella. Tallissa seisominen ei siten tuottaisi, mutta tuottaako sitten pienten paikalliskatujen ajaminen enemmän vai mikä on kyseessä? Onko esim. ELY-keskuksen valvonta - täällä etelässä sen muuten hoitaa pari konsulttia ja ELYn työnjohtaja vain kaitsee heitä - sen verran heikkoa ettei aina tarvitse välittää ajaa.

Jotain kuitenkin kertoo painotuksesta se, että palauteväylässä ei ole erillistä ilmoituskategoriaa kevyelle liikenteelle vaan pelkästään tie, rautatie tai vesitie. Suosittelen muuten vieläkin käyttämään tuota ahkerasti valtion ylläpitämien teiden kunnossapidon tai varsinkin -pidottomuuden osalta.

Eilen oli kyllä mustaa jäätä .. pariin otteeseen lipesi Mara Plus takarengas ja kerran tasaisella suoraan penkiltä polkiessa tuoreella asvaltilla

Kyllä, pyllähdin suojatien viivan päällä ja liuuin pari metriä. Housut selvisivät ja mieskin. Onneksi oli niin myöhään että tuolla moni ei nähnyt.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Fuuga

Mikäli en ole täysin väärässä ja muistikuva pielessä - tästä nimittäin olen jutellut ELY-keskuksen Etelä-Suomen tienhoidosta vastaavan johtajan kanssa (tarina miten pääsin ko. tilanteeseen on joskus nuotiolla kertomisen arvoinen IMHO) - urakoitsijat tosiasiassa saavat korvaukset ajokerroista tai vastaavan perusteella. Tallissa seisominen ei siten tuottaisi, mutta tuottaako sitten pienten paikalliskatujen ajaminen enemmän vai mikä on kyseessä? Onko esim. ELY-keskuksen valvonta - täällä etelässä sen muuten hoitaa pari konsulttia ja ELYn työnjohtaja vain kaitsee heitä - sen verran heikkoa ettei aina tarvitse välittää ajaa.

---

Jotain kummallistahan tuossa on. Muutama talvi sitten, silloin kun vielä oli pk-seudullakin lunta, tämä meidän umpikujaan päättyvä katu ajettiin tyyliin neljä kertaa päivässä tiekarhun voimalla. Samaan aikaan kilometrin päässä oleva, metroasemalta tuova katu oli täysin umpeen puuroutunut niin ajoradan kuin jalkakäytävän osalta. Ja sitten se meidänkin kadun ajaminen loppui kuin seinään jonain vuonna.

Ei voi ymmärtää. Muuta kuin että se kaupungin katujenpidosta vastaava virkamies muutti pois tältä kadulta. Ei kai tuohon muuta syytä voi olla.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti harald

Kyllä, pyllähdin suojatien viivan päällä ja liuuin pari metriä. Housut selvisivät ja mieskin. Onneksi oli niin myöhään että tuolla moni ei nähnyt.

---

Myös suojatiellä takapää vähän lipsahti .. kaikki luistot olivat onneksi oikaistavissa. Suojatietapaus oli silleen hasardi että kiiruhdin siihen viistosti että ehdin auton alta pois, muuten olisi mennyt iisimmin. Toki kääntyvä auto olisi ollut väistämisvelvollinen mutten jäänyt kokeilemaan.

On se nyt ärrrrr.. vahdin säätiedotuksia, katsoin toteutuneen yölämpötilan Kaisaniemen sääasemalta (alin ehkä +1.8’C), lähdin liikkeelle ilman nastoja.. vain kääntyäkseni takaisin hakemaan tilalle hypriti nastoilla, heti toisen mutkan jälkeen kun perä liukui jo kevyellä jarrutuksella. Arvelutti jo alkumetreiltä. Laajasalo-Otaniemi ihan mieluusti oli nastat alla.

Hyvät ovat Terrene Griswoldit vajaan 100km kokemuksella. Ei tosin ole vertailukohtaa.

Etäpäivä. Olin päättänyt että heitän aamulla lenkin. Kymmeneltä vielä kelvit jäässä. No sitten joskus puolen päivän maissa sulaa, mutta ei ollut juuri silloin aikaa. Pääsin kolmelta lähtemään, sulaa oli kunnes aurinko painui metsän taa ja kelvit jäätyivät lähes silmänräpäyksessä. Tämä siis Itä-Helsingissä (Uutela-Kallvik).

Ajoin baanaa päästä päähän läskillä ja nastoilla. Ei kyllä tarvinnut soittokelloa. Saisi kyllä tulla vähän talvi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

Etäpäivä. Olin päättänyt että heitän aamulla lenkin. Kymmeneltä vielä kelvit jäässä. No sitten joskus puolen päivän maissa sulaa, mutta ei ollut juuri silloin aikaa. Pääsin kolmelta lähtemään, sulaa oli kunnes aurinko painui metsän taa ja kelvit jäätyivät lähes silmänräpäyksessä. Tämä siis Itä-Helsingissä (Uutela-Kallvik).

---

Itse lähdin töihin ko. päivänä kahdelta ja töistä kotiin seitsemän jälkeen. Kaikki kelvit täysin sulia. Matka Roihuvuori-Mellunkylä (siis myös Itä-Helsingissä). Se on jännä, miten paikallista liukkaus voi olla ja vaihdella jopa pienellä alueella.