En jaksa hämmästellä sitä, että jengi tekee testit ja treenit tappiin? Mitäs hyötyä siitä on? Onko
Printable View
En jaksa hämmästellä sitä, että jengi tekee testit ja treenit tappiin? Mitäs hyötyä siitä on? Onko
Vaikea nähdä muuta hyötyä kun sen, että tappiin vetäminen voi kasvattaa luonnetta ja antaahan se tietyllä tapaa euforisen olon. Fyysisen kehityksen kannalta tuskin tarpeellista?
Sent from my iPhone using Tapatalk
Minä olen itseasiassa tässä harjoitellut just sitä, että lopetan setit kesken oikealla kohtaa. Ja tuo sen vuoksi, että jalkaa riittäisi seuraavankin päivän treeniin. Jos taas on lepopäivä, niin sitten ajan kovempaa tai pidempään. Se tappiin ajaminen on kuitenkin aika venyvä käsite. Minä käsitän sen niin, että oikeasti makaat trainerin vieressä tajunnan menetyksen rajoissa ja oksennuksen maku suussa. Ei se pikkuinen heikotus ole vielä mitään tappiin asti vetämistä.
Hiukan Kommuutterin tavoin näen tämän. Kun ei itsellä ole mitään vakavahenkisiä tavoitteita, vaan haluan pyöräilyn olevan kivaa, niin se kiva löytyy välillä siitäkin, että kokeilee eri systeemejä. Vähän kuin kokeilisi erilaisia fillareita. Kaikki vaihtelu harrastuksen suhteen on kiinnostavaa.
Vaan kyllä on tylsää vetää pitkää (4,5h) siivua sisällä, siitä huolimatta että on virtuaalimaisemaa. Jos ei varpaat olisi muuttuneet niin kylmänaroiksi, niin ulkona tuo olisi pitänyt ajaa.
Jeps, sen fysiikan rakentaa useilla tavoin. Mutta maksimi on lopulta psyykestä kiinni, ja onnistuminen luo onnistumista. Sitä voi sitten rakentaa ja kuluttaa omien kykyjensä ja mieltymystensä mukaan. Oikesti liki harjoitusmaksimia menen 1-2krt kuukaudessa eikä harjoitusmaksi koskaan ole sama kuin kisamaksimi, pl alle 30s vedot jotka ovat oikeasti fysiikka rajoitteisia. Aiemmin tuli poltettua kynttilää maksimilla enempi, mikä oli selkeä virhe. Tässä psykofyysissa suhteessa asioiden jatkuva mittaaminen jollain vtun 1% tarkkuudella voi olla oikeasti tuhoisaa tai ainakin epäedullista. No jotkut saa kiksit siitä että xxx testi menee hyvin, jotkut siitä että lukujärjestys on suoritettu pisteeseen, mukaanlukien se 5h uskontoa.
Esko tavoitteellisuus ja nautinto enempi kulkevat yhdessä. Tavoitteellisuus johtaa tietämiseen ja omalle profiilille sopimattomien ja siten turhien kovien treenien minimointiin. Tavoitteellisesti on treenattu eikä yhtään ikävää treeniä ulkona en ole tehnyt. Sisällä muutaman. Maximia ei treeneissä eikä useassa kisassakaan. Mentaalipoweri kun on vähäistä sitä pitää säästää.
Mä näen asian niin, että kyllä testit pitää tehdä maksimilla. Ainakin minä käytän testejä auttamaan FTP:n arvioinnissa ja treenien tavoitetehot sitten asetan arvioidun FTP:n mukaan. Mun perustesti on 10-15min lämmittely, 20min niin kovaa kun jaksaa ja 10 min jäähdyttely. Nyrkkisääntonä arvioin FTP:n 95% 20min tehosta. SST-treenejä tulee sitten tehtyä 93-98% tosta arvioidusta FTP tehosta. Esimerkiksi 2x20' 95%FTP teholla tehty treeni ei ole mikään tappiin asti vedetty treeni. Jos tuntuu siltä, että 2x20' 95% teholla tuntuu tappiin asti vedetyltä, niin FTP arvio on todennäkoisesti arvioitu yläkanttiin.
Se riippuu missä kohtaa ajat tuon 2x20@95% Jos se on kolmas peräkkäinen päivä, niin se on kova. Eli tuossa olen kp:n kanssa samaa mieltä, ettei se ftp pidä aina paikkaansa. Ja jos opit tuntemaan sen rasitustason, niin ei kai se testi niin kamalan tärkeä tosiaan ole, kun nyt on edes suunnilleen oikealla hehtaarilla. Säätää sitten päivän kunnon mukaan tehoja tai kestoa kohdilleen.
Määritellään FTP ilmeisesti eri tavoilla? Minä määrittelen FTP:n korkeimmaksi mahdolliseksi tehoksi jota jaksan ylläpitää noin tunnin ajan. Jos korkein mahdollinen teho on viikon treeniputken jälkeen, niin sitten se on silloin, mutta usealla maksimi tulee levon tai kevyen harjoittelun jälkeen.
Puhuin lähinnä yhdestä yksinäisestä treenistä. Minä en myoskään tee 2x20@95%FTP treenejä kolmantena peräkkäisenä treenipäivänä, noin niinkuin yleensä. Ehkä kahtena peräkkäisenä, mutta kolmas on sitten kevyempi ja/tai pidempi. Teen yleensä peräkkäiset treenipäivät laskevalla intensiteetillä. Tämä siis silloin kun pystyn tekemään useamman päivän putkia (Viimeisen viikon aikana olen harjoitellut huimat kaksi kertaa ja kokonaisaika alle 3 tuntia).
Tuo laskeva intensiteetti pitää muuten ottaakkin heti testiin. Olen nyt ajanut keskimmäisen päivän helpompana ja kolmas taas lähes yhtä kova mitä ensimmäinen, jonka jälkeen pari lepopäivää.
Oon ehkä vähän eri linjoilla muutaman muun kanssa tuosta maksimiin vetämisestä. Jos polarisoidusta harjoittelusta puhutaan niin kyllä mielestäni ne kovat harjoitukset kannattaa vetää aika lailla niin kovaa kuin pystyy. Se on sitten toki vähän yksilöstä ja treenikunnosta kyse miten tuo vertautuu muihin maksimeihin. Toki myös kauden aikana tulee paljon niitä treenejä, joissa vasta etsitään kykyä vetää maksimiin ja mikäli kehitys on siinä vaiheessa, että sitä tulee helposti ei se ole välttämätöntä. Mutta pidemmällä treenitaustalla nuo kovat harjoitukset tulevat väistämättä kovemmiksi ja kevyen harjoittelun määrä lisääntyy. Muuten on hankala saada kehitysvastetta.
Määrittelen itse kuitenkin treenimaksimin niin, että viimeinen veto pystytään vielä vetämään tavoiteteholla läpi. Tuo Cogganin ja Allenin ohje, että vedot loppuu vasta kun tiputaan selvästi tavoitetehon alle on kyllä mielestäni aika raaka ohje.
Polarisoitu harjoittelu ei mielestäni ole kunnolla toteutunu mikäli 1-2 kertaa viikossa ei pysty tekemään suht maksimaalista treeniä, silloin on muissa harjoituksissa tehot lipsuneet liian korkeiksi. SS-mallissa toki sitten ei ole tarkoituskaan, että yksittäiset treenit olisivat maksimeja, eihän siinä muuten toteudu ajatus siitä, että pystyy suht kovaa harjoittelemaan ja silti palautumaan.
Ei se jää aina pois, mutta 5min vedon kanssa tulee sen verran matalampia 20min tehoja, että FTP arvio, ainakin tolla mun käyttämällä kaavalla vaikuttaa jäävän liian matalaksi. Liian matalaksi veikkailen sitä koska normaalit harjoitusvedot tuntuvat liian helpoilta ja syke ei välttämättä nouse ensimmäisen 20' vedon aikana yli 150. Viimeksi noita vertaillessa 5min vedon kanssa tuli FTP arviosta noin 15 wattia matalampi kuin pelkällä 20' testivedolla. Ulkona on myos tullut ajettua toista tuntia sillä 5+20 testistä arvioidulla FTP:llä. Mutta, ajoin trainer roadin testin syyskuussa ja sen mukaan veikkailtu FTP vaikutti olevan ihan kohdillaan, eli ehkä joku harjoittelu on tuottanut jotain tulosta.
Itse uskon enempi ärsykevaihteluun kuin täpöillä tuuppaamiseen. Vaihtelun voi tehdä sitten vaikks kuinka monella tavalla. Toki maxvedon absoluuttinen kovuus on hlökohtaista eikä vertailukelpoista.
Tyhmä kysymys FTP:stä. Jos tietää oman painonsa ja FTP:n, voiko sen perusteella jotenkin arvioida kuinka kovaa pääsee esimerkiksi ylämäkeen? Eli siis jos haluaisin tietää, kuinka kauan menee 10 kilometrin nousuun jonka keskivertograde on vaikka 5%, niin voiko tuon jotenkin laskea? Lähinnä kiinnostaa siksi, että haluaisin arvioida, millaisella teholla pitää polkea, että pääsee esimerkiksi tunnissa päälle ja sitten simuloida tuota tehoa treeneissä. Kuulostaa tyhmältä eikä tätä nyt niin tosissaan ole tarkoitus ottaa, mutta arvelin, että sen pystyisi noilla numeroilla selvittämään.
FTP:n sijaan tarvitset tiedon tehosta, jolla poljet sitä mäkeä ylös.
Tämän avulla laskemaan: http://bikecalculator.com
Sent from my iPad using Tapatalk
10 km 5% tarkoittaa 500 nousumetriä. Tuohon menee kunnosta riippuen aikaa hieman alle 20 minuutista yli tuntiin. FTP ei luultavasti ole kovin kaukana käyttämästäsi tehosta, joten sillä saa laskettua jonkinlaisen arvion nopeudesta.
Kuulostaa siltä, että Superflyerillä on mielessä jokin kiinnostava tapahtuma. Koitatko arpoa osallistumista johonkin tiettyyn?
Harvassa on ne, jotka pitkää mäkeä ftp:llä ajelevat. Yleensä rpm tippuu ja hyvä jos ark:lla...VK1:llä jaksaa 10km mäen. Tai voi sitä yhden ajella, mutta sit on leiri/lenkki taputeltu vähäksi aikaa.
Varsinkin jyrkissä nousuissa nousunopeus on vain ja ainostaan siitä kiinni, että paljonko watteja per kilo pistät peliin. Jos on loivempia pätkiä ja/tai erityisen tuulinen nousu, niin vaihtelua on enemmän, mutta pääsääntöisesti duunia tehdään vain painovoimaa vastaa.
Ennen kuin omistin tehomittarin ajelin Alpeilla pidemmät nousut sillä tavalla, että katselin korkeusmittarista että nousua tulee 12-13 metriä minuuttiin. Tota oli helppo seurata ja vastaa 700-800 nousumetriä tunnissa (VAM), jonka tiedän olevan mulle semmonen vauhti, jota pystyn ylläpitämään tunnista toiseen, useampana ajopäivänä. Kynnysteholla nousunopeus on noin puolitoistakertainen, mutta harvemmin varsinkaan pidempiä vuoristonousuja tulee täysiä ajettua. Riippuu toki siitä, että mitä on tekemässä ja millä mielellä.
Joo, tarkoitus ei ole vetää koko reissua FTP:llä, vain ja ainoastaan etsiä se "sweet spot" FTP:n perusteella eli millä wateilla pääsee esimerkiksi neljässä tunnissa maaliin. Ainakin itsellä esim 80 % FTP on ihan kelpo vauhti jota jaksaa aika kauankin pitää päällä.
Tarkoituksena olisi siis kiivetä Mont Ventouxin päälle ja astmaatikkona ja huonokuntoisena se ei ole ihan helppo juttu. Ainakin tuon laskurin perusteella homma voisi silti olla TEORIASSA mahdollista, mutta Ventoux on kyllä paikka jossa teorialla ei ole mitään merkitystä. Hyvä haaste itselle kuitenkin.
Mont Ventoux onkin hieman tiukempi kuin 10 km ja 5%. Jos tuo ajetaan mäkitempona, niin lähtisin kyllä itse VK-sykkeillä ja alle FTP:n olevilla tehoilla.
Olen ajanut tuon Bedoinin nousun. Ei ole mitään superjyrkkiä pätkiä matkalla, mutta nousu on pitkä ja ylhäällä yleensä tuulista. Kyllä se menee!
Piti tsekata viime kevään mäkiajoja. 11 km mäki, minkä ajoin pariin kertaan, tuli ajettua pari pykälää alle FTP arvion. VK1 alueelle meni kun mäen pituus tuplaantui. Pitkässä mäessä ensimmäinen 2,5 tuntia noin 83-84%FTP ja jälkimmäinen 1,15 vähän nuupahti ja tehot putosi alle 70%FTP:n. Tämä siis ”leirioloissa” missä oli päätavoitteena tuntien keräily. Toisella viikolla tuli ajettua mäkiä vähän napakammin.
Eiköhän 0.8ftp ole useimmilla harrastajalla aikas lähellä aerk. Ite ajoin just tenellä 30km mäkeä ja kyllä mäkien keskisykkeet 5-10 alle aerk:n jäi. oonkin vanha mies.
Tunnin mäki menee tietysti ftp:llä, sehän on sen määritelmä. Pidempi tietysti jää alle, mutta on aika yksilöllistä kuinka paljon. Riippuu varmasti hyvin paljon mitä on harjoitellut.
Suosittelen myös bikecalculator.com sivustoa. On tullut verrattua todellisia nousuaikoja arvioihin ja kyllä ne hyvin pitää paikkaansa. Mitä jyrkempi ja "tasaisempi" nousu on, sitä parempi. 5% antaa jo hyvin luotettavia lukuja, tuuli tietysti vaikuttaa jos on koko ajan myötäinen tai vastainen.
Itse kun kävin pari vuotta sitten ajamassa Alp de Huezin, niin huono kuntoni realisoitui mitä karmeimmalla tavalla. En joutunut ylöspäin mennessä jarruttamaan kertaakaan kurveissa. En tosin kuullut jarrujen ulinaa muiltakaan ylös ajavilta, vaikka monet ajoivat järkyttävän paljon lujempaa kuin minä. On ne hurjapäitä, kun silleen ajavat kurveihin.
Varmaan aika lähellä. Mulle on vaan eri asia ajaa jotain "lyhyttä" 10 km mäkeä verrattuna tommoseen 55km mäkeen kun tietää, että lopussa tulee olemaan tukalaa. Lyhyet mäet tuli ajettua lähelle FTP:tä, mutta toi pitkä meni aika lähelle aer-kynnystä.
Itselle mielenkiintoisia nippelitietoja. Nousun ensimmäinen 300 nousumetriä meni 290 watillla ja 146 keskisykkeellä. Viimeinen 300 nousumetriä meni 210 watilla ja 152 keskisykkeellä. Tosin toi viimeinen 300 metriä oli yli kolmessa tonnissa, eli happea ei enää ollut tarjolla samalla tavalla kuin merenpinnalla. Koko nousun lukemat olivat 240 wattia ja 150 keskisyke, joka on varmaankin aika pirun lähellä aerk:ta. Olisi kiva päästä ajamaan uudestaan kun painoa on vähemmän, tietää mitä on vastassa ja valokuvat tuli otettua jo viime kerralla.
Oletteko tehneet Trainer Roadin porrastestiä ja millaiset ovat ajatuksenne siitä? https://www.trainerroad.com/cycling/...27-ramp-test-x
Portaat ovat aika lyhyita ja aika matalilla nousuilla. Mulla on oma porrastetsti, jota voi ajaa Golden Cheetahin kautta ja portaat ovat 2 min pitkia ja 25 watin nousuilla. Jotkut tykkaavat jopa 3 minuutin portaista.
Kovat lukemat tuli sieltä, eli selvästikin paras testi.
^^En pääse tuota TR juttua lukemaan, mutta näkisin että jos halutaan määrittää kynnyksiä, niin minuuttia pidemmät portaat voisivat olla paremmat. MAP-tehon määrittämiseen lyhyempi parempi - tai jopa portaaton tehon nousu.
Sorry, tässä lainattuna testin kuvaus:
Lainaus:
This is an experimental test that won't generate your FTP automatically, and we will be constantly updating our process as users participate in this assessment. This assessment should not require any extra warm-up, and please stay seated during the entirety of the test.
Following a few short minutes of warm-up, the test begins at around 50% of your FTP. Use any cadence that suits you, but continue to pedal as long as you can throughout the test - every second counts!
The watts increase every minute on the minute, but there is no requirement to finish your final minute to get a proper FTP estimate. Even lasting a few seconds into your final step will influence your new FTP estimate.
The test is complete as soon as you are unable to pedal or your watts begin dropping, and there is no benefit to continue pedaling once your watts start to fall.
Siis varmaan ihan hyvä testi itsessään, ongelmallisempi on ehkä tuon FTP:n määrittäminen. Sen prosenttimäärä MAP-tehosta on kuitenkin yksilöllinen. Mutta jos TR tuon perusteella skaalaa treenit ja ne tuntuvat sopivilta, niin antaa mennä vaan. Joillekin sopii pääkopalle paremmin MAP-testi kuin vaikka esimerkiksi 20 minuutin testi.
243 W. Oma kaikkien aikojen ennätys, tosin mittausväline on Inride palikka. Mutta vertailukelpoinen tuohon edelliseen.
Periaatteessa nyt olisi voinut vetää kovempaa paljonkin viimeiset pari minsaa 20 min testissä, mutta oon tehny ohjeiden mukaan tasaisella vedolla.