Olisko jollain jotain XC henkistä gps reittiä tallessa?
Printable View
Olisko jollain jotain XC henkistä gps reittiä tallessa?
Tänää ohi ajaessani rupattelin hetken parin työmiehen kanssa. Olivat "ties monennenko kerran" siivoamassa telttaleiriä pois puistosta.
Sijainti ilmeisesti on otollinen koska asujaimisto sinne alati palaa...
Suunnileen tuossa. Jos alue alkaa taas versoa halpoja telttoja ja riukupaskaa niin kehottivat ottamaan yhteyttä viranomaisiin.
https://asiointi.maanmittauslaitos.f...22%3A100%7D%5D
tuossa vaikka yksi https://mtbreitti.fi/reitit/helsingi...to-mtb-reitti/Lainaus:
Olisko jollain jotain XC henkistä gps reittiä tallessa?
keskuspuisto + mtb googleen niin löytyy videoita ja gpxiä
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005813123.html
”Keskuspuisto on pelastettava liialta kulumiselta – maastopyöräily pitäisi sallia vain merkityillä reiteillä”
Kirjoittaa tutkija Maria Koskinen tänään HS mielipiteeseen.
En ole hetkeen tuolla käynyt, joten en kommentoi itse Keskuspuiston kuntoa. Sen sijaa kommentoin sitä, että tämä kuluminen on osittain seurausta juurikin siitä, että kaavoittajat napsivat viheralueita jatkuvasti pienemmiksi ja samalla käyttäjiä tulee uusien asukkaiden myötä lisää. Samaa tapahtuu Tampereen seudulla. On ollut puhetta golfkentän siirtämisestä Kaupin polkujen alueelle. Nokialla uudet asuinalueet ja teollisuus napsivat pala kerrallaan pienemmiksi vanhoja ulkoilualueita. Sitten kaavoittajat kuvittelevat papereillaan kasvavan ulkoilumassan mahtuvan pienille viherkäytäville. Laajat virkistysalueet olisivat tulevaisuudessa kaupungeille valttikortteja, mutta sen sijaan napsitaan pikavoittoja kaavoittamalla loputkin lähimetsät. Sitten ollaankin siinä tilanteessa, etteivät nuo pienet alueet kestä käytön määrää.
Toki tietty toivois, että ajetaan sitä uraa, eikä harhailla kuivemman puolelta metrikaupalla. On tuossa mielipidekirjoituksessa perääkin ja jokainen pyöräilijä voi katsoa tuon suhteen peiliin.
^Ymmärrän tuon kirjoittajan mieleipiteen täysin. Viimeisen viiden vuoden aikana harrastajamäärä ja sitä myötä kuluminen ovat kasvaneet merkittävästi.
Jos vaikka aluksi malttaisi tyytyä siihen että Teh Keskuspuisto on mitä on. Ihan ok lähilenkkialue, vanhat ja vakiintuneet reitit ovat aivan kelvollisia ajettavia. Joka nyppylän yli uusia uria ajamalla puisto ei muutu oikeaksi vuoristokohteeksi. Sammalten ahkeralla poishinkkauksella saadaan kyllä lisää negatiivista julkisuutta. En usko että menee kauaakaan kun maastossa pyöräilyä rajoitetaan kaupungin taholta.
Espooseen ne sitten väsäävät tällaisia paikalliseen keskuspuistoon:
https://www.sll.fi/uusimaa/espoo/tie...alliobaana.jpg
https://www.sll.fi/uusimaa/espoo/tie...ue-halkaistaan
Olisi hyvä kuulla jonkun biologin mielipide Helsingin Keskuspuiston kulumisasteesta. Epäilen että pyöräilystä ja muusta liikkumisesta johtuva kuluminen ei ole monimuotoisuuden kannalta merkittävää paitsi ehkä joidenkin tiettyjen kohteiden, vaikkapa kallioiden tai mahdollisesti jonkun lehdon, osalta. Syitä epäilykselle: (1) Keskuspuisto ei ole kokonaisuutena kovin monimuotoinen lajistoltaan ylipäätään, eli ei luonnonsuojelukohteena merkittävä, koska sen koko on pieni etenkin itä-länsisuunnassa; (2) siellä missä maastopyöräillään on pääosin kuivaa mäntykangasta; (3) pyöräpolkujen osuus kokonaispinta-alasta on edelleen mitätön.
Kasvillisuuden kulumisen lisäksi isommat eläimet voivat pesimä-aikana häiriintyä. Lähinnä mietin lintuja. Mutta häiriö ei liene pyöräilyspesifiä, vaan enempi sellaista seuraa ylipäätään poluilta poikkeamisista ja suuresta määrästä ihmisiä.
Kuluminen ei aina ole monimuotoisuuden kannalta negatiivinen asia. Esim. niitty ei pysy ilman kasvillisuuden raivausta, syömistä tai kulutusta lainkaan niittynä vaan pusikoituu muutamassa vuodessa. Keskuspuistossakin paikallinen pienimuotoinen kuluminen, myrskyaukeat ym. epämonotonisuus saattavat hyvin olla monimuotoisuuden kannalta plussaa. Myrskyn kaatamien puiden jättämisellä metsään on tai olisi moninkertainen positiivinen merkitys pyöräilyyn verrattuna.
Esteettinen puoli on sitten erikseen. Moni Keskuspuistossa liikkuja varmaan odottaa näkevänsä siinä mielessä koskematonta metsää, että puistossa näkyisi vähemmän liikkumisen jälkiä. Keskuspuistohan ei muuten ole nimensä mukaisesti koskematonta nähnytkään, ainakaan Haagan tienoilla (jossa enemmän itse liikun ja josta siten uskallan sanoa jotain).
(Lisäys: ja sanotaan nyt vielä että pyöräilen Keskuspuistossa itsekin, myös maastopyörällä, mutten oikeastaan halua ottaa kantaa pyöräilyn rajoittamista vastaan tai sen puolesta. Halusin vain pointata että kyse on lähinnä estetiikasta ja puiston eri käyttäjäryhmien tarpeista ja keskinäisistä näkemyseroista, ei Keskuspuiston lajistosta tai biologisesta monimuotoisuudesta. En ole biologi, alan harrastaja kylläkin.)
Keskuspuistosta on varmasti yhtä monta näkemystä kun on käyttäjää, mutta tässä en ole toveri slown kanssa samaa mieltä. Kyseessä on yksittäisen käyttäjän pahastuminen siitä, että metsässä on kuraa eikä voi sipsuttaa täysin kontrolloidussa ympäristössä. Keskuspuiston biologinen arvo (biotooppien monimuotoisuus ym.) on merkityksetön verratessa sitä keskuspuiston liikunnalliseen arvoon. Nykyisen sedantin elämäntavan aiheuttamat taloudelliset kustannukset ovat huomattavat ja jokainen liikkuja tekee osaltaan tärkeää työtä. Siksi mitään lajia, jonka vaikutukset ovat puhtaasti esteettiset, ei tule rajoittaa mielen pahoittamisen takia. Biotooppeja ihailevat ovat vapaita suunnistamaan pidemmälle periferiaan - kuten lintuharrastajat.
Renkaiden aiheuttama eroosio on lopulta mitätön siihen metsää tuhoavaan efektiin, joka on uuden kelvin rakentamisella. Ja näitähän on (valojen kera) rakennettu metsät täyteen. Se ihan oikeasti rajaa ja tilkuttaa yhtenäisen metsän - toisin kuin polkupyörän kuluttama jälki. Sammaleet ovat toki kuluneet pääväylillä, mutta melkoista liioittelua on väittää niiden merkittävästi kadonneen keskuspuistosta. Suurin osa ajajista käyttää näitä pääreittejä, joihin tulevat myös muut käyttäjät. Näin "otos" metsän kunnosta ei ole täysin edustava. Yhtä lailla puistoa kuormittavat maastojuoksijat, koiranulkoiluttajat (näitä on huomattavasti enemmän kuin maastopyöräilijöitä), satunnaiset retkeilijät, päiväkodit ym. Koiran ulosteet saastuttavat omalla osallaan, eikä ulkoiluttajat kerää jätöksiä metsästä.
Maastopyöräilyyn kuutuu tietyt vapausasteet, joista kirjoittajalla ei ole mitään käsitystä. Kaupungin rakentamilla reiteillä pilataan laji ja luodaan tiettyjä vastuukysymyksiä, joista kaupunki on perinteisesti halunnut pysyä kaukana. Se, mihin olisin ihan valmis, olisi pahimpien kohtien silloittamiseen talkootyönä. Tässä voittaisivat kaikki, sillä läpensä kurainen fillari ei ole kuin muutamalle HC-harrastajalle se ultimate kokemus. Muut ovat ihan tyytyväisiä voidessaan tasapainoilla mutakylvyn sijaan. Ei näyttäisi edes niin pahalta.
Hyvää tekstiä. Jos jaksat kirjoittaa vastineen tuolta pohjalta Hesariin, niin ei siitä varmaan haittaakaan olisi. Tässä on oikeasti pelkona, että joku täysin tietämätön taho tekee peruuttamattomia ratkaisuja maastopyöräilyn kannalta.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Silloin joskus keskuspuistossa lenkkeilin kovastikin,70luvulla, enkä ny marjanpoimijoita silloinkaan montaa nähnyt. Jos ny jokunen mustikanvarpu kärsii niin so what???
Liikuntaa varten on puisto sillai kun sen muistan ja jos kengät kastuu niin vaikea mun on ymmärtää että se ois maastopyöräilyn syytä.
Täällä Kiteellä käytön puutteessa pusikoituneita reittejä pikkuhiljaa avataan uudestaan.
Täti varmasti kuvittelee, että maastopyöräilyä kuuluisi harrastaa pyörätiellä.Jos tämä huolestunut kirjoittaja pelkää kenkien kuraantumista ja luonnon turmeltumista, niin kannattaisi olla itse esimerkkinä ja pysyä asfaltoidulla alustalla.
En usko että kukaan kaupunginhallinnossa ryhtyy mihinkään toimenpiteisiin yksittäisen mielipidekirjoituksen takia. Media nyt tarvitsee vastakkainasetteluja, jopa Hesari nykyään, ja yrittää synnyttää niitä. Usein tosin dynamiikka on sellainen että joku tietämätön valittaa ja toinen enempi sisäpiiriläinen tai asiantuntija vastaa, jolloin kaikki voivat lukea miten asiat oikeasti (ehkä) ovat ja lopputulos on tavallaan hyödyllinen.
Arvaan että Keskuspuiston käyttäjien mielestä puiston esteettinen arvo on keskimäärin huomattava, sitä ei siis pidetä pelkästään teknisenä lenkkeilyratana. Liikunnallinen arvo taloudellisessa mielessä on myös erinomainen pointti. Eli esteetikkojakaan ei välttämättä kannata toivottaa periferiaan, siitä syntyy helposti fiilis puiston omimisesta, ja niin saa kyllä aikaan vastareaktion. :)
Koko ajatus käyttäjäryhmistä on osin harhainen, jos sillä viitataan ihmisiin eikä hetkelliseen kulkemistapaan. On ydinjoukko maastopyöräilijöitä, polkujuoksijoita, vannoutuneita ja intohimoisia koirankusettajia (?) jne., mutta suurin osa puiston käyttäjistä varmaan on vähän sitä sun tätä, eikä erityisesti identifioidu mihinkään käyttäjäryhmään. En itse osaa lähteä pidemmälle pyöräretkelle ilman kiikareita, ja tykkään juosta talvella kovettuneita pyöräpolkuja. Arvaan että monella maastopyöräilijällä on koira, jne.
Kannattaisi painottaa muiden puistonkäyttäjien huomioonottamista ja yhteisiä juttuja: kulunut polku voi olla kauniimpi kuin kevli, maastopyöräilijäkin nauttii metsästä, läskillä joku avaa talvella muille polut, voidaan yhdessä kunnostaa mutaisempia paikkoja, jne.
Enemmän ne vapaana jolkottelevat koirat hätyyttävät pesiviä lintuja ja muita eläimiä kuin maastopyöräilijät.
On siellä eteläpäässä niitä kuluneita paikkoja muutamia mutta ne sais aika pienellä vaivalla kuntoon. Toki tässä viimeisen 10v aikana on 1) maastopyöräilyn harrastusmäärät kasvaneet 2) myös muiden lajien harrastajamäärät kasvaneet (esim. polkujuoksuun on just samat polut kivoja) 3) puistosta on nakerrettu pikkuhiljaa paloja pois. Ja toisaalta alue on kovin pieni ja sille osuvat käyttäjämäärät aika valtavia.
Samaa kehitystä olen jo pitkään seurannut, enkä viitsi keskuspuistossa kovin usein käydä kun on avoimena pidettäviä polkuja tarpeeksi laitamilla.
<visio>Vihreiden ajamat kaupunkibulevardikaavat nappaavat "puolet" puistosta ja käyttäjämäärä tuplaantuu rakennushankkeiden vaikutuksesta.
Keskuspuiston jämä on siis 10 vuoden päästä pakko rauhoittaa ja sallia kulku vain merkityillä sorateillä.</visio>
Ratkaiseva voitto Keskuspuiston puolustajille korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Korkein hallinto-oikeus ei näe perusteita muuttaa Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisua siltä osin kuin hallinto-oikeus on päätöksellään kumonnut yleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen Keskuspuistoon, Keskuspuiston länsireunaan ja Hämeenlinnanväylän itäpuolelle osoitettujen C2-merkintöjen osalta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Keskuspuistoon Hämeenlinnan väylään varteen esitettyä rakentamista ei saa toteuttaa.
Helsingin kaupungin kaavoituksesta vastaavien on nyt vihdoinkin otettava vakavasti viher- ja virkistysalueiden merkitys kaupungissa, varsinkin kuin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on samanlainen myös esimerkiksi Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta.
Linkki KHO:n päätökseen: https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1541580128040.html
Ylläoleva teksti lainattu ao. adressisivulta: https://www.adressit.com/read/39550/35906499
^ Tuo on kyllä hemmetin hyvä uutinen.
Jep, hyvä uutinen. Sama myös Hesarin artikkelina:
Täystyrmäys Helsingin kaupungille: Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaupunkibulevardit ja Keskuspuistoon rakentamisen – Malmin lentokentälle ei armoa
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005892274.html
^
Klikkiotsikko hs:lta.
Neljän moottoriväylän (Länsiväylä, Turunväylä, Hämeenlinnanväylä ja Lahdenväylä) bulevardisointi ainoastaan lykkääntyi kun:
"KHO perustelee päätöstään sillä, että moottoriväylien muuttamiseksi kaupunkibulevardeiksi ei ole osoitettu riittäviä perusteita.
Lisäksi on epävarmaa, miten väylien bulevardisointi vaikuttaisi teiden toimivuuteen siinä tapauksessa, että ajoneuvoruuhkien lieventämiseksi tarkoitetut toimenpiteet kuten vahva joukkoliikenne ja ruuhkamaksut jäisivät toteutumatta. KHO huomauttaa päätöksessään, että yleiskaavaan ei sisälly pakottavia merkintöjä esimerkiksi raideyhteyksien toteuttamiseksi samalla kun kaupunkibulevardit toteutettaisiin."
Milloin kyseisen yleiskaavan laadinta taas alkoikaan, mutta silloin on ollut epävarmemmalla pohjalla pikaratikan rakentaminen ja tätä ei oltu merkitty pakottavaksi merkinnäksi.
Tää nyt ei varsinaisesti liity keskuspuiston polkuihin mut kurnutin tänne kun linkki oli täällä. :)
En enää muista kuka asioista paremmin perillä jossain uutisessa totesi jotakuinkin että Helsingin pinta-alasta on rakennettu vasta 15% joten puistojen kimppuun ei ole tarpeen käydä.
Pitäisi siis löytyä sopivia paikkoja rakentamiseen muualtakin kuin puistoista.
Jep, ja laajemmin kyse on kuntien kyvyttömyydestä tehdä yhteistyössä suunnitelmia joissa edes jonkinlainen koko yhteiskunnan etu.
Aikoinaan vein saksalaisen vieraani hotelli Tornin maisemaraflaan ja hän kun siinä tuijotteli kehä kolmosen takana aukenevaa loputonta metsää totesin että täällä on asunnot kallitta kun tonttimaata ei ole...
Puistossa vallitsevat erinomaiset olosuhteet niiden parhaiden mutajuurakkorenkaiden testaukseen. Etenkin K1:n pohjoispuolella.
Jaahas, uutta uhkaa ilmassa.
HS: Helsinki aikoo raivata metsää lähes puolen Keskuspuiston alueella
Meneeköhän hommiin heppametsuri vai moto. Motoa veikkaan.
Tehtäiskö vielä lisää latupohjaa ja hiekkateitä niinkuin EKP:ssa, Leppävaarassa ja Latokaskessa, joohan?
Moto tietysti. Sitten kun on puoli puistoa "raivattu turvalliseksi" eli käytännössä möyritty isojen urien ja kuoppien mutavelliksi jonka seassa on isoja kuusenoksia niin parin vuoden kuluttua sinne voidaankin hyvin rakentaa kun ihmiset ei käytä puistoa. (kun eihän hullukaan halua semmoiselle pirunpellolle mennä, paljon hauskempaa fillaroida tai talsia kadulla) Kaupunki rakentaa vaan pari sisäliikuntapaikkaa niin ei ole kenelläkään valittamista. Ja homma menee kuten yhdessä aprilliuutisessa jossa sanottiin vihreiden Anni (johonkin)mäen sanoneen keskuspuiston rakentamisesta:"vihdoinkin saatiin sekin pusikko betonia täyteen".
Ja jos tosiaan ilmastonmuutos saa metsät sairaammiksi ja myrskytuhojen riski kasvaa ja sitä kautta muodostuu turvallisuusriski niin sitten kyllä parturoitavaa puistoissa riittää.
Kuinkahan monta kuolemantapausta tai vammautumista on kaatuva puu maassamme aiheuttanut? Jos ei metsureita lasketa niin hyvä jos yksi vuosikymmenessä. Äkkiseltään kuulostaa tekosyyltä koko juttu.
Espoossa kyllä metsätöiden jäljiltä metsä vähän rikki mut ehkä se polku siihen tulee
Nää varmaan tulee joskus tulevaisuudessa käsittelyyn, älytöntä esim. Larun kohdalla jos ei joskus bulevardia saada. ELY varmaan pakottaa väkisinrakentamaan Koivusaaren kohdalle jonkun monitasoliittymän joka vie kauheasti tilaa ja taas on hauskaa fillarilla. Ja jalankulkijoilla. Mutta että 2000-luvulla tulee motari alle 2 km päärautatieasemalta ..
Ajatelkaapa jos Espoossakin katsotaan aiheelliseksi "raivata turvalliseksi" vaikkapa Nuuksion metsät. Toivotaan ettei toi turvallisuushakuisuus leviä. Saa muuten pian ajella autolla kauemmaksikin että pääsee vanhanaikaiseen vaaralliseen metsään, jossa toden totta, voi puu kaatua päälle.
En ole ihan nuori poika enää ja olen huomattavan osan elämästäni asunut metsäisillä seuduilla ja kun muistelee niin yhden kerran olen nähnyt kun puita kaatui myrskyssä. Nekin muuten kaatui kun oli raivattu puita pois ja isot koivut jääneet yksin.
Sisähalleihin siirtyminen ei auta, kun siellä tulevat katot niskaan.
Edelleen pääkaupunkiseudun tai lähialueen metsiä ja puistoja (mm. Sipoon korpi, Nuuksio ja Keskuspuisto) käyttävänä olen minäkin huolestunut trendistä, jossa tehdään hyvistä (lue: teknisistä) poluista turvallisia vaikkapa korkokenkäilijöitä ja käsilaukkumatkailijoita varten. Ja penkkejä istutetaan, jotta voi naukkailla firman tykypäivillä skumpan korpivaelluksen aikana. Tällä hetkellä Keskuspuisto palvelee mielestäni hyvin niitä, jotka haluavat kulkea turvallista hiekkatietä pitkin, mutta tarjolla on myös haastetta sitä haluaville. Huvittavaa, että puistoksi luokiteltava KP lienee säilynyt luonnonmukaisempana kuin vaikkapa Nuuksio ja Sipoo, joissa yksistään kylttejä on kylvetty niin paljon, että luulisi niihin jo liito-oravankin osuvan. Huomaan olevani jälleen konservatiivi. Siis en poliittisessa merkityksessä.
Tiedä sitten mitä tuo ”suunnitelmalliset raivaukset ja aiempaa aktiivisempi hoito” (HS) tarkoittavat, mutta pahaa pelkään.
Yhtään kertaa en ole nähnyt kun puita on kaatunut myrskyssä, mutta tämän(kin) syksyn aikana lähes viikottain Mustavuori-Länsimäki-Kivikko -alueelta löytää uusia kaatuneita puita. Ja nämä havainnot perustuvat vain polulle ilmestyviin uusiin esteisiin, joten kokonaismäärä lienee suurempi kuin havainnoitu määrä.
Nämä lisääntyvät(?) sateet yhdessä lisääntyvien(?) myrskyjen kanssa eivät povaa kovin hyvää luonnonmetsien kunnolle. Noita kaatuneita puita kun katsoo, niin hyvin pinnassahan nuo männyn juuret ovat ja kun maa on sateiden johdosta märkää, ei se turve juuri tukea anna.
En siltikään ole tehometsänhoiden puolella, vaikka välillä se puun yli pyörän tunkkaaminen paneekin vituttamaan. Mutta ei kai se puiden vika ole, jos en osaa hyppiä lailla jänösen.
Nuo huolestuttavat enemmän.Lainaus:
Keskuspuiston pohjoisosaan perustetaan kaksi lisää: Haltialanmetsän ja Pakilanmetsän luonnonsuojelualueet.
Alueet pirstoutuvat suojelun, rakentamisen ja eri käyttöryhmille (hiihto,golf,puukiipeily,..) varaamisen takia.
Ajot siis ilmeisesti loppumassa näiltä alueilta. Keskuspuiston suunnitelmassa kommenttina Mountain Bike Club Finland ry:ltä: hyvältä näyttää meidän mielestä.
Keskuspuiston suunnitelma, PDF:n sivut 62 (Pakila) ja 66 (Paloheinä-Pitkäkoski):
Paloheinän eteläpuoli raunioille asti, sekä Paloheinästä Pitkäkoskelle Haltiavuoren itäpuolelta kokonaan, eli myös ukrainapolku.
https://www.hel.fi/static/liitteet/k..._2018-2032.pdf
Muut alueet Helsingin luonnonsuojelohjelma 2015-2024, PDF:n sivut 66 (Kivikko) ja 68 (Hallainvuori).
https://www.hel.fi/static/ymk/Helsin...02909_2015.pdf
Suojelu tietysti tärkeää, jonka lisäksi koiria vapaina pitävät pääsevät viimein eroon niistä pyöräilijöistä, jotka kunnioittavat sääntöjä.
Rip maastopyöräily.
Tulihan se lopulta. Pelkäsin tätä jo kun kunnallisvaalien alla tunnettu pyöräilevä vihreä valtuutettu keskustelussamme oli tästä ilmeisen tohkeissaan.
Keskuspuiston, Kivikon ja Hallainvuoren arvo on käsitykseni mukaan ihmistensuojelualueema paljon korkeampi kuin alueen luontoarvot.
Dodii, jäitä hattuun nyt. Ja Sinnemäkeä äänestämään :)
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005898675.html
Poliitikot pysäyttivät Keskuspuistoon suunnitellut hakkuut – Anni Sinnemäki: ”Vähän enemmän lahopuuta”
Tämähän käy jo jännitysnäytelmästä. Mikähän on kaupungin virkamiesten seuraava siirto. Jään jännityksellä odottelemaan...
Maastopyöräilyn kannaltahan tämä taitaa olla vielä huonompi vaihtoehto. Suojellaan lisää.
Aika vaikeata voi olla maastopyöräilyn totaalikieltäminen ja kukin voi sitten miettiä kohdallaan, että onko omassa ajokäyttäytymisessä jotain sellaista, että sen tyylinen ajaminen pitäisi kieltää.
Selvää on, että metsässä ajaminen aiheuttaa kulumista, kuten kävelykin. Kyse lienee sitten kulumisen määrästä, että mikä taso on hyväksyttävää.
”Hallittu hoitamattomuus” on ollut jo pitkään mottoni niin työpaikalla kuin kotona. HSn jutussa, joka tuli jo eilen kanveesiin todetaan, että ”Keskuspuisto halutaan nähdä metsänä” Sinnemäen sanoin. Nimi on siis ollut väärä jo pitkään (lue: Keskusmetsä), mutta nimenvaihto ei tietenkään välttämättä ratkaisisi muuta kuin tuon oletetun hoitamattomuuden idean korostamisen.
Olenko ymmärtänyt oikein, että luonnonsuojelualue ei välttämättä merkitse pyöräilyn täyskieltoa ja että totaalikiellon ohella pyöräilyä voidaan myös rajoittaa? Aika vähän on onneksi pääkaupunkiseudulla näitä rajoituksia tullut vastaan hevos- ja pururatoja lukuun ottamatta.
Jokaiselle ls-alueelle laaditaan omat säännöt. Pyöräily ei ole automaattisesti kiellettyä ls-alueilla. Jostain syystä aunakin pk-seudulla kielto lisätään yleensä sääntöihin ja uudenmaan ely-keskus hyväksyy sen asiaa ihmettelemättä. Perus kiellon syyt: pyöräily kuluttaa luontoa ja vaarantaa jalankulkijat.
Esim Espoon Friisinkallion hoito ja käyttösuunnitelmassa pyöräilyä ei mainittu alueen ongelmana. Niitä olivat roskaaminen, nuotiot, graffitit ja irtona liikkuvat koirat. No, pyöräily kiellettiin. Yllä olevat ongelmat ratkaistaan lisäämällä opasteita.