Puuterilumipyöräily aamulla oli oikeastaan ihan kivaa.
Printable View
Puuterilumipyöräily aamulla oli oikeastaan ihan kivaa.
Oli varsin ihanaa, kun nuorten miesten Escortti liukuu kahva edellä liikenneympyrässä ja tekee sitten lukkojarrutuksen päästääkseen minut pyörätien jatkeen yli. En olisi arvannut, että tuollaisella tyylillä ajava antaa minun mennä ensin, mutta toisin kävi. Morjestin kiitokseksi huomaavaisuudesta. :)
Koko työmatka oli tänään yhtä ihanaa hetkeä alusta loppuun. Jotenkin vaan tuollainen kuiva pikkupakkanen on aivan ihana pyöräilysää. Nyt oli sopivasti vaatettakin, niin ei tullut kuumakaan. Sitten tie ei ollut aivan sileäksi aurattu vaan siinä oli kevyt lumikerros päällä ja alkumatka oli aika töppyräistäkin, mutta ei haitannut kun tiesi, että tie on vain osan matkaa heikompilaatuista. Ja onhan se hauskaa ajella välillä rytinällä eteenpäin, eikä vaan pelkästään lasketella pitkin tasaista alustaa. Ja kuinka kaunista oli, lumiset puut ja pellot:) Talvi on upea vuodenaika!
Tulipa hyvä mieli töihin ajellessa, kun Oulunkylässä oli jaettu klv, josta oli hiekoitettu vain jalankulkijoiden puoli.
Tänään oli kyllä iltapäivällä upea käydä ajelemassa Keravanjoen vartta, vaikka jonkin verran olikin tuota pakkasta. Jossakin rantapensaassa lauloi talitiainen, joen jäälle oli ilmestynyt eläinten jälkiä, aurinko melkein näkyi ohuen pilviverhon takaa, ja lunta oli kuin postikorteissa.
Aamulla olin valmistautunut ajamaan pöpperössä ja auraamattomilla kevleillä töihin reilusti normaalia hitaammin.
Iloinen yllätys oli että 75% oli aurattu aamulla, eikä muissakaan kohdissa ollut menoa stoppaavaa.
Niinpä ehdin selvästi ennakoitua aiemmin töihin.
Aurauspenkat alkavat olla näkyvyyttä estäviä, täytyy muistaa kurkistaa penkan taakse ja tehdä itsestä näkyvää.
Kyllä tällaisilla keleillä kelpaa ajella. :)
Päivällä vain viisi astetta pakkasta, kyllä rullasi mukavasti myötätuulessa kun ei -25C pakkanen jäädyttänyt pyörää. Myötätuuleen ajaessa ei lumipyrykään haitannut. :-)
Eilen Pakilantien klv:llä tuli vastaan ryhmä n. 12-vuotiaita poikia (jonkun urheiluseuran lenkki) ja mietin mitenkähän siitä pääsee läpi kun juoksivat koko klv:n leveydellä ja sitten keulilla juokseva huutaa kovaan ääneen "reunaan" ja hienosti ryhmittäytyivät toiseen reunaan.
Tänään Turun keskustassa kotimatkalla huomasin, että pyörä pitää ihmeellistä ääntä, kuin jokin olisi irti ja ilmeisesti asian huomasivat myös kaksi miestä, jotka olin hetki sitten ohittanut.
Pysähdyin tarkistamaan Meridan (maastis) takarengasta, joko se ois pompannu paikaltaan, mutta ei, paikallaanhan se oli (kerran käynyt näin aiemminkin).
Yllättäen nuo kaksi miestä pysähty auttamaan ja vilkaisivat pyörää.
Siinä hetken juteltiin ja ihmeteltiin, kun äänen lähteeksi selvisikin sitten takalokari joka löysänä pomppi pois paikaltaan ja ilmeisesti jäätä ja kiviä sitten jäänyt sinne renkaan ja lokarin väliin pitämään ääntä.
Noh onneksi ei sen pahempaa, pitää vaan kehitellä jotain, että sais sen lokarin pysymään paikallaan :rolleyes:
Yllätti niin paljon, että tuollaisia herrasmiehiä on vielä olemassa ja pysähtyivät auttamaan neitoa hädässä :)
Tuli kyllä niin mielettömän hyvä fiilis loppupäiväksi :)
Kiva kokemus tänään keskuspuistossa: lähestyn takaa päin kahta koiraa ulkoiluttavaa jalankulkijaa, ja kilautan kelloa. Tämä nostaa heti käden ylös merkiksi siitä, että on kuullut kellon soiton, ja nykäisee koirat lähemmäksi itseään. Ohitan ja heilautan kättä kiitoksena.
Vähemmän ihana, mutta omalla tavallaan huvittava kokemus tuli hieman myöhemmin samassa keskuspuistossa: lähestyessäni takaa päin jalankulkijaa kilautan taas kelloa varmuuden varalta. Jalankulkija säpsähtää ja hypähtää parikymmentä senttiä ilmaan, mutta jatkaa sitten kulkuaan normaalisti. En muista nähneeni aiemmin tuollaista reaktiota, ja mielestäni kilautin kuitenkin ihan kohtuullisen matkan päästä.
Viitaten autoilijoiden kykyyn joustaa lumikeleillä:
Eilen Eduskuntatalon lähellä lumivallien kaventamaa kelviä ajaen suojatietä lähestyessä edessä oli ryhmä jalankulkijoita. En soittanut kelloa, ajoin rauhassa ryhmän perään. Vihreää odottaessa väistyivät ja tekivät minulle väylän ajaa. Kiitin sanoen "joustoa, puolin ja toisin", annoin ryhmän lähteä liikkeelle ensin.
Saman oon huomannu, mitä huonompi keli, sen mukavampia ihmiset keskimäärin on. Ei oo ollu yhtäkään nihkeetä tilannetta jalankulkijoiden kanssa nyt hyvään toviin. Ja toki itsekin pitää huomioida jalan liikkuvat, niin harva liikkuu pyörällä että se tulee vähän yllätyksenä. Kiitos, käden heilautus ja anteeksi (varsinkin kun kello on jäätynyt äänettömäksi parina päivänä) on jeesannu kummasti.
Kiva ajaa pyörän rempan jälkeen. Uutta mm pitemmät kammet ja kiekot. Levee virne naamassa ja kotona sattu ku piti puhua jotain jollekin. Kiva keli
Mukavaa oli päästellä kuivalla pyörätiellä 9km pätkää edestakaisin kesäkumeilla. +4°c ja aurinko paistoi:)
Tuosta http://g.co/maps/wrhc9 olin yksi päivä ajamassa vasemmalla näkyvää kelviä, aikeissani kääntyä oikealle, näytin suuntamerkkiä hyvissä ajoin ja kas, samaisesta suunnasta tuleva auto pysähtyi suojatien eteen. Minä siinä, että ei näin voi tapahtua. Kiitin ja ylitin suojatien.
Tuolta oikealta tullessa yli on pyöräijällä etuajo-oikeus, eikö? Pyörätie jatkuu toisella puolen. Miiten sitten minun tapauksessani? Olisinko voinut posauttaa auton alle ollen etuajo-oikeuksinen?
Kellon käytöstä: Hyvin jengi (jalankulkijat) väistää, kun kilkauttelee ajoissa. Suosittelen.
Ei, pyörällä kevarilla ei ole ‘etuajo-oikeutta’. Ainoa tapaus (kolmioiden lisäksi) jossa auto väistää on jos se kääntyy sille tielle jota sinä ylität*.
Ajoradalla pätevät samat säännöt kuin muillekin ajoneuvoille.
* Eli esimerkkikuvassa jos olisit ylittämässä oikealla olevaa tien suuntaista jatketta (en tosin muista onko se oikea jatke), sinne parkkipaikalle kääntyvät autot ovat väistämisvelvollisia.
^Minusta tuossa ei ole muuta jatketta kuin se, jota Halloo Halloo ylitti. Tällöin kun sitä lähtee ylittämään, parkkipaikkojen suunnasta (kuvan oikea yläreuna) tulevat ja vasemmalle kääntyvät autot väistävät ylittäjää. Muita pitää pyörällä ajavan väistää. Tosin tossa on hyvä paikka jalkautua ja taluttaa.
Pari skenaariota, (karttalinkki uusiksi http://g.co/maps/qmgsp ), yritän olla mahdollisimman selkeä.
1. ajan vasemmalla olevaa punaista kelviä (länteen), aion kääntyä oikealle Paavo Nurmen tielle (etelään)
2. ajan Paavo Nurmen tien pyöräilykelviä (kuvassa oikealta vasemmalle) ja aion mennä Mäntymäentien yli (pohjoiseen)
^ Oletko tosissasi? Rhubarb tämän jo tuolla yllä selitti:
Kun ajat pyörällä kevyen liikenteen väylältä ajoradalle (ylittääksesi sen), väistät sekä oikealta että vasemmalta ajorataa pitkin tulevia. Poikkeukset tähän ovat ajoradalla oleville kolmio, stop-merkki ja tuo kääntyminen sinun reittisi poikki. Tässä taitaa olla kolmio tuolta Paavo Nurmen tien suunnasta tuleville, mutta olisit muutenkin väistämisvelvollinen sieltä kelviä pitkin tullessasi.
^Kuvassa tuo risteys on juuri topikkiin sopivasti ihanan tyhjä. Yleensä kun itse osun tuosta menemään, niin kulkijaa jos jonkinlaista on liikkeellä, siksi tuo jalkautumis- ja talutusvinkki.
Jalkautuminen on hyvästä, muuttuu jalankulkijaksi ja autojen on väistettävä. Kaikessa liikenteessä risteysalueille, parempi pysyä hengissä, kuin pitää kiinni oikeuksistaan.
Tuolla muistutukseksi sääntöjä, väistämisvelvollisuudet alhaalla kuvien kera:
http://www.polkupyoraily.net/wiki/Li...C3%A4nn%C3%B6t
Kaikessa lyhykäisyydessään laki kertoo jokseenkin näin: Kun autotie ja kevyenliikenteenväylä risteävät keskenään, eikä autotielle ole liikennemerkein ilmoitettua väistämisvelvollisuutta, katsotaan kevyenliikenteenväylän olevan risteävä tie.
Risteävä liikenne taas on väistämisvelvollinen. Suojatiesääntö pätee ainoastaan jalankulkijoihin, käsittää myös rullaluistelijat ja kulkinettaan taluttavat mopoilijat ja pyöräilijät. eli tuolla pyörätienjatkeella olet väistämisvelvollinen ylittäessäsi autotietä, tulit mistä suunnasta hyvänsä pyöräilemällä.
Onpas hyvin harjattu kelvi ;)
Ei tapahtunut kelvillä vaan Kumperepuistossa, jossa puolen tunnin ylös-alas- tempomisen jälkeen mäenpäälle pysähtyessä 100m päässä toisella kumpareella kiipeilytelineessä "hölmöilyä" seuranneet varhaisnuoret antoivat raikuvat aplodit! LoL! :)
Ei kelvillä, mutta tänään maantielenkillä tyttö mopedilla toinen kyydissä ajoivat vastaan. Just siinä kohdalla kypärän sisältä kuului reipas kannustushuuto, jaksaa jaksaa.... Veti suupieliä mukavasti ylöspäin :)
Joku kevätpörriäinen ilmeisesti pistänyt autoilijoita, koska peräti neljä pyörätielle nokkansa ajanutta autoilijaa peruutti, kun näkivät minun tulevan pyörällä. :) Luonnollisesti kiitin nostamalla kättä.
Hmm, tuollainen väistäminen on jo lentopusun arvoinen teko! Tai sellainen haltioitunut toinen käsi sydämmellä kumarrus olisi paikallaan.
Kun on vähän wow efektiä, niin lähtee hyvä sana kiertämään. Ihminen oppii parhaiten ja nopeiten positiivisella palkitsemisella.
P.s. toivottavasti autoilijat katsovat peruuttaessaan myös taakseen...
Äsken oli kyllä koko lenkin verran ihanuutta, kevään/kesän eka t-paita lenkki tuli heitettyä.. alussa tuuli kovasti vastaan, mutta taitekohdassa tälläkertaa ei käynyt klassissa ja kotiinpäin lasketeltiin jopa myötätuulessa. Paljon myös kivannäkösiä naisia liikenteessä, oon niin varma, että tänäkesänä rakkaus löytyy lenkkipolun varrelta <3 nyt vielä ne pyöräilykengät hankintaan, niin pääsee täysiä. Yllättävän kovaa kyllä pääsee avareillakin.
Kiitos HEPOlle aamuisesta kahvista ja sämpylästä! Viittaan siis Helsingin Suvilahdessa järjestettyyn pyörätempaukseen, joka keräsi ainakin 8.30 paikkeilla väkeä runsaasti paikalla. Siellä oli pyöräilyasuun pukeutunutta porukkaa, mutta myös "tavallista" kuminkuluttajaa. Ja sää oli pääkaupunkiseudulla mitä mainioin. Mietin että mihin kohtaan tämä tapahtuma teemallisesti tulisi laittaa, ja samalla huomasin että kevyen liikenteen väylällä näyttäisi olevan kymmenkertaisesti enemmän vihastumisen kuin ilahtumisen aihetta. No, tämä oli hyvä ja positiivinen juttu ainakin omasta näkökulmastani, ja hyvä muistutus siitä, että nyt siellä tiellä on muitakin polkijoita kuin meitä aktiivipyöräilijöitä.