Onko yleinen mielipide että Canyon Endurace on alkaen hinnat -kuiturunko?
Printable View
Canyonin malliston sisällä se on sitä, paremmissa kuituisissa Enduraceissa on CF SL (superlight). Sen päälle on vielä CF SLX (extreme). En ole havainnut että CF olisi mitenkään huonon rungon maineessa, mutta enpä ole asiaa seurannut. Enduracea ei taida olla kuin kaksi mallia "pelkällä" CF:llä, molemmat vannejarruilla. Vähänkin kun mennään hinnassa ylöspäin on vähintään SL runkona.
---
Tässä on monta kertaa tänne postaamani linkki, jossa kahta osiltaan samanlaista Enduracea (AL ja CF SL) vertaillaan keskenään: https://granfondo-cycling.com/carbon-or-aluminium/ Laitan sen nyt vielä varmuudeksi, kun runkomateriaalin valinta näyttää mietityttävän pyörän ostajia. Se ei vastauksia anna siihen millainen perus-CF on mutta jotain osviittaa voi antaa runkomateriaalin valinnan miettimiselle.
^Aivan juu. En ole itsekään aivan vakuuttunut kuiturunkojen tuomasta lisähyödystä vs. alurunko ja laittaisin (ja laitoinkin) rungosta säästyneet rahat ennemmin vaikka laadukkaisiin kiekkoihin.
Tässä GNC:n pohdintaa aiheesta: https://youtu.be/e4oUAH4UWVQ
Tuossa olisi Canyonilta heti saatavissa Ultimate. Löytyy vielä koossa M ja L
Kuitu ja levyt, erikoisuutena maalaus berliiniläisen taiteilijan suunnittelemana, käsin teipatut ja maalatut rungot
https://www.canyon.com/fi-fi/road-bi...nfarbe=BK%2FMC
ei ihan hinnat alkaen malli muttei myöskään loppuen
lisäys: ylitti uutiskynnyksen myös omalta osaltani tuon värityksen johdosta, Ultimate mallina lienee uusiutumassa lähitulevaisuudessa
Henkkoht en missään tapauksessa enää ostaisi vannejarrullista maantiepyörää v.2021, jos levarimalli on saatavilla samaan hintaan. Ei ole mitään negatiivista sanottavaa levyjarruista omassa käytössä maantiellä. En toki ostaisi myöskään alumiinista maantiepyörää, jos muutaman satasen lisäinvestoinnilla saa kuiturungolla varustetun mallin :)
Levarit ja kuiturunko pop jos jälleenmyyntiarvoa arvostaa.
Canyonin nyt myynnissä olevat ltd mallit on speksattu aika mielenkiintoisesti; näyttäisi olevan "aeroadin " vanteet ja vastaava osasarja.
Da di2 + dt swissin 62 vanne, paino 7,00 kg. Vanne on tasolla 1.650 g ?. Eli alle 7 kilon mennään myös muilla osasarjoilla, jos vanne ehkäpä pyörään luonteeseen paremmin sopiva
Force+zipp 404 /edellinen malli), paino 7,56 kg. Vanne yli 1.800 g ja forcekaan ei vissiin ihan keveyin
Juu, en minäkään enää uutena vannejarrua ostaisi. Perustuu ihan fiilikseen ja siihen mihin markkinat menee/ovat jo oikeastaan menneet.
itte en maantiepyörästä ymmärrä mitään mutta jos innostuis niin kyllä se varmaan kuitu ja levyjarrut ois ja tilaa haarukoissa 30 mm kumille mutta en sitä sähköistä vaihtajaa osais tässä vaiheessa arvostaa mutta voihan sekin hyvä käytössä
mulla on sähköinen täysjousto pyörä ja siinä painaa kiekot sen 1380 g niin eikö tommonen 1800 g oo jo paljon painoo ?
Weighweeniesissä oltiin arvailtu jotakin sen kaltaista, että ovat Canyonilla alkaneet Aeroadin varatuista komponenteista kasaamaan näitä paketteja ja laittaa tavaraa eteenpäin. Aeroadeja ei vissiin hetkeen ole tulossa myyntiin ja vähän ikävä varastoida vanhentunutta osaa tämän takia. 12sp DA on aika lähellä myyntiä.
Ainakin itseäni saattaisi kyrsiä pitää Aeroadia vuoden tilauksessa ja saada se vanhentuneella osasarjalla ja viime vuoden kiekoilla täyteen rahaan, mutta niin siinä taitaa kuitenkin käydä. Sama tilanne tosin monen muunkin valmistajan kohdalla, että toimitusvaiheessa saat jo valmiiksi vanhentunutta tavaraa.
Kannattaa miettiä käyttötarkoituksen mukaan. Jos haluat leveetä rengasta ja mahdollisesti harrastaa kevyttä gg:tä niin levyt. Jos puhdas maantiekäyttöä niin vannejarrut ja ketteryys olisi oma vaihtoehto.
Ei jaksa kaivaa Canyonin sivuilta, mutta oliko näissä muuten samat osasarjat? Ne jotkut hinnat alkaen massiiviset levyjarrukahvat (105?) oli joskus ainakin itselleni käteen sopimattomat mitä en ottaisi omaan pyörään, mutta saatto nekin päivittyä sirommaksi.
Kannattaa myös huomioida, että Canyonin malleissa on pieniä geometria eroja levy- ja vannejarruversioiden välillä, vaikka kuinka olisi Ultimatesta tai Enduracesta kyse.
Itse ostin laikkajarrullisen syistä, että maastokuskina olen niihin tottunut ja laikkajarruversion geo vaikutti niiden pienien eroavaisuuksien takia itselleni sopivammalta, vaikka todennäköisesti se vannejarruversiokin olisi ollut ok.
Nousuaikoihin, nousuaikoihin... ;)
..ja kevyempää pyörää nyt vaan on hauskempaa ajaa.
Jokainen toki painottakoon niitä asioita joita tahtoo, ja varmasti riippuu paljon ajoista/reiteistä, mutta mun on kyllä vaikeaa nähdä itselleni oleellisia hyötyjä levyjarruista. Siis hyötyjä jotka kompensoisi painavammat osat, painavamman rungon, korkeamman hinnan ja hankalamman huollettavuuden, jne. Joo, onhan ne levyjarrut vähän paremmat tuntumaltaan/teholtaan (varsinkin märällä), mutta maantiepyörällä se itse renkaan pito rajoittaa niin paljon (varsinkin märällä) että tuo hyöty on kovin marginaalinen ainakin suomen maastoissa.
Mutta kuten sanottua, tämä on vain minun mielipide, ja ymmärrän olevani hyvinkin "old-scool" -osastoa. Siltikin tuntuu mielipuoliselta, että vaikkapa mun 10v sitten "hinnat-alkaen" osista ~tonnin budjetilla kasaama kiinakuitupyörä ei ole yhtään painavampi kuin tuo 7 tonnin canyon. Ja jos vaihdan Borat alle niin se on jo kevyempi ja varmaan lähes yhtä aerokin.
Mulla ei ihan valtavasti ole vertailukohtia erilaisiin jarrutyyppeihin, mutta siltä ainakin tuntuu ja näyttää, että vaikka hydraulisen jarrun huoltaminen vaikeampaa onkin mekaaniseen verrattuna, ei niitä kovin paljoa tarvitse huoltaa mm. itsesäätyvyyden takia. Mekaanista levyjarrua sai rassata vähän väliä ja liekö vannejarrukaan immuuni säädön tarpeille ym.?
Joskus tulee nestejarruissa nesteiden vaihto eteen ja sen sellaista, mutta ne hommat ajattelin teettää ammattilaisella. Suomessa jarrutellaan niin vähän ja kevyesti että luotan nesteiden kestävän pitkään. Ainakin mineraaliöljyn jota Shimano käyttää. Shimanon mineraaliöljyssä on valtava kiehumispiste eikä se absorboi vettä. Ajattelin että 3-4 v tuolla mahtaa mennä ennen vaihtoa ja sekin vaihtoväli saattaa olla ylitiheä.
Muox. Cxmagazinen haastatteleman Shimanomiehen mielestä näitä ei maantiepyöräilijän tarvi paljon vaihdella
https://www.cxmagazine.com/disc-brake-bleeding-mechanical-monday-gravel-bike-cyclocross-magazine
Tässä kun kattelee jatkuvasti tota Canyonin tarjontaa niin huomaa selvästi että levyjarrulliset mallit menee alle 5 minuutin kaupaksi ja vannejarrulliset saattaa olla tunninkin. Mutta yhtäkaikki, jokainen sieltä menee kyllä kaupaksi aika nopeasti.
^ Onko sillä jälleenmyyntihinnalla loppujen lopuksi merkitystä? Ei se vannejarrullisen hinta nollaan romahda ja jos se on pari pari kolme sataa suhteessa vähemmän kuin levariversiolla jonkun vuoden päästä, niin mitä väliä?
Eri asia sitten on, jos levyt sopii paremmin omaan ajoympäristöön / -tottumukseen. Tai jos sitten vain haluaa levyt, niin käden voi aina laittaa syvemmälle taskuun.
Levyjarrut ovat tosiaan nyt pop, ja levarirunkoihin saa lähitulevaisuudessa oletettavasti paremmin premium-kiekkoja kuin vannejarrullisiin. Toisaalta vanneversioita saa vähän käytettynä suht halvalla - itsekin ostin Enve SES 3.4 setin varsin huokealla viime vuonna.
Olen vakaasti vannejarrujen kannattaja. Kirjoitin pari päivää sitten aiheesta ja omista syistäni vähän enemmänkin blogiini.
Joo, en varmaan itsekään lähtisi pyörää pelkästään jarrupäivityksen takia uusimaan jos käyttökelpoinen vannejarrupyörä olisi jo olemassa, mutta tässä ollaan hankkimassa uutta pyörää nyt. Rakensin nyt keväällä uuden levyjarruilla varustetun maantiepyörän, painoa tuli 7,5 kg ajokunnossa (50mm kiekot 28mm GP5000TL kumeilla ja Ultegran polkimilla). Runko painoi jotain 943g enkä nyt hankalammasta huollettavuudesta oikein tiedä: vaihtaa jarrupalat kun tarve on ja siinäpä se? Joutuu niitä vannejarrujenkin vanteita putsaamaan, vaijereita vaihtamaan ja paloja säätämään. Gravelin etujarrun ilmasin tuossa parin vuoden ajon jälkeen paloja vaihtaessa, ja siihen meni 30 min kokonaisuudessaan. Etuja on isompi rengastila ja jarrujen toiminta säästä riippumatta.
Mulla on menossa kauhia päänsisäinen paini millä jatkossa ajan. Toisaalta kiinnostaisi modernisoida ja keventää nykyinen wanha sotaratsu (Cicli B) ja se voisi toimia hiekkatiepelinä ja toisilla kiekoilla/rengastuksella maantielläkin. Jäätyvä takajarruvaijeri ei tietty sillä korjaannu eikä takajarrun suunnittelufiba.
Toisaalta uusi ja endurance-pyörä houkuttaa. Mutta sitten taas toisaalta gräveli voisi olla käytännöllisempi kaksin kiekoin.
Valintoja, valintoja...
Onhan kuitu tietenkin monessa mielessä hyvä runkomateriaali. Mutta on siinäkin omistajan kannalta omat puolensa, että ei tule mieleen käydä tuolla toisessa ketjussa keskusteluja, että mitäs nyt kun ketju tipahti ja raapaisi keskiön / takahaarukan tienoilta, tai pitääkö olla huolissaan, kun rungosta muuten löytyi naarmu. En ole nuukuuttani muovipyörää omistanut niin valaiskaapa kokeneemmat minua, mitä etua siinä on vs. alumiininen, ja etenkin mitä etua jos ei ole painoeroa? Entä jos alumiinisessa on hiilikuituhaarukka, hiilikuituinen satulatolppa ja leveähköt renkaat (esim. 28mm) jolloin enimmät tärinätkin on saatu kuriin, jos niitä nykyisissä alupyörissä muutenkaan liiaksi on?
Totta ihmeessä kuiturungossakin ketjut tippuu, pyörä kaatuu maantiekisojen kasoissa jne... naarmuja riittää. Juuri viime viikolla jäi ketjut tosi hankalasti jumiin valkoisessa Cervelo P2 kuiturungossa. Koska oli kisatilanne, niin koitin jos olisi pientä voimaa käyttäen noussut ajossa pyörittäen. Ei onnistunut, mutta tuli kyllä jokunen muisto. Se kuuluu asiaan, että uutena kalliin pyörän naarmuja murehtii ja pikku hiljaa tottuu siihen, että ajon merkkejä on.
Ei alumiini ole muuttunut yhtään sen huonommaksi runkomateriaaliksi kuin se oli ennen (tai oikeastaan sekin on kehittynyt hydroformauksen myötä). Kaiken lisäksi se on paljon paremmin kierrätettävä kuin hiilikuitu.
Minä en osaa vastata siihen onko jompi kumpi materiaali yksiselitteisesti parempi. Omassa käytössä on ollut ja on alumiinipyöriä, jotka ovat joko painavampia, löysempiä tai kovempia kuin kuiturunkoiset pyöräni. Kuiturungot tuntuvat hyvältä ajaa: koen että ne ovat samaan aikaan jäykkiä ja niissä on silti sopivaa joustoa.
Niin ja jos siitä alumiinista yritetään tehdä kevyttä, niin se ei ole takuulla kuituarunkoa parempi kestävyydeltään. Kuitua voi korjata, alumiinia ei.
Oma vähäinen kokemukseni tukee tätä. Kuiturungoista osataan tehdä nykyään joustavia yhdessä suunnassa ja jäykkiä vastaavasti toisessa suunnassa.
Itse ostin tänä kesänä ekan oikean maantiepyörän ja vaikka se on tuollainen Canyonin halpismalli ja vielä muka kisaisa sellainen niin olen varsin hämmästynyt kuinka mukava se on ajaa, mutta ei myöskään elä alla, kun annetaan watteja kampiin. Mulla on ollut pari alumiinista crossaria ja toinen oli kamala kanki, toinen oli mukavampi, mutta kyllä se notkui eri tavalla kuin tuo Canyon. Painavampia ne varmasti oli molemmat.
Kylläpä on hienoa yrittää tilata pyörää Canyonilta. Kaksi kertaa ollut jo tuote ostoskorissa ja maksaessa ilmoittaa ettei tuotetta ole enää saatavana.
Nyt on vihdoin Canyoneja myytävänä joten jos täällä oli joku muukin havittelemassa niin kannattaa olla nopea.