Tuosta ei TMT-tappio pahene :D
Printable View
En sittenkään malttanut pysyä poissa satulasta vaan piti minunkin käydä kokemassa millaista talvipyöräilyn riemu ja huuma voi olla. Olosuhteet olivat tietenkin jo huomattavasti paremmat tai oikeastaan kokonaan toiset kuin aiempina päivinä jolloin vain sitkeimmät ja vahvimmat ja päättäväisimmät jatkoivat ajoa, mutta osani sain eilen minäkin.
Tuli konkreettisesti koettua että talvipyöräilyssä on taidon, tasapainon ja tahdon lisäksi tärkeää oikea ajoitus: pitää osata ajaa silloin kun pyörätie on jo aurattu mutta ennen kuin viereisen ajoradan lumet on aurattu jo auratulle pyörätielle. Kieltämättä tuotti pientä tyydytystä kun selvitti jonkun sellaisen pätkän ajamalla, mutta silloin kun sitä lumimoskaa oli paksulti minulla ei yksinkertaisesti riittänyt jalkaa. Pari kertaa siirryin ajamaan ajoradalle kun kuorrutettua kelviä näytti vain jatkuvan.
Koomisin tilanne oli kun ajoin hyvin aurattua kelviä kunnes jouduin pysähtymään koska edessä oli julmetunkokoinen kuormaaja(?) joka peruutteli ja työnteli isolla kauhallaan lunta ulommalle sivuun kelviltä. Työkoneen kuski teki tilaa ja vinkkasi minut ohittamaan: kymmenen metriä sen takana kelvin tukki toista metriä korkea lumivalli:D Ei auttanut kuin mennä siitä yli cyclocrosstyyliin, polvia myöten lumeen upoten.
Reitinvalinta voi muutenkin olla enemmän tai vähemmän onnistunut. En oikein ymmärrä enkä keksi syytä miksi ja miten jossain pystytään auraamaan kunnolla, mutta jossain jätetään muutaman sentin lumikerros joka sitten keleistä riippuen hankaloittaa talvipyöräilijän etenemistä enemmän tai vähemmän.
Ja sitten ne ajoradan ylitykset joiden kohdalla joutuu miettimään yrittääkö painaa vauhdilla ja voimalla läpi vai stoppaako matka joka tapauksessa siihen paksuun ja tiiviiseen lumiesteeseen jonka ajoradan putipuhtaaksi auraaminen on suojatien ja kelvinjatkeen kohdalle synnyttänyt. Tai ne pienemmät kadut joita ei ole vielä paremmin ehditty aurata ja etenkin niiden risteykset jotka ovat pelkkää mössöä urineen ja valleineen joista ainakaan kaltaiseni pyöräilijä ei ajamalla selviä...
Tällä viikolla 10h ja 170km työmatkaveivausta. Yhteensä 788km tammikuussa. Tänään aika suolainen olotila, pakko vähän levätä välillä.
Tänään töihin 1:50'.
Takavaihtaja juuttui pienimmälle rattaalle - oli kivaa.
Takavaihtajan vivuista toimi vain, jolla vaihdetaan pienmmälle rattaalle.
Toinen oli veltto; sitä sai veivata eikä mitää tapahtunut;vivussa ei ollu minkäänlaisto vastusta / tuntoa.
Simano Deore - olisiko kellää arvausta mistä johtuu?
^Jää. Vaijerissa tai jossain muualla vaihteistossa. Jos joku tietää tarkemmin, niin kertokaa. 5 min sulattaminen riittää toiminnan palauttamiseen.
Ensimmäistä kertaa aamun työmatkalla ohitin kelvillä hiihtävän (luistelutyylillä :) ) Jäljistä päätellen oli jo useamman kilometrin tehnyt matkaa... Ei kovin usein varmaankan toistu pääkaupunkiseudun kelveillä.
Vivussa oleva rasva ja lika jämähtää. Joskus toimii, kun vipua painettaessa peukalolla samanaikaisti kampeaa vipua vähän ylöspäin. Parempi korjaus suihkuttelemalla jotain ohutta puhdistus- / voiteluöljyä vivun sisään. Voi toki olla, että vivusta on jotain lohjennut tai kulunut loppuun, että nuo konstit ei enää auta.
Dr TuKo & HMK,
Kiitos.
Ei taida olla tavallista :). Ite osuin kumminkin sekä maanantaina että keskiviikkona (eri kohdissa eri päivinä) väylille, joita pitkin joku oli edennyt luistelusuksilla. Tiistaina en itsekään kulkenut fillarilla, joten en tiedä sen päivän jäljistä.
Ja jos olisinkin ko. hiihtäjän nähnyt, niin varmastikin vain selkäpuolelta...
Olen tehnyt merkittävän huomion: Näyttäisi olevan energiankulutuksen puolesta melko sama ajanko 5” läskillä (nastarenkain), 3” kesärenkailla vai 40 mm talvirenkaisella cyklolla. Näin sanoo sykevyöllä varustettu kalorimittaus ja omat tuntemukset. Ajoin tänään jopa paljasta pintaa cyklolla pohjoisbaanalla,
Jostain kumman syystä pidän kuitenkin enemmän leveämmistä renkaista. Vasta cyklolla nimittäin huomaan, että nopeasti katsoen hyvin auratut KVLit onkin upottavia soita ja eturengas meinaa turhan usein lähteä omille teilleen. Minä olisin niin halunnut ajella talvisin juuri rakentamallani käyräsarvisella, mutta ei kyllä näillä ehdoilla. Lisäksi voin leveämmillä gummeilla toteuttaa ikuista lasta sisälläni eli mennä melkein mitä reittiä vain.
Sent from my iPad using Tapatalk
Taitaa talvipyöräily jatkua: etelään(kin) luvassa 20 cm lunta lähipäivinä.
Sent from my iPad using Tapatalk
Nyt on kyllä tehtyä aivan omituisia havaintoja: KVLi on kohtuullisessa kunnossa, mutta viereinen ajorata aivan mahdotonta lumimössöä. Fuuga taitaa sinnikkäästi ajella cyklollaan?
Eilen oli kyllä Espoossa keskimäärin aika hyvässä kunnossa pienemmätkin reitit, tosin havainnot vain Suomenoja - EKP - Olari - Omena akselilla
Tässä on nyt lumisena aikana tullut ihmeteltyä tuon plussamaasturin huonoa kulkua. Rengas näyttää nappulaltaan ihan hyvältä, mutta pitoa ei ole. Ikään kuin eturengas ei jaksa syrjäyttää lunta ja takarengas jää kantamaan sen verran lume päälle ettei vetopitoa ole. Jatkuvaa tunkkaamista. Edelliset talvet kapealla renkaalla on ollut helppoa.
Tänään sama auraamaton tie niinkuin ennenkin. Plussalla ihan kökköä... Umpiromu picnic vertailun vuoksi alle 30mm kesärenkailla ja kas, voi ajamisen helppoutta. Onko nyt niin että olen liian kevyt leveälle renkaalle jotta se voisi "purra" lumeen? Vai mikä tässä on vikana? Alkaa olla vaikea uskoa läskipyöriinkään, kun vain vahvistuu hyvät kokemukset kapeilla renkailla.
Minä juuri luovuin kapeista leveiden hyödyksi. Tässä on monta, monta kohtaa mutta kapea lienee sillon parhaimmillaan kun vastustavan lumimassan alla oleva alusta on mahdollisimman tasainen. Ideaalitapauksessa rengas siis ”leikkaa” lunta, kun taas leveämmät työntävät edetessään merkittäviä lumimassoja, mikä on tunnetusti raskasta. Minun matkoillani alusta ei ole valitettavasti tuollainen. Olisi jos tarpeeksi usein aurattaisiin ja/tai aura olisi riittävän raskas eli pureutuisi lumeen riittävän tehokkaasti.
Edellä olen muistuttanut ilmanpaineista. Niillä on etenemisen kannalta todella iso merkitys. Ja mainitsemallasi kuviolla. Näillä lumilla alkaa tosioloissa jo läskikin olla vaikeuksissa ilman kunnollista kuviota.
Sent from my iPad using Tapatalk
Pitikin mainita että noin 1 barin paineilla on menty. Siitä sitten paineet on ehkä laskeneet, parin viikon välein pumppailen. Nastarenkaista olen parhaimmaksi todennut juuri 30mm, leveämmät on olleet minusta raskaita ajaa.
Tänäänhän on hyvä muidenkin tehdä vertailua. Mikä ero löytyykään läskin ja vaikka cyclon välillä.
Sitten vielä täytyy mainita, että kun minulla on cyklossa Maran wintterit niin tietäähän sen mitä touhu on. Olisin sijoittanut (luultavasti) tänä talvena vihdoin Gravdaleihin, mutta nehän lakkasivat existoimasta ja Terrenen muuten ilmeisen hyvät gummit eivät kuulemma pitele ilmoja.
Sent from my iPad using Tapatalk
Pistän kyllä bissen eli kaffen jos/kun nähdään. Asennetta. Taitoa.
Läskissä ilmeisesti toimii uskomattoman pienet paineetkin. Plussassa 0,5 tuntui jo ihan holtittomalla. Lienee 2.8 leveä rengas ihan turha(talvella), mutta onko oikea suunta maastossa leveämpään vai kapeampaan, siinä pulma.
Kyllä se tuolla maastossa taitaa mennä niin, että ensin mennään läskillä (jos aina silläkään) ja sitten muilla. Viime talvena helmikuun aikoihin oli esim. Stadin keskuspuiston polkuverkosto käytännössä sementtiä eli siellä ajoi jo melkein millä vain.
Niin ja eilen huomasin mettässä, että kun tipahti siitä rännistä niin lunta alkaa olla sen verran paljon että sinne uppoaa mies. Minulla mittaa keskivertokuskia enemmän, mutta jalat alkavat loppua. Vauhtiin pääsykin alkaa olla hankalaa.
Saattaa olla. Tosin ainakin meillä päin taitaa olla aurauskalusto äänistä päätellen jatkuvassa ajossa. Eli täytyy aamulla herätä ajoissa maastotiedusteluun.
Toisaalta, oma kulkupeli on ulkovarastossa johon saa kahlata metrisessä hangessa kun en ole jaksanut tehdä lumitöitä lähipäivinä ja lumisade on mukavasti kinostunut pihalle.
Vaihteet toimivat kun pyörä oli yön yli lämpimässä.
^Ehkä voitelun paikka.