Viis naarmuista, mutku inssi valittaa joka vuosi, ettei pohjan palkit saa olla lytyssä. :D
http://i.imgur.com/XxOxaMQ.jpg
t. Kusiurpo
Viis naarmuista, mutku inssi valittaa joka vuosi, ettei pohjan palkit saa olla lytyssä. :D
http://i.imgur.com/XxOxaMQ.jpg
t. Kusiurpo
Liikennekulttuurin muutos on aika epämääräinen hanke. Miten se tapahtuu?
Tuossa samaisessa opuksessa on todettu näin: "
Koskelantiellä tehtiin suojateiden huomiovalokokeilun yhteydessä videokuvauksia syksyllä 2010
ja talvella 2011, joissa todettiin, että autoilijoiden väistämisaste valo-ohjaamattomalla suojatiellä
on muutaman prosentin luokkaa. Läheisellä Intiankadulla väistämisaste oli noin kolmanneksen.
Havainnot viittaavat siihen, että katuympäristöllä ja kadun roolilla on suuri vaikutus autoilijoiden
väistämishalukkuuteen. Väistämishalukkuus ei todennäköisesti kasva nopeusrajoituksen laskies-
sa, ellei samaan aikaan selvästi muuteta kadun luonnetta."
Uskoisin että juuri kadun luonnetta muuttamalla saadaan nopeuksia alas. Näinhän esimerkiksi Hollannissa on monin paikoin tehty. Helsingin ongelma on se että samaan aikaan on tavoitteena sekä saada isoja automääriä läpi vanhoilta pääväyliltä että laskea nopeuksia niillä samoilla väylillä. Nyt autot voittaa.
Suomessa talvikunnossapito tekee kadun luonteen muuttamisen vähän hankalaksi. Hidastetöyssyt ja keskikorokkeet nostaa aurauksen hintaa. Kuntahan ne tosin maksaa, joten ei se ole keneltäkään pois.
Ei tuohon ylinopeutta tarvita, ei edes rajoitusnopeutta. Tarpeeks monta pikkukolautusta ja kivetystä vasten raahaamista, vähän ku vasaralla naputtelis. :)
Parhaita oli ne Kaivarin töyssyt ennen uutta asfalttia, missä töyssyn molemminpuolin oli painunut kuoppa. Kivasti rapsutteli pohjaa töyssyn kulmaan aina ku renkaat tipahti siihen. Toinen suosikki on suojateiden eteen rakennetut kapeat kummut, mistä isommat ajaa hidastamatta yli, mut tuo kopsautti aina pohjaan, vaikka miten mutkitteli.
Nih! :D
Itse en oikein pidä hyvänä, jos tieliikennekelpoisella autolla ei pääse hidastetöyssyistä yli ilman mahaosumia. Enkä siis tarkoita mitään laikkamadallusbimmereitä vaan ihan tehtaalta sellaisenaan lähteneitä Suomessa laillisia autoja kuten nyt vaikka sekin tapaus kun joku kokkareiden kansanedustaja taisi jäädä possullaan mottiin, koska koroke oli noin 11cm ja possun maavara oli 8cm. Mutta miten nämä töyssynillitykset liittyvät ketjun aiheeseen?!
8 senttiä tosiaan on se Suomessa(kin) laillinen maavara, jolla tulee osumia, kun töyssyt on korkeampia, eikä kaikkia pysty kiertämään.
Tämän vertaahan se liittyy aiheeseen. Jos tosta poistaa turhat huutelut, niin kyllähän se ihan asiaa on. Kun suojateiden eteen/kohdalle rakennetaan esteitä, joiden ylitykseen pitää keskittyä, niin pakkohan niitä on tuijotella ja aina se on pois muusta tarkkailusta, vaikka miten hitaasti ja ympärilleen katellen meniskin.
"Jos siihen laittaa niitä vitun töyssyjä niin sitten ne kusiurpot tuijottavat niitä suojateiden sijaan."
Toisaalta kun tiedämme, millainen tiestö ja olosuhteet meillä on, kohtuullisen typerää on ihan itse valita itselle olosuhteisiimme soveltumaton auto ja alkaa syyttää muita oman valinnan seurauksista. Noita senttejä on muutenkin turha tuijottaa, kun siihen vaikuttaa ratkaisevasti matalan kohdan sijainti (esim. akselin kohdalla vs akselin välissä tai ylityksen kohdalla) ja maastureiden kohdalla yleisesti käytetty termi ylityskulma.
Samanlaisia tilanteita kuin töyssyissä tulee esim. jalkakäytävän reunakiven ylityksissä tonttiliittymien kohdalla, kun tien kallistukset sopivasti vaikuttaa. Itse kynnys voi olla huomattavankin matala, silti osumia vaan tulee.
Ei ole asia noin yksinkertainen. Liikenteessä informaation määrä on niin suuri, ettei kuljettaja pysty käsittelemään siitä kuin osan. Ajonopeutta alentamalla prosessori saa lisää aikaa/tapahtuma, joten uskon töyssyn varomisen pääsääntöisesti vievän vähemmän huomiota kuin mitä hidastamisella muun tarkkailun osalta saadaan lisää. Toinen asia on ajonopeuden vaikutus onnettomuuden seurauksiin. On ihan eri asia töytäistä 8 cm possulla pyöräilijää 45 km/h kuin 15 km/h. Onnettomuusriskiin vaikuttaa myös se, että ensimmäisessä tapauksessa kuski ei ehdi edes aloittaa jarrutusta ajassa (noin 1 s reaktioaika), missä 15 km/h ajavan auto on jo pysähtynyt.Lainaus:
Kun suojateiden eteen/kohdalle rakennetaan esteitä, joiden ylitykseen pitää keskittyä, niin pakkohan niitä on tuijotella ja aina se on pois muusta tarkkailusta, vaikka miten hitaasti ja ympärilleen katellen meniskin.
Oman kokemuksen mukaan juuri ne matalimman maavaran omaavat autot tuppaavat olemaan niitä eniten kaahaavia. Usein kyllä autoilijana ärsyttää kun "urheilullisen" auton ajaja pysähtyy jokaisen pikku töyssyn ja kuopan eteen ja sitten liruttaa varovaisesti nypyn yli, ettei vaan auto vaurioidu. Sama koskee city"maastureita" joihin on jostain syystä viritetty matalaprofiiliset renkaat.
Kyllähän ne hidastetöyssyt monessa kohtaa ihan tarpeen on.
Tuo on vähän kuin kinneri vs. fillari. Pyöräilijälle tulee aina yllätyksenä että kinneri joutuu hidastamaan ryömintävauhtiin ylittäessään katua. Pari vaaratilannetta tullut, pyöräilijä tehnyt lukkojarrutuksen takana kun unohtunut varoittaa että mä en voi ajaa juoksuvauhtia rotvallien yli. Fillarillahan rotvallit eivät tunnu missään verrattuna kinneriin. Rotvallien tarkoitushan on hidastaa meitä. Kinneristiä ne hidastavat niin paljon, että kääntyvältä autoilijoilta tuntuu loppuvan kärsivällisyys joskus kun ryömii 1 km/h yli monen kaistan. Siinä loppuu helposti vihreä valo kesken. Painonapin luo myöskään ei usein pääse mitenkään viidentoista metrin kääntösäteellä. Joutuu väkisin ajamaan päin punaisia vaikka ei haluisi. Oma ajaminen muuttuu yhä enemmän ja enemmän ajoratapohjaiseksi. Saatan päätyä joskus tilanteeseen että ajan ainoastaan ajoradalla joka paikassa. Kelvit on rakennettu kuntoilua varten kuten jokin BMX-rata.
Lopuksi kiitoksiakin. Asentajankadun rotvallit on vihdoin saatu pois kelvin kohdalta! Jessus. Gotlanninkadun uusi reitti oli ihan jees.
n
Mielummin kamera kuin töyssy. Töyssyn ongelma on että samaan aikaan kun se ei ota siihen 2000kg painavaan city-maasturiin, niin halvalla kauppakassilla siitä ajaessa tulee pää kipeäksi kun se osuu kattoon töyssyjen kohdalla. Lisäksi autot kuluu ja päästöjä sekä meteliäkin tulee enemmän kuin tarpeen. Töyssyjä halutaan joka paikkaan, mutta ehkä parempi ratkaisu olisi tosiaan tien geometrian muuttaminen sellaiseksi ettei niin monella tee mieli kaahata siinä, ainakaan tajuamatta ajonopeuttaan. Muutaama mutka yms ajoradalle, niin ei tule niin helpolla illuusiota että ajetaan todella hitaasti, ja tässä ratkaisussa on vähemmän variaatiota eri autojen välillä että mikä on mukava ajonopeus.
Toki poliisilla voisi olla useammin näitä kamera-autoja kyseisenlaisissa paikoissa. Jos vaikka kerran kuussa saisi ajonopeuden mukaiset rapsut, niin aika moni alkaisi miettimään että onko ajansäästö niin hyödyllistä.
Tää on muuten tosi jännä juttu. Suomessa töyssypäästöt ei nouse oikein koskaan keskusteluun mukaan. Muuten kyllä ollaan huolissaan päästöistä ja tiedetään, että muksuille ne on vielä astetta haitallisempia ku aikuisille. Mut sit kuitenkin halutaan noita töyssyjä erityisesti sinne, missä liikkuu lapsia Töyssyjen ympäristöstä on kuitenkin mitattavissa paljon suurempia päästöjä kuin töyssyttömistä kohdista.
Ja vielä parempi olis, jos poliisi valvois muutakin liikennekäytöstä yhtä innokkaasti ku ylinopeuksia. 8kmh ylinopeus (vai mikä se sakotusraja nykyään onkaan?) suojatien kohdalla on kuitenkin keskimäärin pienempi rike ku ajaa suojatien eteen pysähtyneen auton ohi rajotusnopeutta, tai muutenvaan kevyttä liikennettä kunnioittamatta.Lainaus:
Toki poliisilla voisi olla useammin näitä kamera-autoja kyseisenlaisissa paikoissa. Jos vaikka kerran kuussa saisi ajonopeuden mukaiset rapsut, niin aika moni alkaisi miettimään että onko ajansäästö niin hyödyllistä.
No jos vaikka tommonen 2+ tonnin citymaasturi tai mun jenkkivani hiljentää kävelyvauhtiin töyssyn kohdalla ja sitten sen jälkeen kiihdyttää massan takaisin vauhtiin.
Maasturit pukkaa mustaa savua, mun vani ottaa sen ajan varmaan 50+ l/100km ja sun possus tekee niin myös. Niistä ne päästöt.
Itse asiasta olen samaa mieltä että patit ja ihme tolpat pois jotta talvella kunnossapito onnistuu ja muuten tien luonnetta muuttamalla ne ajonopeudet alas.
Sent from my Nexus 5X using Tapatalk
Ainahan puheenaiheeksi nousevat päästöt, kun pitäisi pysähtyä tai hidastaa esimerkiksi suojatien eteen. Ympäristötietoisuus liikuttaa, tosin se on eri asia, kuin liikenneturvallisuus. Itse olen ratkaissut ongelman pienikulutuksisella autolla ja polkupyöräilemällä.
Eikös Helsinkiä ole rakennettu vuosikymmenet autoilun ehdoilla. Mikä on tulos? Ruuhkia ja isot päästöt. Jospa ajatellaan kuten nykyään jo usein tehdään eli suositaan kävelyä ja jalankulkua. Jokainen, joka tuon kehityksen myötä jättää autonsa parkkiin, osallistuu päästötalkoisiin. Samasta syystä on väärin arvioida asiaa töyssyn vaatiman hidastuksen kulutuksen kasvulla.
^ ^Olivatko osanneet yhdyssanat kirjoittaa oikein kommenttikenttään, ei sentään niin tyhmiä olleet?
Autoilu kuitenkin kilpailee julkisen liikenteen sekä pyöräilyn kanssa pitkälti, ja siis ihmiset vertailee hintaa, nopeutta, helppoutta ym parametreja. Toki paljon yhtä kulkuneuvoa käyttävälle se nykyisestä valinnasta vaihtaminen vaatii jonkun kynnyksen ylittymistä. Jos autoiluun panostetaan, lisää se autoilua, koska autoilu muuttuu nopeammaksi ja helpommaksi. Toki on aina hyviä syitä tulla autolla kaupunkiin hyvistä pyöräväylistä tai julkisesta liikenteestä huolimatta, mutta jos ajatellaan sitä potentiaalia mitä voitaisiin saada kulkemaan kaupungissa muilla tavoin, niin väitän että liikenteestä jäisi jäljelle enintään kolmasosa. Kunnollinen liityntäpysäköinti, hyvät pyöräyhteydet ja toimiva sekä edullinen julkinen liikenne. Pyörä on sen takia hyvin tärkeä osa, että julkisilla on kovin vaikea saada katettua koko kaupunkia kovin täydellisesti.
Tuossa katsellu autolla ajavien liikennekäyttäytymistä sillä silmällä että mitä vauhtia ajavat pt:n jatkeen yli ja miten hidastavat risteykseen. Säännöt on kyllä muuten monesti hallussa, mutta kolmion merkitystä vähätellään aivan liikaa. Veikkauksella yli kolme neljäsosaa hidastaa vasta pt:n jatkeen jälkeen risteyksessä jotta näkee ettei aja sillä autolla toisen auton alle, vaikka oikeasti näkyvyyksien takia melkein aina hitaimmin kuuluisi ajaa pt:n jatkeen ylitse. Ihme ettei liikenneturvalla ole kuin kypäräkampanjaa, vaikka veikkaisin että hyvin yleinen vammoja aiheuttava onnettomuus on kolmion takaa pyöräilijän päälle ajava autoilija, koska oletetaan että kyseessä on eräänlainen nopeahko jalankulkija... Tosin monesti näkee että juoksuvauhdillakin voisi yllättää autoilijan suojatielle tullessa...
Varmasti tämä voi olla tulevaisuudessa (+ 20 vuotta tai enemmän) hyvä lähtökohta. En kuitenkaan pidä tätä tällä hetkellä tai edes pitkällä aikavälillä kauhean realistisena jos ajattelee pelkästään kaiken sen hyötykuorman määrää, jota kaupunkien kauppoihin, yrityksiin, sairaaloihin jne. toimitetaan. Saattaisi tällä hetkellä nimittäin tulla esimerkiksi maitolitralle tai banaanikilolle melkoisesti hintaa tai vaihtoehtoisesti olisi tarjolla eioota.
^ SIkäli kuin olen seurannut, niin noin 80 % pyörätiellepysäköintivalituksesta perustuu muuhun kuin henkilöautojen pysäköintiin (eli siis lähinnä jakeluliikenteeseen, rakentamiseen ja työmaihin sekä hälytysajoneuvoihin).
Siitä huolimatta "vastustettava" on useimmiten henkilöautoilu tai vaan "autoilijat".
Kummasti kuitenkin esim Ruotsissa jakelu ja tavarantoimitushommat onnistuu ilman että autoja ajetaan kelveille ( pysähtyminenkin kelville on kielletty ) ja siitä huolimatta tavaraa riittää kaupoissa eikä se tavaroiden hintakaan ole sen kummempi kuin täällä Suomessa.
Itse olen jo pidempään miettinyt, miksi ihmeessä julkisesta liikenteestä on tehty niin kovin kallista nimenomaan kertalipuilla matkustaen. Varmaan on ajateltu vetää ihmisiä kausilipuilla matkustaviksi vakioasiakkaiksi mutta samalla on menetetty paljon satunnaiskäyttäjiä. Jos minulla on auto, maksan tuskin yli kymppiä satunnaisesta kuntarajan ylittävästä edestakaisessa matkasta jos bensaan menee paljon vähemmän. Enkä ehkä siirry työmatkapyöräilijäksi jos oikein huonon sään sattuessa työmatka julkisilla maksaa valtavasti enemmän kuin kausilipuilla matkustavalta.
Nykyinen julkinen liikenne kannustaa siis joko-tai ajatteluun. Joko kaikki julkisilla tai sitten ei juuri koskaan. Kuitenkin juuri tarpeen mukaan joustavasti olisi se malli jolla moni turha automatka jäisi pois.
Jos esim pääkaupunkiseudulla olisi vaikka edullinen "matkusta haluamasi 30 päivää vuoden aikana" tyyppinen lippu, moni voisi tehdä huomattavasti enemmän satunnaisia matkoja julkisilla ja vähentää yksityisautoilua.
Oikein hämmästyin, kun päivänä muutamana tässä kohdassa kuormuri pysähtyi kuorman purkamista varten ajoradalle. Normaali, Suomalainen tapa olisi parkkeerata tuohon talon eteen tukkien sekä pyörätien että jalkakäytävän. Kuski näytti olevan ns. ulkomaalaistaustainen. Ei ollut vielä oppinut tavoille.
https://www.google.fi/maps/@60.19182...7i13312!8i6656
No onhan noita lippuvaihtoehtoja kyllä aika paljon. Itsekin olen nykyään joukkoliikenteen satunnaiskäyttäjä ja yleensä kuljen arvolipulla. Matkustan pääasiassa Helsingin sisällä, ja ennen kuin kannattaa hankkia 30 vrk lippua, pitää tehdä yli 25 yhdensuuntaista matkaa kuussa. Myös vuorokausilippuja myydään ja useammallekin perättäiselle vuorokaudelle, lyhin kausilippu alkaa 14 vrksta jne. Talvella, kun on kova pyrypäivä luvassa, niin kyllä raskiin julkisilla lähteä, vaikka näitä lippukuluja jostain syystä kyttäilenkin suuremmalla innolla kuin monia muita menoja.
Voisihan liput halvempiakin olla, mutta poliittista tahtoa lisätä subventiota ei taida löytyä.
Pikemminkin autoilussa on jousto vähissä. Käyttömaksut ja liikennevakuutukset menee joka päivältä, vaikkei auto liiku edes viikottain.
Juu, tiedän että noita vaihtoehtoja on aika paljon. Kun itse kuitenkin asun juuri aika lähellä tuota vyöhykerajaa, lähes kaikki matkat ovat paljon kalliimpia vaikka matka olisikin aika lyhyt. Minusta julkisen liikenteen pitäisi aina olla lähtökohtaisesti halvempaa kuin oman auton käyttö mutta nyt se ei ole sitä.
Ja juuri tuon auton maksujen jatkuva "rullaus" saa käyttämään autoa kun sen on kerran hankkinut.
Taannoisen "pimeästä eteen" (vasemmalta) tulleen kanssapyöräilijän aiheuttaman onneksi pienen vamman jälkeen olen tullut hieman herkäksi kelvienkin risteyksille ja erityisesti pimeille alikulku-risteyksille. Tänä aamuna painelin töihin Vihdintien laitaa
https://www.google.fi/maps/@60.2456413,24.841718,17z
ja tuossa sortti-aseman ja Malminkartanon välillä on erinomaisen pimeä alikulku-liittymä oikealta (lännestä tullessa alamäessä). Siinä saa työmatkatempoilijakin kettterästi sen 50kmh Sigmaan. Olen säikkynyt hidastamaan tuollaisiin sokeisiin paikkoihin jonkin verran, kun opin, "ettei se perhana pysähdy" ihan yhtä nopeasti kuin ihmisen mieli. Aamulla siis survoin töihin ja perässäni polki (ihan mukavan näköinen :) - (kts: #moraalinen dilemma) neito tai rouva. Tuossa alamäessä kun hiukan himmasin polkemista ja kun jopa jarruttelin hieman, niin keksi tämä lähteä ohi. Ei siinä mitään - jokainen tekee omat ratkaisunsa, mutta jos tuolta oikealta tunnelista olisi joku tullut (kuten muutaman kerran on tullut) eteen olettaen oikeutetusti, että vasemmalta tulijat väistävät, niin väitän että olisi neidolta kyllä keinot loppuneet.
Taidat puhua nyt vähän eri asiasta kuin minä. Pysäköinti on toinen stoori kuin se mikä on ajoneuvon sallittu voimanlähde (sähkömoottori, polttomoottori tai joku muu) kaupungissa. Ja tästä voidaan edelleen laskea se mitä maksaa tavarantoimitus oli auto pysäköitynä kevyen liikenteen väylällä tai sitten ei.
Sent from my iPad using Tapatalk
Melko rankka yleistys niin puheiden määrän kuin aikahypyn osalta.
Vaihtoehtojen esittäminen on aina hyvästä, mutta tällöin on aivan oleellista kertoa se miten vaihtoehtojen käytännön toteutus tapahtuu. Esimerkiksi vaadittaessa, että kaupungeissa saa ajaa vain sähkömoottoria voimanlähteenä käyttävillä autoilla, on hyvä kertoa miten ja millä aikataululla näinkin massiivinen muutos tulisi toteuttaa. Lisäksi tulisi aivan erityisesti olla jonkinlainen käsitys kustannusvaikutuksista.
Sent from my iPad using Tapatalk
Toki yleistys. Jos nyt kuitenkin löydät jostain julkisen keskustelun autoilun rajoittamisesta jossa ei päädytä kuskaamaan tavaraa kauppaa hevospelillä tms niin linkkaa tänne. Mulle on jäänyt se mielikuva että järkevä keskustelu aiheesta on Suomessa mahdotonta, mutta tässä olen mielelläni väärässä.
Jos keskusteluun osallistumisen edellytyksenä on joku perusteltu käsitys kustannusvaikutuksista ja toteuttamisaikatauluista niin hiljaista tulee. Ja hyvä niin?
Sähköautokaupunki on hieno visio. :)
Voitais alottaa vaikka siitä, että tarjottais jo nyt edes mahdollisuus pärjätä sähköauton kanssa. Tosi harvalla on ytimessä taloyhtiön sisäpihalla sähkötolppapaikkaa ja aina muuton jälkeen menee taas se ~10v, että pääsee jonossa tolpalle. Sähköauton ottajia olis jo nyt, mut käytännön ongelmat estää sen monella.
Projektisuunnitelmaa eurojen tarkkuudella ei tarvitse ainakaan fillarifoorumilla tai muulla vastaavalla areenalla esittää. Lähinnä ajan takaa sitä, että keskustelu joko autoilun vähentämisestä tai autojen päästöjen vähentämisestä - tai ihan mistä muusta isommasta yhteiskunnallisesta asiasta - on järkevää ja mielekästä kun perustelee esittämänsä vaihtoehdon, varsinkin jos on arvioitavissa että muutos nykytilaan on suuri.
Hiljainen keskustelufoorumi olisi minusta varsin huono keskustelufoorumi.
Itse kilkuttelen kovaäänisesti kelloa kyseisenlaisissa paikoissa. Ehkä 50% todennäköisyydellä pimeydestä lehahtava kaveri ehtii varoa muuta liikennettä. Vaikka saisikin itse ajaa ensin, niin merkki myös toimii varoituksena että pysytään sillä omalla kaistalla jne. Omakohtaista statistiikkaa ei juuri ole, koska riski onnettomuuteen kyseisenkaltaisissa paikoissa on vähäisen liikennemäärän ja kulkuneuvon pienen koon takia takia pieni.
Mitä liikennepolitiikkaan tulee, niin siinä on edelleen todella paljon kehittämisen varaa jos ei aiota kepillä saada asioita läpi. Tietääkseni edelleenkään julkisissa ei voi kuljettaa työmatkaa varten fillaria kovin vaivattomasti, monenlaiset rajoitukset ja ylihinnoittelut mahdollistaa ainoastaan jotkut kokoontaitettavat vehkeet joita ei lasketa pyöriksi. Julkisen liikenteen hitaus etenkin HSL-alueella myös tekee esim liityntäparkin aika harvalle houkuttelevaksi. Ajat vaikka kirkkonummelta isoon omenaan, pyörit parkkihallissa ja siirryt metroon. Siinä vaiheessa kun olet päässyt helsinkiin, olisit ajanut autolla jo porvooseen, ja rahallinenkin säästö on minimaalinen. Nämä poliittiset julkisen liikenteen järjestöt (HSL) eivät osaa lainkaan miellyttää autoilevia, potentiaalisia asiakkaita pitämällä kertalippujen hinnat 2x kausilipun hintaisina, järjestelmät monimutkaisina. HSL:n matkakortit täysin ulkopuoliselle ei ole ihan simppeli, ja kohta voi edes maksaa kuskille matkasta.
Yleensä suurimman metelin nostavat ihmiset ovat melko pieni osa väestöstä. Näin myös kun valitetaan että autoilu tuhotaan helsingistä pyöräilyn tieltä. Toki asiaa ei lainkaan auta kun lehdistö kirjoittaa asiasta selvästi asenteellisesti neutraalin sävyn sijaan.
Kun auton vaihto on edessä parin kolmen vuoden kuluttua, töpselihybridiin varmaan tulee tutustuttua. Harmi, että tällä hetkellä periaatteessa kiinnostava malli maksaa noin tuplasti sen, mitä perinteistä tekniikkaa edustava malli. Mutta ehkä tilanne paranee, kun uusia vaihtoehtoja tulee markkinoille. Etäisesti otsikkoon liittyen voikin jo varmuuden vuoksi aloittaa avautumisen siitä, että jatkossa entistä hiljaisemmat autot suhahtelevat pyörän ohi edestä ja vierestä.
Itselläni on tuntuma että 10v päästä harva myyty auto on enää pelkkä polttomoottorilla toimiva rakkine. Nyt on perinteinenkin autoteollisuus herännyt sähköautoiluun kun Tesla on osoittanut ettei homma ole ihan toivotonta. Plug-in hybridi pienellä polttomoottori-generaattorilla tai polttokennolla poistaa tällä hetkellä pakottavan tarpeen suurelle sähköinfralle, ja näiden ajoneuvojen lisääntyessä sähkötolppiakin varmasti tulee. Myös rekkoja on alkanut tulemaan hybridinä, ja noissa ajoneuvoissa vasta huokuttelevaa onkin saada kilpailuetua kilpailijoihin esimerkiksi pienemmällä polttoainelaskulla.
Ei kuitenkaan pidä unohtaa myös ajoneuvoliikenteen nostattamaa tiepölyä, meteliä ja valtavaa tilantarvetta. Ei autoilu silti kaupungille mikään valtavan hieno juttu ole vaikka pelkällä sähköllä kuljettaisiinkin.