Ainoa vaara on, että kumi puhkeaa. Ja tiedoksi; tyhjällä kumilla ajeleva ei ole pyöräilyaktivisti, ei aktiivipyöräilijä eikä harrastepyöräilijä. Ifju nou wot ai miin?
Ota muuten takasin käyttöön se "natsityttö"- avatar. Kuvaa paremmin...
Laitanpa tähän ketjuun tämän jutun - toisaalta eilen oli jostakin syystä sellainen päivä, että hankaluudet kelvillä ei haitanneet vaikka lenkki muuten tuntui tökkivän ja tuntui siltä että oli koko ajan vastatuuli. No, Lahnuksen kulmilla Espoossa oli pari rouvaa ulkoiluttamassa 3 koiraa. Kulkivat siinä rouvat koko väylän leveydellä koirat molemmin puolin tietä. Kilkuttelin siinä vienosti hyvissä ajoin kilikelloa ja alkoi liikettä syntyä, jopa häslinkiä. Kun alkoi näyttää siltä että väylä tuosta selkenee (rouvat olivat molemmin puolin tietä, mutta jotain ne vielä häsläsi), ajattelin luikahtaa varovasti tilanteen ohi. Ja sitten kun olin jo ohittamassa huomasin että perkule, siinähän menee tasan asfaltinharmaa naru tien poikki. Onneksi sain pysähdyttyä viime hetkellä ja toinen rouvista pahoitteli, johon minä että hengissä selvittiin kaikki eikä hauvatkaan lähteneet mukaani. Onneksi vauhtia oli jo valmiiksi vähän - joku toinen olisi saattanut tulla hiukkasen kovempaa. Sitten jo palumatkalla kodin lähellä näkyi kaksi, arviolta alle- ja yli 10 vuotiaat, tenavaa tulevan vasemmalta loivaa mäkeä alaspäin reittiä joka ristesi omani kanssa. Arvelin oikein että nuo on keskittyneet niin omaan suoritukseensa ettei minua huomioi ja onneksi himmasin vauhdin pois. Joskus näitä kertyy tilanteita näköjään lyhyeenkin väliin. Onneksi sattui olemaan se päivä, jolloin oli tavallsta enemmän hereillä.
Mikähän siinä on, kun alikulkusillan alle jonka kummallakin puolella on 90-asteen mutka pitää painaa vastaantulevaa kaistaa vaikkei mutkan taakse näe yhtään mitään?
Päivittäin duunimatkoja kehä1:n vartta ajaessa tätä näkee turhan usein. Vaikka kuinka jarruttaa ja ajaa nämä sokeat mutkat hiljaa ja varuillaan niin melko usein sieltä löytää hämmästyneenä vastaantulijan jonka oikoo mutkat surutta vastakaistaa. Yllätyneenä siellä alkaa yleensä "stonga vispaamaan" ja vaaratilanteet on lähellä vaikka itse olisi tilanteeseen "varautunut".
Tuo kelville kävely metsästä/polulta/nurmikolta 90 asteen kulmassa katsomatta pätkääkään sivuille on kyllä valitettavan yleistä.
Huoh, kuinka jaksat olla tuollainen ?
Tuo Sinimäentien tilapäinen (muutama vuosi) pyörätien pätkä on jäänyt toisesta päästä merkkaamatta pyörätieksi. Siinä ei siis voi lain mukaan pyöräillä vai voiko siinä ajaa kaikilla (myös moottori-) ajoneuvoilla kun siinä ei ole mitään liikennemerkkiä?
http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/...74420_v0.shtml
Härski ohitus vaaransi jalankulkijaa Helsingissä
Perjantai 22.5.2015 klo 07.44
Nordenskiöldinkadun ja Reijolankadun kulmassa tallentui kameraan todella härski ohitus. Pakettiauto koukkasi törkeästi jalkakäytävän puolelta ja aiheutti vaaraa jalankulkijalle.
Tätä minäkin olen ihmetellyt ja yhden mällinkin vetäissyt viime syksynä kun vastapuoli ei omalla kaistalla pysynyt. On tullut tavaksi alikuluissa aika usein kilkutella kelloa vauhdin hidastamisen lisäksi varmuuden vuoksi. Ja mutkan ei tarvi kyllä olla edes 90 astetta kun ollaan jo vastaantulevien puolelta oikomassa.
Näitä paikkoja tiedän, joissa työmaan valmistuttuakin on jäänyt merkit puuttumaan, vaikka olen palautettakin laittanut.
- Vantaan Valimokujalla esim. on yksi merkki, keskellä pätkää länteenpäin, toinen suunta katosi viisi vuotta sitten tieremontissa.
Jossain oli maininta ettei merkkejä tarvitse olla yhtenään joka katkossa, mutta olisi edes molemmissa päissä..
Superkatsetta välillä tarvitaan että ne merkinnät havaitsee.
Tuohon lähikaupalle olin menossa eskarilaisen ja ekaluokkalaisen kanssa pyörillä. Viikarit valitsivat paikkansa kelvin vasemmasta reunasta. Yleensä komennan oikeaan reunaan, mutta nyt kun mentiin vain lyhyt pätkä eikä muita kulkijoita kelvillä näkynyt, niin annoin olla. Vielä kun ajoradan vasemmanpuoleisella väylällä oltiin, niin onhan se noiden lasten kanssa hieman turvallisempikin paikka, eivätpä niin helpolla horjahda auton eteen. Näitä ajatellessani vastaan tuleva bussi oli liki pysähtynyt kääntyäkseen vasemmalle. Bussin takaa skootteripoika hyökkää aivan täysin pimennosta kelville, kun ei jaksanut odottaa bussin takana. Jos oltaisiin kuljettu oikeassa reunassa, niin skootteri olisi tullut varmasti päälle. Mikä lie etiäinen sitten tuo oli, joka kolhuilta pelasti.
Jos alikulussa joutuu vastaantulevien puolelle on tilannenopeus ollut väärä. Eikös se ole niin myös muilla ajoneuvoilla.
Inserasta ja pumppaushommista tuli mieleen kun poikani (nyt 6v) hämmästeli edessä ajaneen naishenkilön tyhjältä näyttävää takarengasta, ja että pitäisikö pumpata. Totesin hänelle ettei asia ole välttämättä niin yksinkertainen ja moisesta huomauttelu voi olla vähemmän korrektia käytöstä. Johtuen lyhyestä etäisyydestä kyseiseen naishenkilöön, lupasin kertoa pojalleni myöhemmin mitä tarkoitin. Yleisesti ottaen liikunta on hyvästä, niin oli varmasti tällekin naishenkilölle :)
Tuota alikulkukulttuuria, tai sen puutetta, olen itsekin ihmetellyt. Käsittämätöntä luottoa siihen, ettei sieltä kukaan tule, kun ei tullut eilenkään.
Toisaalta myös liikennesuunnittelulla on osansa kokonaisuudessa. 90 asteen kulmat ja risteykset aivan tunneleiden suulla, vieläpä näköesteillä maustettuina, eivät ole nykypäivää. Näihin risteyksiin on lisäksi usein alamäki kahdesta, jopa kolmesta, tulosuunnasta. Vaikuttaa siltä, että moni yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on tehty pelkästään merkitsemällä entinen jalkakäytävä uudelleen.
Eikä tuo ole pelkästään alikulkujen ongelma vaan mutkia oiotaan surutta muutenkin. Mulla on työmatkalla yksi jyrkähkö alamäen alla oleva risteys, jossa heikohko näkyvyys, ja harva se päivä sieltä joku tulee väärää oikaisten vastaan.
Joku skootteritytsy tykitteli kahva auki kelvillä vastaan juuri alikulkutunnelin jälkeen mutkassa, jossa ei riitä näkyvyyttä. Ajelin itse noin kahtakymppiä oikeassa reunassa, mutta kun tytsy tuli keskellä väylää vastaan niin ohjausliikkeiden hätäisyyden perusteella taisi hieman yllättää. Kiva kun siinä on heti tunnelin jälkeen välittömästi risteys oikealle niin siihenhän on oikein passeli päästellä skootterilla reilua neljääkymppiä.. En ole aivan varma, mutta tuo väylä saattaa kyllä olla sallittu mopoille joten siihen ei ole tarvetta puuttua.
Maantiepyöräilyn vannoutuneena kannattajana ihmettelen sitä, miksi maantiepyöräiljöille on niin mahdottoman vaikeaa hankkia pyöräänsä sen 20 grammaa painava soittokello. Ymmärrän, että kellon sijoittaminen tangolle ob haastavaa, kun on erikseen kännykkäkotelo telineineen, pyörän nopeusmittari, joillain sykemittari/kello. Minulla mahtuu sujuvasti se kännykkäkotelo, nopeusmittari, ajovalo ja vielä se kilkutinkin ilman merkittävämpiä ongelmia.
Soittokello on kelveillä ajaessa ihan henmetin tarpeellinen kapistus! Varoitan sillä aina jalankulkijoita, koirankusettajia, hitaampia pyöräilijöitä sekä aina kun olen tulossa näköesteen takaa kuten alikulkutunnelista risteykseen.
Kertaakaan ei ole tullut eteen tilannetta, että koira ja ulkoiluttaja ovat kilkuttamisen jälkeen eri puolilla kelviä ja flexin naru välissä. Jonkun kerran on jalankulkija säikähtänyt ja hypännyt pientareelle vain huomatakseen, että olin kilauttanut kelloa hyvissä ajoin, jotta rauhalliseenkin väistämiseen on aikaa.
Tällä tavalla ei tosiaan tarvitse harkita pysähtymistä jokaisen ohitettavan kohdalla ja mielestäni riskit on aika hyvin minimoitu.
Viikko sitten kävin 6 ja 7 vuotiaitten poikieni kanssa polkaisemassa 27km lenkin kelvejä pitkin. Sain monta kertaa muistuttaa poikia reunassa ajamisesta, mutta pääsääntöisesti ajoivat siististi, itse ajoin enimmäkseen nuoremman pojan rinnalla varmistuakseni, ettei hän vahingossa käännä ohittajien eteen. 3 kertaa kävi niin, että vauhdikas kuntopyöräilijä suhahti minun kyynärpäätä hipoen ohitse. 2 tapauksen osalta ongelmaa ei ollut mutta kolmannen kohdalla jouduin väistämään edessä ollutta railoa, jolloin takaa tullut varoittamatta ohi pyrkinyt vauhtiveikko osui käteeni ja melkein pyrähti pientareelle. Jokaisessa tapauksessa olisin toivonut varoitusta tulevasta ohituksesta, jotta olisin ehtinyt itse varautua tulevaan ohitukseen ja vieläpä väistämään ja antamaan tietä.
Miksi sen ohittamisen pitää olla salaisuus, jonka pitää tapahtua täysin äänettömästi ja yllättäen? Saatavilla on kevyitä, erittäin pienikokoisia ja kaikin puolin toimivia soittokelloja, jotka sopivat ihan hyvin hienommankin maantiepyörän habitukseen.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Hei sinä kelta-mustatakkinen pyöräilijä, joka tällä viikolla tulit pohjoisesta Pohjoisrannan viereistä pyörätietä. Huomasit varmastikin, kun näytin sinulle keskisormea, silllä tervehdyksesi muuttui keskisormen näyttämiseksi minulle. Olin itse pysähtynyt päästämään suojatieltä kahden vinttikoiran ulkoiluttajan. Sinä et ymmärrä, että sinulla pyöräilijänä on väistämisvelvollisuus. Hiljentäisitkö vauhtia ja tarkkailisit niitä liikenteen heikompia osapuolia, jookos?
https://www.google.fi/maps/@60.17535...FrLw!2e0?hl=fi
Oikea asenne! 10 pistettä ja papukaijamerkki.
Jos olisit v-mäinen tyyppi, niin olisit soittanut poliisit.
Ensi kerralla soita kavereillesi, niin että joku/jotkut tulee myös etupuolelle katselemaan Körmyä.
Sitten vaan odottelette, että kuski itse soittaa poliisit. Kukahan mahtaa sakot saada?
Tuossa on kaksi eri asiaa. Soittokello on käyttökelpoinen laite, mutta jos sitä ei ole, ajotapa pitää sopeuttaa tilannetta vastaavaksi. Kuitenkaan vastuuta siitä, että seikkailee kevarilla väärässä paikassa tai on virittänyt sen poikki flexin, ei pidä ulkoistaa ilman soittokelloa ajavalla pyöräilijälle.
^ Autoista keskimäärin kuuluu moottorin ääni, jos ei Teslaa tmv satu omistamaan. Silloinkin tosin rengasmelu kertoo että auto on tuloillaan. Toisekseen, kelveillä tuppaa liikkumaan holtittomammin liikkuvaa väkeä kuin autoteillä.
Pyöristä ei kuulu yleensä yhtään mitään ääntä ennen kuin ollaan jo ohitettu. Itse hankin soittokellon sutjakkaasti huomattuani säikäyttäneeni hiljaisuudellani useampia jalankulkijoita ohitustilanteessa, vaikka pääsääntöisesti ohitan reilusti tilaa antaen. [emoji56]
^^ Joi, ei sitä vastuuta pitäisi ulkoistaa, mutta onko se soittokello niin ikävä vekotin, ettei sillä kuitenkin voisi varoitella etukäteen niitä vatipäitä lanssaliikkijia, jotka kaikesta huolimatta antavat sen rekkunsa jolkotella eri puolella kelviä? Itselleni ainakin on mukavampaa, kun ei tarvitse mielenosoituksellisesti pysähtyä sanallisesti ojentamaan koiranulkoiluttajaa.
Kerran soittikello esti minua saamasta osumaa airosta naamariin, kun muuan soutaja oli järven suunnalta tulossa pusikon takaa airot olalla kelvin yli. Kyllä se soittokello estää niin monta lähelläpiti-tilannetta edes syntymästä, etten vain voi käsittää, miksi tieten tahtoen sitä ei haluta käyttää. Pieni hento kilahdus ei ole verrattavissa auton tööttiin, vaan se oikeasti on väline, millä kerrotaan että olen tulossa. Ei kai se edessä kulkevan ohittaminen edelleenkään ole valtionsalaisuus?
Sent from my iPhone using Tapatalk
Soitatko aina pusikoiden kohdalla kelloa siltä varalta, jos joku sattuu sieltä varomattomasti tulemaan? Vai näitkö airoja kantavan kaverin ja olisit voinut estää törmäyksen myös jarruttamalla?
@tvain...
Autoissa onkin tätä varten peilit ja vilkut. Edessä ajava näkee kun takaa tulija lähtee ohittamaan. Ja autolla ohittaessa toiset väläyttävät pitkiä merkiksi ohituksesta...
Sit on tietenkin loput.....
Ei muuten aina kerro!! Tossa lähistöllä olevassa firmassa on töissä yksi Teslan omistaja. Vaikka hän ohittaakin kapeahkolla tiellä ihan tyylikkäästi eli jättää kunnolla sivusuunnassa väliä, on meinannu pari kertaa mennä pyöräilyhousut vaihtoon... Silti en toivo, että hän käyttäisi äänimerkkiä.
Ulkorengas, tuossa kohdassa sattui olemaan alikulku, minkä takia kelloa kilkutin. Yhtä kaikki, esti minua saamasta airosta osumaa. Airo kieltämättä ei ole se ensimmäinen este minkä olettaisi tulevan kelvillä vastaan.. [emoji1]
Sent from my iPhone using Tapatalk