Printable View
kävin ostaa fiskerit muutama viikko sitten. Kysyttiin mitat ja mitattiin erikseen suksen jäykkyys. Ihan OK palvelu, vaikka kyseisenä viikonloppuna oli todella paljon asiakkaita ja myyjää sai odotella. Kannattaa katsella netistä etukäteen, että löytyykö omalle massalle suurinpiirtein oikeaa malliaLainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
Työkaveri meinaa hiihtää huomenna Vasaloppetissa 90km. Itse kävin kokeilemassa pääseekö Laaksosta Paloheinään latua pitkin ja kyllähän sitä pääsi. Lunta voisi olla enemmän mutta meneehän se näinkin. Pian on taas ski viikot eli stadikalle pääsee taas hiihtämään lenkkiä. Luonnon lumi ladut oli Pirkkolassa jo ihan ok tasoa mutta lisää lunta voisi tulla niin kausi olisi pidempi.
Juttelin tässä äsken naapurin kanssa joka huoltaa noita latukoneita. Mainitsi että tää laaja latuverkosto alkaa nyt taas tämän talven osalta pienentyä. Yhdysladut ynnä muut pikkuladut jää oman oman onnensa nojaan.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Paikallisen Kesportin/Fischerin järjestämä koeajo tilaisuus eilen tuossa lähiladulla niin pitihän sitä kokeilla luikkari Fisuja. Kokeilin muutammaakin paria erilaisilla jäykkyyksillä & pituuksilla, mutta ei vaan noista löytynyt
omaan jalkaan sopivaa. Ei luistoltaan tai hiihto-ominaisuuksiltaan. Verrokkina oma noin kuukausi sitten niinikään paikallisesta Kesportista ostettu yleiskelille valittu Rossignol xium Premium S2
Varsinkin sauvoitta luistelussa iso ero Rossarin eduksi. Tämä ei tarkoita fisujen dissaamista, mutta jotenkin vain tykkään enemmän Rossareiden jousipyssymäisestä kimmoisuudesta etenkin kovemmalla alustalla.
Tulipa ostettua Yoko YXR:t. En kyllä ihan osta TM:n näiden Yoko/Karhu-suksien hehkutusta. Jotenkin elottomat pökkelöt vrt. Fisu ja Rossignol.
Olisiko ostettu testi?
Tuosta Fischer vastaan Rossignol vertailusta niin Fischerillä on aina huono alkuluisto. Alamäkiluisto kuitenkin yleensä parempi kuin muut sukset mitä olen testannut. Kerran kävin myös Fischerin testipäivillä ja siellä oli ihan sama havainto luistosta.
Atomiceilla (S9 gen S) myös aika kehno alkuluisto, mutta jostain syystä niillä pystyy menemään vassulla siellä missä fisukoilla täytyy mennä kuokalla.
Eikö sinulla muuten ollut YXC:t ennestään? Mikä on huomattavin ero noiden välillä?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
Joo oli. Oisko YXC:t nyt neljättä tai viidettä talvea.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kaj-tzu
Vaikea tässä vaiheessa vielä eritellä selkeitä eroja, kun yksi 30km lenkki vain YXR:llä takana ja ne on valittu eri tarkoitukseen kuin nuo YXC:t.
Mutta lähimmät havainnot
- YXR:t tuntuu jotenkin korkeammilta, vaikka molemmissa on samanlaiset Rottefellan siteet. Pitäisi mitata suksen korkeus.
- Ylämäkeen YXR on kevyemmän ja raikkaamman oloinen. Vaikka keli ei ollut mitenkään erityisen liukas ja hiihtäjäkään ei parhaassa iskussaan viikon viidennellä lenkillä niin YXR:llä oli monta nousua normaalia helpompi vassuttaa ylös asti. Suksen päälle pääsee jotenkin helpommin ja se kestää sen potkun.
- Samoin alamäkeen ketterämmät mutta edelleen vakaat.
- Vaikea sanoa noiden kohtien erosta, että kuinka paljon erosta tulee siitä että sukset ovat eri mittaiset. YXR 188 ja YXC 194cm.
- Luisto-ominaisuuksista en jotenkin haluaisi kirjoittaa, kun niin vähän kokemuksia YXR:stä, mutta tahmeahkosta kelistä huolimatta jäi fiilis, että loppuliuku on selvästi liukkaampi ja pidempi. YXC:llä liuku tuntuu loppuvan vähän kesken liukkaallakin kelillä. Tämä havainto on sama noita Fisuja ja Rossareitakin vastaan mitä pakasta löytyy.
Noin yleisesti ja kuten pitääkin niin kisasuksi on kisasuksi ja sitä myöten YXR on selvästi enemmän hiihtäjän suksi. Vakaus säilyy vaikka sukselle laitetaan enemmän painetta. YXC:t on helppo hiihdellä sellaista rauhallista vassua ja mollea, mutta ainakin nuo omat yksilöt ei kykene vastaamaan siihen, kun sukselle tulee painetta enemmän.
Yokon sukset ovat silmämääräisesti rungoltaan aika korkeita. Ylivoimaisesti korkeimpia mitä minun tallista löytyy. Eli korkeuden tunne vastaa paljon sitä miltä se suksi näyttääkin. YXC:lle sanotaan nettisivuilla "tehty täsmälleen samalla rungon muodolla kuin YXR sarjan kilpasukset". Eli tuosta voisi päätellä, että rungossa voi olla jotain eroa YXR/YXC välillä, mutta muoto ulospäin on sama. Itsellä sama kokemus YXC:stä - se ei ole ehkä niin jäntevä kuin voisi olla. Jäntevämpiäkin suksia on itsellä ollut.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
Porukka vaihtelee suksia kuin minä kalsareita, mutta ehkä minäkin päästän noi toistakymmentä vuotta vanhat kapulat tosta eläkkeelle. Onkohan Suomessa murtsikkasuksia ostettavissa vielä heinäkuussa? Jos lähden paikallisista hakemaan suksia, niin se on sitä yhden ainoan pari ostamista kun luikkareita on ehkä hyllyssä viisi paria ja yksi niistä on edes lähes sopiva läskille hiihtäjälle.
Minä en kyllä vaihtele. Ostan kyllä lisää. Sukset tuppaa olemaan niin yksilöitä että niille aina löytyy oma kelialueensa. Ainaki vapaalla.
Mutta parhaat mursikka-alet on keväällä ja syksyllä. Mutta todennäkösesti ei saa niitä hyviä pareja
En minäkään vaihtele - pakka vain kasvaa ja huonommat hiidetään huonoissa keleissä loppuun. Kaveri hiihtää edelleenkin aika kovaa 70 luvun Järvinen Erikoiskilpa mallilla, joten sikäli tuo suksien päivitys ei ole mitenkään välttämätöntä. Vanhoillakin pärjää mainiosti eikä oikeasti sukset ole esimerkiksi 90 luvun jälkeen kovin radikaalisti parantuneet. Hyvä 90 luvun luistelupari on edelleen hyvä pari. Ja perinteisessä sinne kahdeksankymmenluvulle saakka on varsin kilpailukykyistä kalustoa. Suksen paino on tippunut, mutta muuten hiihdettävyys on vanhassakin ihan hyvä, jos vain pari on ihan hyvä.
No sama täällä. Olosuhteet muuttuu. Omasta pakasta puuttui puhtaasti sellaisen kovan betonikelin, joita tuntuu olevan yhä enemmän, pari ja nuo YXR:t on sellaisella speksillä ostettu.
Laitan kyllä sellaiset parit eteenpäin jotka ei tunnu toimivan itseni alla oikein missään olosuhteessa.
En tiennytkään kuinka vaikeaksi tuo hionta on nykyään mennyt. Eikö ennen pelattu pelkällä kuviolla, niin nyt on joka kelille oman kivi ja kymmeniä eri kuvioita.
Ja käsitinköhän oikein tuon kolme kerrosta? Eli suksessa voi siis olla kolme eri hiontakuviota samaan aikaan, ne on vaan hiottu eri "syvyyksiin".
Olisi kyllä mielenkiintoista päästä näkemään millaista tuo touhu huipulla oikein on.
Timanttiteriä, joilla kuvio kaiverretaan hiontakiveen, on kymmeniä erilaisia. Taitavat hiontamestarit virittävät teriä vielä itse paremmiksi.Samoin hiontakiviä on erilaisia. Maajoukkueilla kiviä on Vilenin mukaan vähintään viisi erilaista: märän kelin, nollakelin, keinolumen, normaalin pakkaskelin ja kuivan pakkaskelin kivet.
Ennen uuden kuvion hionnan aloittamista vanha kuvio pitää poistaa. Pohja ajetaan sileäksi niin sanotulla aukaisukivellä.
”Tämä on tärkeä vaihe. Vanhan kuvion poisto tehdään pienillä kierroksilla. Nopeilla kierroksilla ajettuna pohja menee tukkoon, eikä se ime voidetta”, Vilen kertoo.
Sen jälkeen sukseen tehdään varsinainen kuviointi. Ensin haluttu kuvio jäljennetään timanttiterillä hiontakiveen. Sitten se ajetaan kivellä suksen pohjaan.
Kuvion syvyys on vain 0,08–0,3 millimetriä. Hiontakuvioita voidaan ajaa suksen pohjaan jopa kolmeen eri kerrokseen, jotta ilma saadaan kiertämään parhaalla tavalla lumen eri kosteus-, kide- ja lämpöoloissa.
Luistelusukseen voidaan ajaa erilainen kuvio suksen kantaosaan ja kärkeen. Tai kuvio voi olla syvempi suksen keskellä kuin laidassa. Ja niin edelleen.
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008515319.html
On harmi jos ja kun voitelun (sisältäen kuvioinnit) ja suksen valinta ratkaisee kisat. Ja resurssit.
Luistelun osalta olis helppo määrätä voitelemattomat ja kuvioimattomat sukset vain kaikille. Ns. tehtaan pohjilla olis mentävä. Perinteisen suksien osalta ehkä vähän hankalampaa
Hihdän pertsaa 90-luvun madshusseilla (terrasonic, eli ei kai edes mikään kisamalli) jotka hommasin kun muutaman vuoden luisteluhiihtojakson jälkeen aloin taas uudelleen hiihtämään myös pertsaa. Nyttemmin toiseksi pariksi hommasin speedmax zerot ongelmakelille. Tiedä sitten jäänkö jostain nautinnosta paitsi noilla kulahtaneilla naarmuisilla antiikki-madshusseilla? Aika vaikea uskoa. Pitääkin punnita onko ne paljonkin painavammat kuin nuo hipo fisukat.
Luikkasuksikalusto on on surkeaa, mutta vaikea lähteä tuohonaloittaa suksien hommaamisoravanpyörään. Iso riski että satasia palaa ja saa alle sutta ja sekundaa, varsinkin kun ei osaa luistella, eli ei hiihtäessäkään luultavasti tiedä onko suksi hyvä vai huono. Mutta miten tuo kannattai aloittaa jos siihen lähtee? Johonkin asiantuntijaliikeeseen tilaus vetämään kesällä omilla spekseliillä?
Tuo on hyvä lähtö. Itse hiihdin vuosikausia ihan yleiskelin luistelusuksella ja opettelin hommaa. Voisin hiihtää niillä vieläkin, mutta suksijan hiihtotaito ilmeisesti ajoi ohi, kun ei ne pysyneet enää mitenkään potkun alla niin jouti kiertoon. Toinen vaihtoehto, että runko petti niistä Terrasoniceista. Olivat niin lerput, kun vertasi uudempiin suksiini. Kyllä sen aika nopeasti oppii tuntemaan luistellessa, että pysyykö suksi alla ja onko sen päälle luontevaa mennä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jagge_
Ei niitä suksia pakko ole alussa olla isoa kasaa.
Hyvä idea, sellainen Nascar meininki. Kaikkiin leimattaviin kisasuksiin vedettäisiin sama kuvio sinne pohjaan. Ja sen jälkeen joka tiimi saisi sitten voidella niin kuin haluaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kauris
Voisihan se tasottaa eroja eri maiden välillä. :)
Eikä lopussakaan - yksi omiin tarpeisiin sopiva luistelupari riittää aika pitkälle. Tai ehkä kaksi - yksi hyvälle lumikelille ja sitten huonoja kivisiä kelejä varten joku raatosuksi. Jollain kelillä ne luistavat paremmin kuin toisella, mutta jos ei kisaa niin ei se niin hirveän nuukaa ole. Ja jos kisaa niin miettii mikä on se taso jolla kisaa ja suhteuttaa sen investoinnin siihen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
Niin no jokainen määrittelee sen harrastuksen tason ja kustannukset kisasi tai ei. Halpaa tämä joka tapauksessa pyöräilyyn verrattuna on. Tuolla minun suksipakan hinnalla ei saa ainuttakaan tallista löytyvää pyörää :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tikola
Jos ne 90-luvun sukset tuntuu itselle riittäviltä niin eihän siinä mitään. Itse hiihdin 90-luvulla 130cm pitkillä suksilla, että nykyminulle toimivia suksia ei valitettavasti ole jäänyt varastoon.
Sama. Näin kahden sähkärin ja kolmen suksiparin omistajana hiihto tuntuu naurettavan halvalta harrastukselta :)
Meillä taitaa löytyä tallista vajaat parikymmentä paria ja ei niiden rahallinen arvo montaa satasta ole, eli ajatuksella hissukseen ostamalla hiihto on halpaa. Tosin sama pätee kyllä pyöräilyynkin, eli halvoillakin pärjää ihan hyvin - kyllä se kuljettaja siinä kulkuneuvon päällä sen vauhdin määrää olipa kyse suksista tai pyöristä.
Itsellä on kai ollut tuuri, kun alemyynneistä on löytynyt itselle ihan hyviä pareja. Esim. nuo YXC:t on ostettu 150 eurolla printtivirhesuksina.
Itse kun ajan maastossa niin kyllä siinä vähän kaluston hinta alkaa merkkaamaan miten se pyörä pitkässä juoksussa toimii. Eikä se kyllä suksissakaan oikein mene että halvoilla pärjää. Nuo kauppojen halvimmat sivakat on vaan liian löysiä jos haluaa hiihtää eikä kävellä sukset jalassa.
Sauvat on muuten sellaiset joissa ei kannata tyytyä niihin halvimpiin. Mikään ei ärsytä hiihtäessä niin paljon kuin jousipyssyksi taipuva sauva. Satasella saa jo hyvät.
Pitää varmaan harkita kostean kelin luikkasuksien harkitsemista. Nyt ainoat monoihin käyvät luikkasukset on muutaman kymppin torifilöytörossarit mallia about 2008, jotka eivät ole luistaneet yhtään mihinkään etelän kosteissa keleissä, tuskaista niillä hiihtää. Yllätäen vuokatin vitipakkaskelissä ne olivatkin kelvolliset.
Punnitsin noi pertsan kapulat. Zerot 703g, matukat 837g. Fisukat on muutaman sentin lyhyemmät. Jollain lenkillä laittettava vasempaan ja oikeaan jalkaan eri suksi, ehkä niissä huomaa jotain eroa tuntumassa.
Viikonloppuna hiihdin heinässä peruslenkkiä reilut 80 km, puolet luistellen rossareilla, neljäsosa zeroilla ja neljäsosa matukoilla. Pertsalenkit meni samaa vauhtia, luistelut 5 sek/km kovempaa kuin pertsa. 90-luvulla osattin tehdä pertsan suksia. Eli molemmat pertsan kapulat toimii ja kulkee kevyesti, luikkarit puolestaan ei-mihinkään. Ainoa hyvä puoli on, että tuossa vauhdissa ei vielä luistelutekniikka ihan hajoa.
Tänne tuli hiihtoloma-alesta Karhun minisukset (xcarbon mini 166cm, 660g). 80kg talvipainolla valitsin 80-100kg mallin ja suksessa lukee 86 +-10 eli oletettavasti tuon painoiselle speksattu pari. Tuntuu kyllä aika löysältä ja karkaa kovemmalla pinnalla alta selvästi helpommin kuin aiemmat Peltosen ja Fischerin parit (molemmat mallit oli myös mukana siinä TM:n testissä). Vauhtikaan ei alustavan testailun pohjalta oikein vakuuta. Ehkä toimii kylmemmässä ja pehmeämmässä paremmin (tai sitten vaimon käyttöön).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg
Reilun 6km identtisen lenkuran hiihdin perä perää Peltosella ja Karhulla. Keli -1C ja jonkun verran uutta lunta baanalla. Laskut suht jäisellä ladulla ja tasatyöntöä tuo yksi segmentti molemmilla. Muutoin mollea ja nousut kuokkaa.
Peltosessa voitelu varmaan vastasi paremmin keliä. Siinä oli violetti kun Karhussa oli sininen (Rex RG22 Spray) - mutta vaikea uskoa että voitelusta kovin isoa eroa tuli.
Eka kierros Peltosella, toinen Karhulla. Viimeisen 2/3 osalta (4.4km):
Peltonen Supra C 188cm (vai olikohan 193cm - kuitenkin jäykimmät mitkä XXLstä joskus löytyi):
3:51 /km
avg 148/167 max HR
17:06
Karhu mini 166cm:
4:03 /km
avg 149/169 max HR
18:00
https://i.imgur.com/E9NK3UA.png
etenkin tuo korostettu segmentti erittäin vertailukelpoinen, sellaista tasaista helppoa baanaa pieneen myötätuuleen. Tasatyöntöpätkästä näkee myös että ei vaan luista.
https://i.imgur.com/Z5anfCN.png
täytyy seuraavien lumisateiden jälkeen toistaa testi kylmemmässä kelissä
Sanokaas lajiniilot...onko jalan koolla vaikutusta siteen paikkaan?
Jos ajattelee vaikka jotain 43, tai omien jalkojen siro 49-kokoja, niin jalan pituudessa on eroa jo nelisen senttiä.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Nyt on paha kysymys. Pelkän suksen kannalta ei ole, eli sidehän määrittää monon ja suksen nivelöitymispisteen. Toisin sanoen suksi kun nostetaan irti maasta sen pitäisi olla tasapainossa omia aikojaan. Siis ettei kärki painu tai nouse tarpeettomasti vaan on jokseenkin tasapainossa. Se sitten onko perinteisen tai vapaan siteissä jotain ikiaikaisia pikku säätöjä en osaa sanoa. Ajatushan on että kärki ei ainakaan ole jatkuvasti nosteltava vaan pikemminkin omia aikojaan lumen yläpuolelle nouseva, kun jalka nousee maasta.
Nyt sitten kun verrataan 36 ja 49 kenkää niin onhan hiihtäjän oma tasapainopiste eri kohdassa. Eli isompikenkäisellä nilkka on kiistatta suksen tasapainopisteestä taempana, kuin pienijalkaisella. Toisaalta iso ja pienijalkaisella on todennäköisesti erimittainen suksi, joka sekin taas vaikuttaa asiaan. Eli minusta kengän koko voi vaikuttaa suksen painealueisiin ja niihin sillä siteen paikalla on merkitystä. Eli jos sama suksi pistetään 36 monon hiihtäjälle ja 49 monon hiihtäjälle niin paine jakautuu ihan eri lailla. Toisin sanoen hiihtäjän ja suksen yhteinen tasapainopiste on erilainen eri kokoisella monolla. Sen mittaaminen mihin se sattuu on kyllä sitten tekemätön paikka. Varmaan jostain sivuprofiilikuvasta voisi arvella sen paikkaa suksessa.
Eli ehkä se vertailtava ja analysoitava asiat ovat:
1) Suksen tasapainopiste
2) Monon kärjen ja kannan suhteet suksen kärkeen ja kantaan
Eli pitäisi ehkä laskeskella prosenttimääriä, joka esimerkiksi suksesta jää monon kannan taakse ja vertailla niitä. Etupään pituuden laskeminen on aika vaikeaa, kun suksen kärjet ovat niin erimallisia. NIS levy auttaa tässä pelaamisessa, kun sidettä voi vähän siirtää, mutta nyt oli kyllä todella vaikea kysymys. Pitääpä jutella kokeneempien kavereiden kanssa, joilla kilpahiihtotausta alkaa jo 70 luvulta.
Jos jo on pakkaskelissä jotenkin toimiva luikkapari ja sille lämpimämmän kosteamman kelin paria hakee sen rinnalle, niin onko transparentti hyvä vaihtoehto tällaiselle paljon pk-seudun tykkilumella hiihtävälle etelän vetelälle? Vai onko transparent vasta aikaisintaan pakan kolmas erikoiskelin suksi?
Hain vähän vertaistukea menneilta vuosikymmeniltä. Suksi lähtökohtaisesti nivelöidään tasapainopisteestä, eli se ohjaa siteen kiinnitystä. Joskus muinoin kun luistelu tuli ja sitä tehtiin perinteisen kalustolla tehtiin sentin siirtoja suuntaan tai toiseen - lähinnä siitä syystä, että suksen kärki nousisi helposti luistelupotkussa, eikä sitä tarvitsisi jalalla nostaa. Nyttemmin teollisessa valmistuksessa on varmaan aika hyvin saatu se tasapainopiste merkattua jo tehtaalla. Jos haluaa hienostella voi siteen laittaa suksen päälle ja mittailla siitä onko merkkaus yhtenevä myös siteen kanssa mitattaessa.
Eli siteellä on paikka ja muita paikkoja ei ole.
Nyt sitten kun kenkä kasvaa niin kiistatta hiihtäjän painopiste menee kauemmaksi nivelkohdasta kuin pienikenkäisellä. Toisaalta se suksen koko muuttuu ja sitä kautta se geometria. Mitään ohjetta siihen miten pitäisi toimia toisin isommalla kengällä ei ole vaan katsotaan, että suksen koon muutos kompensoi asian.
Jotta tätä voisi oikeasti testata pitäisi siis sidettä siirrellä jossain rajoissa tasapainopisteen ympärillä. Sehän on nykyään helppoa - sikäli mikäli NIS levy on tehtaalla aseteltu niin, että sidettä voi siirtää sekä eteen että taakse. Hiihtää jonkun aikaa yhdellä asetuksella ja vaihtaa sitten toiseen ja analysoi tuloksia. Oma väite on:
Viemällä sidettä eteen hiihto muuttuu raskaammaksi, kun sitä suksen kärkeä pitää aktiivisesti nostella
Viemällä sidettä taakse hiihto hankaloituu ja suksista tulee epävakaammat - veikkaan, että painealue asettuu sitä lähemmäs kantapäätä mitä taemmas siteen vie.
Eli kovin suurta pelivaraa tuossa ei oikeasti ole ennen kuin haittapuolia alkaa näkyä. Ihannetilanteessa sinulla pitäisi olla muutamat samanlaiset sukset, joissa laittaisit sidettä vähän eri paikkoihin ja saman lenkin aikana samoissa olosuhteissa kokeilisit mikä vaikutus muutoksella on. Eli kyllä tuossa testattavaa onkin vaikka perussäännön mukaan kengän koon ei pitäisikään vaikuttaa siteen paikkaan juuri mitenkään.
Lainataas voitelupuolelta tänne.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tikola
Sidemarkkina 90-luvun alussa ei ollut mitenkään erityisen selkeä, muistelen lähikaupassa olleen tarjolla Salomonin SNS (vaakasuora lenkki), 75mm (lasten suksiin lähinnä ennen telemarkin nousua), Adidaksen SDS-side, Rottefellaa ei niinkään. Kapeampi 3-pinninen (38mm) oli jo jäänyt pois.
Uudemmista NNN ja Turnamic-malleista olen vaan kuullut levyjä särkyneen, hajonneita siteitä olen parit nähnytkin livenä. Siteitä saa kaupasta ja suksen levyn särkyminen taitaa olla isompi ongelma vain Turnamicin kanssa, NNN:n päälle voi pultata uuden levyn tai Prolink -siteen.
Torissa on näkynyt myynnissä vanhaakin tavaraa ilmeisesti tuon IL:n jutun seurauksena. Siinä mielessä hyvä että saatiin omatkin varastot tyhjättyä myymällä kohtuulliseen hintaan vanhat monot pois.