Hmm, voisko tuohon olla jokin syy?
Voipi olla tai sitten ei. Ei siis suoraan sukupuolisidonnainen juttu, mutta välillisesti kyllä.
http://www.suomisanakirja.fi/kipitt%C3%A4%C3%A4
kipittää
juosta lyhyin askelin nopeasti ja kevyesti.
Printable View
Hmm, voisko tuohon olla jokin syy?
Voipi olla tai sitten ei. Ei siis suoraan sukupuolisidonnainen juttu, mutta välillisesti kyllä.
http://www.suomisanakirja.fi/kipitt%C3%A4%C3%A4
kipittää
juosta lyhyin askelin nopeasti ja kevyesti.
^ mun mielestä kipittää ja kirmata kuuluu lapsille kun nurmikolla leikkivät. Minustakin käytettiin tuota " kristiina kipitti...." jumankauta, mä mitään kipittäny ainakaan omasta mielestäni.
Mutta hieman nurinkurista, että Lipsasen 16. sija kolmiloikassa oli pettymys, huono. No, samalla perusteella Hyryläisen 25. sija oli muka tosi hyvä...ei ollut.
Ja mitä, lähtikö Tero Pitkämäki tänä aamuna sinne Lontooseen, ja kisa on jo illalla. No eihän se pitkä matka ole ....mutta tuskin Terollekaan tästä mitalia tulee.
Ja noi kisarajojen metsästykset. Jos tarvii sitä kisarajaa yrittää epätoivoisesti koko kauden ajan ja sitten kun se raja ylittyy sentillä tai alittuu sekunnilla niin jees, hianoo, kisoihin! Ei siellä MM-kisoissa tai muuallakaan pärjää jos sen rajan kanssa on ongelmaa, raja pitäisi olla itsestäänselvyys niin sitten ehkä jotain saumaa. Surullisinta oli naiskeihäänheittäjien rajan yrittäminen, jos se ei ylity Kalevan Kisoissa, niin ei se ylity seuraavana päivänä jossain piirikunnallisissakaan.
Ja tosi harmillista että kisat käydään niin myöhään, itse en ole jaksanut valvoa kun miesten 100m. Naisten kymmpi meni nukkuessa, ja niin meni moni muukin päivä. Siellä on urheiljatkin jo niin "uusia nimiä" että eipä tänään(kään) jaksa inspiroitua, onko siellä miesten jotain keskimatkoja. nääh.
Peiponen ei kipitä
Kisu kirjoittaa asiaa, edelleen verbit ovat erilaisia sukupuolten välillä: juosta/kipittää, kaatua/pyllähtää jne. Eikä nyt edes aloiteta iltapäivälehtien "kaunotar" -otsikoinnista.
Kisulle tiedoksi, että Pitkämäen karsintakisa on kyllä vasta torstai-iltana, eli ihan järkevään aikaan se sinne matkusti.
Ruåtsin seiväspoju putos heti alkuunsa... harmi.
:D huomasin äskön kun naiset heittää keihästä, mä vanhoilla laseilla erottanu onko M vai N...
..niinpä, iltisten käsitys "kuvankauniista" on ...aika laaja :D
Yllätys, nyt selvisi Simo Lipsasen alavireisyys kisoissa. Tämä hermoston väsymistila oli kuulemma havaittavissa jo Kalevan Kisojen jälkeen, oli ilmeisesti se AHS ( autonomisen hermoston sympaattikuksen) väsy. Lisäksi ennen viimeistä hyppyä kantapäähän tuli kolhu ja ns. luumustelma.
Ringa Ropolle ei heru sympatiaa; hänen mukaansa kaikki lapset pitäisi pakottaa kilpailemaan. Ei hyvä ajatus ollenkaan.
ai, en minä kyllä huomannut että juoksussa/esteenylityksessä Camilla Richardssonille olisi tullut joku tapaturmainen jalkavamma, tuntuu että ihan tavallinen rasitusvamma olisi?
Aamulehdessä ei ollut naisten 10 000m tuloksia, maininta vaan voittajan hirmuajasta ja toiseksi tultiin muistaakseni 31.30, mutta mistä saisi ne kaikki tulokset?? Kirjoitin jo lehden toimitukseenkin että voisiko ne tulokset laittaa...
Ja miksehän Suomeen tule yhtään sellaista huippu-urheilija maahanmuuttajaa? Kirwa oli vähän sinnepäin, mutta ei mikään kv huippu.
Eduard Hämäläinen sai pari hopeaa MM- ja EM-kisoista. MM kultaa ois tullut jos ois osannut heittää keihästä paremmin, 59 metrinen ei riittänyt.
Hämäläinen taitaa asua Kuortaneella. Tempokisuhan vois ajella sinne myöhäisille mitalikahville, kun Pirkkalasta Kuortane on sopivan pk-lenkin päässä.
Hmmm... Ainakin tämän vuotisessa Ruotsin MM-joukkueessa oli kaksi suomalaistaustaista urheilijaa: Sarah Lahti ja Daniel Ståhl. Sarah on ruotsinsuomalainen ja Danielin äiti on Suomesta. Jälkimmäinen puhuukin suomea, ensimmäisestä en tiedä. Ruotsilla on kai 32-34 urheilijaa joukkueessa, joten suomalaistaustaisten osuus on 5-6%. Paljonkohan heitä on Ruotsin väestöstä? Maahanmuuttajataustaisten osuus lienee jokatapauksessa "yliedustettu" suhteessa osuuteen Ruotsin väestöstä.
Väitti oksentaneensa ja vetäyty 200m alkueristä. Ei päästetty kentälle tartuttamaan seuraavana päivänä koska oli norovirusta liikkeellä. Joka oli ihan oikein. (saksan ja canadan joukkueissa paljon sairastuneita)
Tohtori varmaan totesi sitte makwalan virusvapaaksi. Antoko ne hyvityksenä sen oikeuden juosta oma alkuerä sitte? Aika outo ratkasu.
makwala varmaan keksi koko oksun ku oli ilmottautunu liian moneen kisaan. Ja halus keskittyä 400:aan koska pääsi finaaliin. Noh se meni mönkään
Joo, onhan heitä ja on ollut ennenkin. (Malin Ewelöfin saattavat jotkut hyvin muistaa, hänen äitinsä oli Suomesta muuttanut. Suomalaisista nimistä mieleen on jäänyt myös Peter Koskenkorva, mutta hänen sukujuurensa taisivat olla Tornionjokilaaksossa.) Ja kun liikutaan pienissä prosenteissa, jo muutaman yksilön menestys tai loukkaantumisista johtunut uran ennenaikainen päättyminen voi vaikuttaa paljon. Asia vaatisi oikeasti perehtymistä ja pitempiaikaisiin tilastoihin paneutumista, minä vain esitin sellaista ääneen tuumailua.
PS Samaa mutua: tanskalaisia yleisurheilijoita on pitkään esiintynyt huipputasoilla suhteellisen vähän ja vertailussa silmiinpistävässä määrin vain "kantatanskalaisen" näköisiä. Jokin selitys tällekin voisi olla olemassa - tai sitten havainto on yksinkertaisesti paikkansapitämätön tai se pitää osata nähdä pelkästään sattumanvaraisena ja todennäköisyyslukemiin mahtuvissa rajoissa liikkuvana.
Eikö juttu ollut nimenomaan niin ettei Makwala olisi halunnut vetäytyä vaan kisalääkäri epäsi (hyvin ja sääntöjenmukaisin perustein) hänen osallistumisensa? Jos hän olisi itse vetäytynyt, asiassa ei olisi ollut mitään tulkinna varaa, Nyt kävi niin että ilmeisesti protestoinnin ja käytäväpolitikoinnin tuloksena hän sai mahdollisuuden - aivan kuten USA:n naisten pikaviestijoukkue jossain kisoissa, vaikkakin eri syystä - 200 metrillä mutta ei 400 metrillä.
PS Jotkut kommentaattorit ovat esittäneet että koko operaation tarkoitus oli tai että tilannetta käytettiin hyväksi siihen että vahva suosikki 400 metrillä haluttiin pelata pois erään toisen juoksijan hyväksi ja että 200 metrille tarjottu mahdollisuus sääntöjä kummasti tulkiten ja jopa venyttäen oli vain tämän valkopesua tai peittelyä. En nyt oikein tiedä...
Tanskalaisia yleisurheilijoita ei tosiaan liiemmälti ole mukana arvokisatasolla (pl. Sara Slott Petersen ja pari muuta). Wilson Kipketer lienee ehkä nimekkäin tanskalainen yu-tähti viimeisinä vuosikymmeninä. Poikkeus kanta-tanskalaisuudesta vahvistaa säännön tässä :)
Rikkaat öljyvaltiot kahmivat parhaat lahjakkuudet ja valmiit paketit varsinkin Afrikasta juoksulajeissa. Samoin öljyvaltioihin on kohta tunkua Venäjältä jos kielto isoihin yu-kisoihin pysyy voimassa. Yksi karkottava tekijä saattaa olla myös Suomen tehokas antidoping-järjestelmä, joka tietysti on sinällään hyvä asia.
Yleisurheilun suosio ei ainakaan pääkaupunkiseudulla oman kokemukseni mukaan päätä huimaa. Ennen muinoin kun kävin Oulunkylässä ja Pirkkolassa radalla juoksemassa säännöllisesti en ikinä nähnyt siellä ketään muita juoksijoita vaikka kenttä avoin ja varsinkin Oulunkylässä puitteet hyvät. Muutama lapsiperhe viettämässä aikaa ja lapsi leikkimässä pituushyppypaikalla. Joskus jalkapalloilevia junioreita kentällä.
Suomen ilmasto ei myöskään suosi ainakaan kestävyysjuoksulajien harjoittelua. Talven kylmä, pimeä, liukas, märkä keli ei tarjoa kovin otollisia olosuhteita. Pitkiä leirityksiä paremmissa olosuhteissa tarvitaan jotta voisi pärjätä.
Hänkin kuuluu luokkaan lähes valmiit juoksijat, sillä vaikkei häntä ostettu tai haettukaan Tanskaan tulevaksi edustusurheilijaksi kaavailtuna hänet oli jo bongattu juoksijalupaukseksi Keniassa ja hän oli sikäläisessä pätevässä valmennuksessa juniori-ikäisestä saakka. Häneen verrattuna meidän Wilsonimme eli Kirwa oli kotimaisempi tuotos, ainakin elämänkerran mukaan.
Tähän liittyen yleensäkin syitä menestymättömyyteen riippumatta siitä onko kanta-asukas vai ulkosuomalainen voi syitä myös hakea varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta. Vaikka Tempokisu sanoi että lapsia ei saa pakottaa kilpailemaan niin ei hyvä ole sekään että lapsella tai nuorella oleva luonnollinen kilpailuhenkisyys tukahdutetaan tai sitä pidetään jopa negatiivisena asiana.
Nykyään tuntuu vallitsevana käytäntönä olevan "kaikki pelaa" ja "tärkeintä että kimpassa on kivaa" periaatteet, tasapäistäminen. Omissa varhaisissa koulumuistoissani välitunneillakin kilpailtiin. Petteri Sihvonen kirjoitti aiheesta muutama vuosi sitten artikkelin blogiinsa, mutta valitettavasti blogia en enää löytänyt.
Yleisiä syitä menestymättömyyteen lienevät myös yleinen mukavuudenhalu, fyysisen touhuamisen puuttuminen ja varsinkin se että yleisurheilu ei enää tarjoa samanlaista ns. "sosiaalista nostetta" kuin ennen verrattuna esim. jääkiekkoon.
Hyvä Tero!!! Yli 85m noinkin kevyellä.
Pitkämäen karsinnalle iso plussa. Kauden tasoon nähden hieno heitto tärkeään paikkaan.
Hienot illan finaalit, ja kirsikkana kakun päällä selostuksen taustalta kuulunut Tapsa Suomisen "ei S**TANA!!"
Mutta mitä pirua pitää arvostella toisen lajikumppanin taktiikkaa, jos poika haluaa heittää karsinnassa niin heittäkööt, mitäs se Terolle kuuluu jos Tero haluaa päästä helpommalla.
Tero: "Thomas Röhler on suosikki. Vetter pommitti karsinnassa liikaa ja liian kauas. Ihmetyttää heittojen määrä arvokisoissa. Miksi pitää jauhaa verkkakentällä, kun on tuollaisessa kunnossa? Helpommalla voi päästä."
No nyt mun suosikki on ilman muuta Vetter :DSensijaan Sandblomin "suoritus" ei ollut yllätys. Eikä mun mielestä edes pettymys, toi oli ihan odotettavissakin.
Tämän koko Nuori Suomi -sinetin ja muun "kaikki pelaa" sonnan seuraava steppi on varmaan maalien poistaminen pallopeleissä. Ettei vaan kukaan loukkaannu, jos peli ei päätykkään tasan...
Harvoin olen Sihvosen kanssa samaa mieltä, mutta tässä asiassa olen. "Kaikki pelaa" meininki on urheilun syöpä.
^ mutta saihan nää tytöt ja pojat kv.kisakokemusta! On aina ihmetyttänyt se että se kisaraja on joku autuus, kisarajaa yritetään ylittää tai alittaa....se kisarajan ylitys/alitus pitäisi olla rutiinisuoritus. Rajatuloksella ollaan yleensä jossain viimeisten joukossa. No oli siellä naisten 5000m alkuerissä yksi 16.41 hölkkääjäkin! Mutta, jos sinne lähtisi vaan potentiaaliset mitalistit niin ei tarvittais karsintoja, ja Suomesta olisi lähteny 1 urheilija ja 10 jotain valmentaja/johtaja- tyyppiä.
No, ensi kuussa on Suomi-Ruåtsi maaottelu, ehkä siellä suomalaiset pärjää sitten paremmin :p
Aika ilkeetä kun MM-kisat käydään niin myöhään. Myös urheilijoille luulisi olevan epäsuotuisa ajankohta kisailla "yöllä". Olen nukkunut kaikki kisayöt vaikka olen yrittänyt...miesten satasta onneksi heräsin just seuraamaan. Toivottavasti miesten 100mx 4 viestin jaksaisi katsoa, josko Jamaican pojat sen veisi...
Näin voi olla. Sinänsä Nuori Suomi -järjestön tavoite ei ole kilpaurheilun edistäminen, vaan hyvinvoinnin lisääminen. Eli tämä organisaatio tekee juuri sitä mitä on kertonutkin tekevänsä. Näkisin, että liikunnan ja liikunnallisen elämäntavan tukeminen valtakunnan tasolla on valtavan paljon suurempi ja tärkeämpi tavoite kuin kilpaurheilun tukeminen. Eli paukut pitää suunnata juuri tällaisiin hankkeisiin. Kilpaurheilu pyöriköön kaupallisilla periaatteilla.
On muuten Sandra Perkovic (naisten kiekko) pudottanut reippaasti painoa tälle kaudelle! Tehnyt myös ennätyksensä tällä kaudella ja hieno yli 69 metrinen karsinnassa - suosikkini mestariksi.
Ainakin alkumetreillä järjestön toiminta oli kohtuullisen agressiivista ja eri lajiliitot jopa edellyttivät sinetin hankkimista. Kun seuralla on sinetti, se koskettaa koko toimintaa. Tällöin juniorien kilpailutoiminta ei ole enää mahdollista. Ainakin jääkiekon saralla moni seura onkin luopunut sinetistä ja palannut takaisin kilpailullisuuteen.
Kilpaurheilulla on vaikutusta myös yhteiskunnallisella tasolla liikunnallisuuteen; varsin moni poika ja tyttö tekee lähtee seuraamaan urheilijaesikuvansa jalan jälkiä ja löytää liikunnallisuuden sitä kautta. Tämä tietysti edellyttää urheilumyönteistä ilmapiiriä kotona, jotta esikuva ylipäätään löytyy. Näin ajatellen en vetäisi mustavalkoista rajaa kilpaurheilun ja liikunnallisuuden väliin. Aikuisten kilpaurheilu ei pidä olla yhteiskunnallisessa tukijärjestelmässä ykkösasia, mutta ei sitä yhteiskunnallisesti merkityksettömänä asiana sovi pitää.
Antti Ruuskanen antoi hyvän haastattelun pari viikkoa sitten. Kertoi, että perustaso suorituksessa pitäisi nostaa karsintarajaan. Koko kesän kestävä karsintarajan ylityksen tavoittelu johtaa vaan siihen että sitä tärkeintä kuntohuippua ei pysty pääkisaan enää harjoittelun avulla tekemään koska tehokkaan harjoittelun sijasta aika menee karsintarajan rikkomisen tavoitteluun.
Ruuskanen oli aika pitkään ns. kotiin jäävä varaedustaja keihäänheitossa. Paikka 1. arvokisoihin tuli vasta urheilijan oikeusturvalautakunnan valituksen kautta.
Pelkän kisakokemuksen arvoa ilman menestystavoitteita on vähän vaikea mitata tai arvioida. Joillekin urheilijoille voi toimia motivaattorina, toisia voi masentaa kun huomaa kuinka kova kansainvälinen taso on. Miten sitten nuori urheilija ja kovat menestystavoitteet joko sisäisesti ja/tai ulkoisesti asetettuna sekä epäonnistuminen kuten Petra Olli ja Rion olympialaiset ? Ei ollenkaan mukavalta näyttänyt.