Jos vetoautossa on nastat, niin kärryssä täytyy olla nastat, mutta ilmeisesti toisin päin saa olla, eli veturissa kitkat ja kärryssä nastat. Ja ihan syystäkin, kun kärryssä on enempi pitoa niin kärry ei yritä jarrutukssa vierestä edelle.
Printable View
Jos vetoautossa on nastat, niin kärryssä täytyy olla nastat, mutta ilmeisesti toisin päin saa olla, eli veturissa kitkat ja kärryssä nastat. Ja ihan syystäkin, kun kärryssä on enempi pitoa niin kärry ei yritä jarrutukssa vierestä edelle.
^ Näinpä juuri. Se, montako nastaa tekee nastarenkaan, ei oo laissa määritelty.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantas...19921257#L3P17
Ajoneuvossa saa poiketa paras/huonoin keskenään 25%.
Jospa otetaan tuo A eli moottoripyörä tuosta heti pois ja mietitään tuota pikku-Eetäkin. Sitä nääs ei tarvii jos yhdistelmä ei mene yli 3500 kg:n eikä kärryn kokonaismassa ylitä auton omamassaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti mhelander
Edit: olihan siellä vaunun painokin mainittu 2000 kg, eli sen kanssa tarvii aina väkisin tuon pikku-Een.
Jenkki vanin kanssa 3500kg taitaa heilahtaa aika äkkiä täyteen....
Tulisko wanhoilla ihmisillä toi AB-kortti automaattisesti ajatuksen tasolla, kun sen aikanaan saikin liki siten muita kirjaimia tavaten.
Joo sen verran on ikää että A-kortti tuli ihan pokkaamalla. Pikku-E kortinkin sain pelkällä leimalla vaikka olin valmis sen hakemaan ajokokeen kera aikanaan.
Kevythän tuo jenkki on, omamassa vaivaiset 2260 kg ja kokonaismassa 2990 kg. Kantavuus siis otteessa naurettava 730 kg. Kantaa se enemmänkin, ehkä pari tonnia on ollut kyydissä joskus talon rakennusaikaan.
Onneksi peräkoukulle ei ole ajan hengen mukaista rajoitusta otteeseen kirjattu, sen tyyppi kilvessä lukee 2900 kg [emoji12].
Sent from my Nexus 5X using Tapatalk
Digitaalinen pinnankireysmittari... tai sellaisen karkea prototyyppi. Kalavaaka Motonetista 9,90€. Aika tarkalta vaikuttaa, vaatii vielä pientä virittelyä.
https://lh3.googleusercontent.com/-a...2/DSC_0755.jpg
Tuohan on hieno. Kuinka sitä käytetään ja miten pinnan kireys on laskettu tuosta lukemasta? Onko pinna livennyt kuvatessa ylimmästä pultista ohi vai kuuluko sen olla tuollai?
Toihan on hyvä idea toi mittari, pitää kokeilla tehä itekin, jos jaksaa. Olen panohommissa tehnyt automaattipanimon massojen mittausta Arduinolla, sillä olis aika näppärä tehä toi pinnankireyden mittaus. Olis helppo kalibroida jne. Tommosella levyllä onnistunut: https://www.sparkfun.com/products/13230 Anturit otin henkilövaa'asta, siinä tarvi neljä ettei lämpötilaheitot pilannut mittauksia (Wheatstone bridge), mutta ton pinnamittarin voisi tehdä varmaan yhdellä load cellillä. Mulla on ainakin yksi load cell ja pitäs jossakin olla ylimääräinen vahvistinlevykin, pitääpä koittaa tehä jos kamat löytyy.
Pistin just huvikseni omaan lamppuprojektiin Bluetoothin ja nyt valoa voi ohjailla bt:n kautta puhelimella. Ton pinnamittarinkin voisi laittaa lähettämään bt:n kautta dataa niin ei tarvis näyttöä alkaa virittämään itse mittariin.
Löyty kuin löytykin kaikki tarvittavat osat ja lähti mittaus toimimaan :) Lähettää bluetoothilla vaa'an lukeman kännykkään. Kännyssä Bluetooth Agent. Oli jopa yksi kiinanlaukkuvaaka, joka näyttää mitä sattuu, siitä sai load cellin. Nyt pitäisi tehtä itse mittalaitteen runko eli jollakin jousella painetaan pinnaa ja mitataan paine?
https://lh3.googleusercontent.com/-N...2/DSC05000.JPG
^^No tuohan on vain erittäin rujo kokeilumalli. Ensin ajattelin ottaa tuosta venymäliuskan ja elektroniikan ja istuttaa sen uusiin kuoriin. Mutta mittarin runko olikin tukeva ja toimi hyvin, niin päädyin tuollaiseen "low-tech" modifiointiin. Hienoa on tuossa on, että liikkuvia osia ei tarvita ollenkaan kun mittari "kiepsautetaan" pinnaan. Parkin mittariin kun välillä leikkautuu peukalo-etusormen välinen liha.. Varsinaiseen käyttöversioon sorvaan messingistä kartiomaiset tapit, jolla kiepsautus helpottuu. Ajatukseni oli hakea hyvin toimivat alueet, jolla mittari mittaa luotettavimmin. viiden kilon leimatuilla punnuksella tuon mittarin absoluutteinen virhe oli 5g, yllättävän tarkka kympin laitteksi. Riittää minulle. Tärkeintä onkin, että toimii suhteellisesti hyvin ja mittauksen toistettavuus säilyy. Toistaiseksi Park Toolin mittari toimii referenssinä, mutta ajatus oli tehdä kalibrointipukki, josta sitten joko sovittaa mittauslukeman esim, tyyliin 120kgf=mittarin lukema 12kg, tai laatii oman kaavion josta lukemat tarkistaa. Onko muuten tietoa, onko tuo taipuma lineaarinen suhteessa kireyteen, olin unessa fysiikan tunnit...? Senhän toki voi sitten pukissa testata.
Seuraavaksi lähden tekemään mittauspalikoita messingistä, mutta rungon ajattelin tehdä, kuten puusepän kuuuluukin, tammesta. Voi vaan edetä aika hitaasti projekti, kun on perheellisellä kaikenlaista muutakin ja ajaakin pitäisi, siksi toivonkin että voisimme täällä hieman jakaa ideoita niin ei tarvitsisi mennä peräpää edellä puuhun.
Olen askarrellut noilla Picaxen koulupiirisarjoilla, ja noissa on ihan riittävän monipuoliset ohjelmoinnimahdollisuudet tuollaisen yksinkertaisen mittarin tekemiseen jos haluaa itse tehdä softapuolenkin, tuo venymäliuska kun tuntuu olevan aika toimiva.
http://www.oulu.fi/teknokas/tehtavak...Picaxe_1_4.pdf
https://store.stepsystems.fi/fi/pica...usb/5071101/dp
edit: vanha Fillarifoorumin sananlasku: markettipyörämies kun säätää, on salamakin hidas kuin etana.
No tuo pinnahan on se "jousi" jonka kireyden aiheuttamaa painetta taivutuskohtaan mitataan. Eli venymäliuskan pää on se keskimmäinen "nasta" josta paine mitataan. Jos haluaa jotain liikkuvaa osaa tehdä, niin sitten jotkut pihdit jotka jännittävät pinnan mittauskohtaa vastaan aina samalla tavoin. Mittarin kalibroiminen on helppoa jos lukituskohdan voi säätää tyyliin "lukkopihdit".Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti markettipyörämies
Sulla on vaan tuo tietämys niin valovuosia edellä omaani, että mielenkiinnolla odotan mikä innovaatio tästä syntyy ;)
Määhän tein joku aika sitten mekaanisen pinnamittarin. Voisin iltasella etsiä, jos siitä jäi jotain teoriaa talteen. Mutta, jos olettaa ettei pinnan taivutusjäykkyys vaikuta, voi laskea esim. näin: 100mm pitkää osuutta taivutetaan keskeltä 1mm, puolikkaan kaltevuus on siis 1:50 ja siten poikittaisvoiman ja kireyden suhde on 1:50 eli pinnan kireys on 50 X poikittaisvoima. Pinnan jäykkyys kuitenkin vaikuttaa, joten kalibrointi testipukissa on hyvä idea.
Toi kiepsaustussysteemi tuntuu fiksulta vs. pihdit. Täytyy kokeilla sillä ensin. Arduinolla on tosi helppo tehdä tän tyyppisiä juttuja kun siihen vaan ensin vähän tutustuu. Esim. toi mun testiversion ohjelma on näin yksinkertainen (tossakin paljon ylimäärästä):
Tohon hx711-piiriin on varmaan tullut jo parempia kirjastojakin, jotka hoitaa taarauksen sun muut, en vaan jaksanut alkaa selaamaan nettiä kun yksi oli jo koneella.Koodi:#include <Hx711.h>
char inByte;
//scale hx711
// Hx711.DOUT - pin 7
// Hx711.SCK - pin 8
Hx711 scale(2,3);
double scaleReading;
float scaleTare;
float weight;
int scale5V = 4;
void setup()
{
Serial.begin(9600);
pinMode(scale5V, OUTPUT); //käyttis HX711
digitalWrite(scale5V, HIGH);
}
void loop()
{
inByte = Serial.read();
/*if (Serial.available() > 0)
{ */
if (inByte == 'L')
{
scaleReading = scale.getValue();
scaleTare = scaleReading;
}
//}
double scaleReading = scale.getValue();
// Serial.print("Scale tare: ");
Serial.println(scaleTare,1);
//Serial.print("Scale reading: ");
// Serial.println(scaleReading,1);
weight = (scaleReading - scaleTare);
// Serial.println("Weight:");
Serial.println(weight,0);
delay(500);
}
Omat load cellit mitä oon testaillu on ollut kaikki hämmästyttävän tarkkoja ja lineaarisia. Vedellä noita on helppo kalibroida eli tässäkin varmaan vois laittaa ämpärin roikkumaan pinnan perään ja mitata? Riittääkö 10kg vai pitäsköhän olla enempi?
En ole noita oikeita mittareita nähnyt kuin kuvissa, niin vähän vaikea kylmiltään hahmottaa, mutta kait se tästä.
Kylläpä tuli mulle hieno :)
https://lh3.googleusercontent.com/-s...2/DSC05006.JPG
Mutta jo tommosella kyhäyksellä näyttää toistuvasti samaa arvoa eli hyvältä vaikuttaa. Venymäliuska on vähän vammasessa paikassa, kun katkes kiinnitysruuvi tonne levyn sisään, parannetaan tuotantoversiossa. Sais varmaan olla noi pinnan tukipisteet vähän lähempänä toisiaan, niin sopis paremmin.
Ajattelin tehdä semmosen, missä on analoginen näyttö eli laitan Arduinon syöttämään 5V-paneelimittaria ja teen siihen asteikon. Jotenkin on helpompi ja nopeampi katsoa viisaria kuin vilisteleviä numeroita (kohta on varmaan pakko myöntää ikänäkö). Jos tämmönen mittari on hidas käyttää niin jää ainakin iteltä hyllyyn pölyttymään.
Joku tommonen mittari:
http://www.ebay.com.au/itm/85C1-DC-5...wAAOSwuMFUfsX7
^olisko sitten tämä parempi lähtökohta rakenteluun... ;)
http://static4.motonet.fi/img/5/543334/500/543334.jpg
Tuon ruuvisäädön toteutit nokkelasti, sillä voisi kalibroida mittaria, vai oliko se juuri ajatuksena?
Tosta Ahdista ei ainakaan loppus patterit.
Lähinnä ajatuksena oli, että sillä saa säädettyä "oikean" venytysvoiman mikä pinnaan kohdistuu (mikähän se sitten lieneekään, ei varmaan mikään mahdoton?). Arduinolla voi kalibroinnin tehdä helposti laskemalla, joten periaatteessa aivan sama mitä lukemaa sieltä anturilta tulee, kunhan on venymäliuskan mittausalueella. Toi taisi olla 25kg matkalaukkuvaaka, mistä toi liuska tuli, riittänee? Ainakin toi testivehe oli aika napakka laittaa.
Tässäkö nyt on taas joku luomisvimma päällä, tuli mieleen että miten jos tekis Arduinolla puoliautomaattisen rihtauspukin? Mitenkähän tarkkaa pystyy mittamaan heittoa ultraäänellä tai ir:llä, kuinka pieniä heittoja ne "näkis" vanteesta? Vai pitäskö olla laser? Ite en ole noiden kanssa ikinä leikkinyt kotona. Saiskohan laser-hiirestä sopivat kalut kierrätettyä? Tai jostain halvasta laseretäisyysmittarista?
Eikö tuo pinnan kireys muutu kun sitä taivutetaan "lyhyemmäksi". Tietysti kireydet on vertailukelpoisia keskenään.
Tässä laskukaavoja: Siis pinnaa taivutetaan keskeltä tukiväliä L, taipuma on x, E=kimmomoduuli=210000MPa, I=neliömomentti=pii d^4/64, d on pinnan halkaisija. Irti olevan pinnan taivuttamiseen tarvitaan voima F1=48 E I x /L^3. Jos oletetaan, että kiristetyllä pinnalla ei ole taivutusjäykkyyttä, se käyttäytyy kuten naru: taivuttamiseen tarvittava voima on F2=4 N x / L , missä N on pinnan kireys. Kalavaaka näyttää siis mitatessa kiristettyä pinnaa likimain lukemaa F1+F2 .
Tässä lamppurojektin tulos:
http://images.tapatalk-cdn.com/15/12...0544097fba.jpg
suurennuslasilamppu on kätevä, ilman sitä olisi pitänyt juottaa käsikopelolla
http://images.tapatalk-cdn.com/15/12...8f152862ab.jpg
Ei se pinna "lyhene", kun se ei ole päistä kiinni tossa mittalaitteessa. Ainakin ite ymmärrän asian näin, tehdäänhän niitä pinnoja vaijeristakin.
KJP, eli pinnan paksuus ei vaikuta mittaustulokseen? Olen vähän surkee näissä kaavaa vaativissa asioissa. Ainakaan noissa kaupallisissa ei heti hyppää silmään mitään korjauskerrointa, vaikka esim. löysänä cx-ray on pikkasen lerpumpi kuin joku 2mm tasapaksu.
Löysin omaan projektiin kahvan ja tässä kuvaa katellessa tuli mieleen, että tuo pinnaosuushan voisi olla yhtä rautaa ja nivel olis tossa kammessa. Rajattu liikerata ja siihen johonkin väliin venymäliuska. Sais tosi siron tosta pinnojen väliin menevästä osasto. Tosin vois olla hankala olla vääntämättä lisää kireyttä pinnaan stopparin tullessa vastaan, ehkä joku vastajousi, mutta menis vähän hankalaksi.
https://lh3.googleusercontent.com/-6..._03_12_Pro.jpg
Ja heti tuli mieleen, että rajakytkin ja sillä arduinolle arvo niin vois toimia tommonen varresta nivelöity mittaus kohtuullisen yksinkertaisesti ja varmasti, ehkä.
Kyllä pinnan paksuus vaikuttaa. Kun taannoin tein pinnamittarin, muistaakseni ja jos oikein tulkitsen silloin tekemääni laskentataulukkoa, 2mm paksun pinnan mittaustuloksesta tulee n. 10kg pienempi kireys kuin aivan ohkaselle litteälle pinnalle 100kg kireydellä. Itse tarkistin mittarini tekemällä puusta kehän, jonka keskelle kiristin pinnan. Kehän alareunassa oli tavallinen mekaaninen henkilövaaka mittaamassa todellista kireyttä. Käytin vanteen ja navan korvikkeena tavallisia kulmarautoja. Se oli huono valinta, koska 120kg:n kohdalla pinna tuli läpi liian suuresta reiästä.
Tässä on vanha postaus pinnamittaristani:
pinnamittari
Idea oli hyvä, mutta kun käyttää romulaatikosta löytyneitä osia ja venäläisiä toleransseja ei edes Tampellan perälaatikon säätöön tarkoitettu heittokello pelasta sitä.
OK, arduinon kansa ei ongelma, laittaa vaan eri pinnoille eri kertoimen ja toisaalta joku 10% heitto taitaa olla mun systeemissä pientä :D
Mukava ketju yllä, se vähä mitä jakso lukea. Korvakuulonmiehiä itekin olen ollut tähän asti sen vähän mitä kiekkoja olen kasaillut.
En määkään tuota mittaria paljoa käyttänyt. Heittokello oli paljon hyödyllisempi rihtauspukissa heiton mittaamisessa. Ja jos noita mun edellä olevia kaavoja käyttää, on syytä kyllä tarkastaa ne tai kalibroida viritelmä testipukissa. Tuntuu että pää on niin täynnä räkää ettei ajatuskaan kulje. Viimeisimmässä vanneprojektissa muuten käytin Parktoolin mittaria. Vaidettiin kaverin kiekkoon uusi Bor:n kehä, kun vanha oli haljennut vannenauhan alta koko kierroksen mitalta eikä sitä siis saatu rihdattua suoraksi. Sitähän piti kuitenkin ensin yrittää.
Joo, 20 vuotta ajellut omatekemillä kiekoilla, jotka tehty näppituntumalla. Ei ole ollut mitään ongelmia eli aika turha projektihan tämäkin on :) Ja kun keksittiin levyjarrut, niin eipä noita muutaman millin heittojakaan enää jaksa oikoa ja läskissähän noi kumetkin vatkaa jo vaikka kuinka.
Mutta, jotain uuttakin hienoa tietokonemaailmasta, tässä mainio pinnalaskuri. Ite käytin tätä kun piti koittaa etsiä vanne, jolla saa järkevät pinnan kireydet molemmille puolille offset-puolauksessa. Aivan huippuohjelma tommoseen vähän hankalampaan projektiin:
http://www.kstoerz.com/freespoke/
Vielä tosta rihtaus-arduinosta, jos etäisyyden mittauksen saisi luotettavakis olisi aika helppo tehdä askelmoottorilla kiekkoa pyörittävä teline, joka etsisi heittokohdan.
No korvakuulolla ja viritysmittarilla on omat kiekot tullut tehtyä. Kaverilta olen joskus Parktoolin mittaria lainannut. Lähinnä askartelun tarpeesta aloin tuota mittaria kyhäämään. Freespokella olen menestyksekkäästi mitannut pinnat jo hyvän tovin, se kun osaa huomioida offset-kehät. F-foorumin yleinen mielipide tuntuu olevan, että kiekon kasaus on epäonnistunut, jos toimenpiteestä ei ole pinnankireyspöytäkirjaa. Onhan se tietysti ihan kiva tarkistaa, onko kireydet kohdillaan, mutta saan toimivan kiekon aikaan ilmankin.
Onhan näitä , tämmöisen ajattelit tehdä? eivaankaan LVDT-anturi on aika simppeli, mutta vaatii mekaanisen kosketuksen. Induktiivista rajakytkintäkin voisi käyttää.
Kieroiksi menneitten vanteiden oikomisessa olisi kyllä kätevä tuo Arduino-mittaus. Itse olen muutaman kerran aloittanut rihtauksen mittaamalla heittokellolla jokaisen pinnan kohdalta heiton. Kun tulokset piirtää paperille käyräksi, näkee heti miten kiekkoa pitää oikoa. Muistaaksni kerran oiottiin pööräilijän kiekko 0,08mm:n tarkkudella suoraksi, kun piti saada suoraksi. Tämän tarkemmaksi se ei enää tullut, koska yhden pinnan kiristys 0,08mm:n heiton poistamiseksi muutti viereisien pinnojen heittoa yhtäpaljon.
Tässä vielä eiliseen pinnamittarikeskusteluun jälkilöylyt:
http://www.elisanet.fi/kari.j.parssi...nnankireys.jpg
Ehjät käyrät 1,8mm:n pyöreä pinna, katkoviivat litistetty 1,1mm x 3,3mm pinna
siniset käyrät: pinnaa taivutettu 0,5mm, vihreät 0,75mm, keltaiset 1,0mm ja punaiset 1,25mm
x-akselilla pinnan todellinen kireys ja y-akselilla taivuttamiseen tarvittava voima (siis se kalavaaan lukema)
Vähän Strömsö:n tyylisesti, jouluvalo! Rakennusaineet: 1kpl fatbike vanne (mieluiten superlight, tässä tapauksessa 80mm Mulefut) + 16kpl valokynttilää. Tässä hyvä perustelu uuden vannesetin hankinnalle ;-) Hyvää Joulun odotusta kaikille foorumilaisille!
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/a...6&d=1450018522
Nätit värit kaaviossa;)
Lapsen suunnistusharkoissa pelastin rytöojasta otsalamppuun osuneen vanteen, kun näin sieluni silmin tämän, mikä siitä tulikin. Jouluun valoa [emoji7] http://images.tapatalk-cdn.com/15/12...a9e0ab7ed6.jpghttp://images.tapatalk-cdn.com/15/12...44a535aae1.jpg
Sent from my iPad using Tapatalk